Suomea repii tällä hetkellä tiukka koronakiista.
Koronatilanteen luisuessa syksyn aikana jälleen synkempään suuntaan terveydenhoidon ammattilaisten välille on syntynyt erimielisyys tautitilanteen hoidosta.
Erityistä kiistaa synnyttää neljänsien koronarokotusten jakaminen.
Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee neljänsiä koronarokotusannoksia 60–64-vuotiaille perusterveille suomalaisille. 65 vuotta täyttäneille THL suosittelemme syystalven 2022 tehosteannosta. Suositus koskee myös 18 vuotta täyttäneitä riskiryhmiin kuuluvia sekä voimakkaasti immuunipuutteisia 12 vuotta täyttäneitä.
Osa johtavassa asemassa olevista ylilääkäreistä pitää THL:n nykyistä rokotuslinjaa liian tiukkana.
Yksi heistä on Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.
Broas pitää hyvänä, että THL:n rokotelinja on vähentänyt etenkin iäkkäiden riskiryhmässä olevien tehohoitopotilaiden määrää.
Hän on kuitenkin huolissaan koronapotilaiden nousseesta määrästä. Syksyn aikana koronapotilaiden määrä on ollut jälleen kasvussa sairaaloiden osastoilla.
Lue lisää: Osastoilla olevien koronapotilaiden määrä on nyt kasvussa – ”Tilanne vaikeutuu syksyn mittaan”
– Lapin keskussairaalassa koronapotilaiden määrä vastaa viime kevään huippuvaihetta, Broas sanoo.
Vaikka kaikki potilaat eivät ole joutuneet sairaalaan suoraan koronainfektion vuoksi, lisää koronatartunta Broasin mukaan hoidon tarvetta pahentamalla perussairauksia tai riskiä komplikaatioille, kuten sydän- ja aivoverenkiertohäiriöille.
Infektioylilääkäri Markku Broasin mielestä pahentuneen koronatilanteen suitsimiseen olisi olemassa monia uusia keinoja.
Korona aiheuttaa tällä hetkellä paljon sairaspoissaoloja. Broas näkee tilanteen erityisen kriittisenä sosiaali- ja terveysalalla, jossa työntekijäpula on laaja ja akuutti.
– Toivoisin uudelleenarviointia erityisesti terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista. Monella alan työntekijöistä edellisestä rokotuksesta on aikaa jo vuosi, mikä on laskenut suojaa. Kyky hoitaa potilaita olisi turvattava.
Broasin mielestä neljänsiä rokotuksia voisi ulottaa tarvittaessa huomattavasti nykyistä laajemmalle.
– Rokotteet on osoitettu turvallisiksi, ja niiden on todettu vähentävän sairaspoissaoloja. Miksemme voisi laajentaa neljättä rokotekierrosta kaikille terveille aikuisille, kuten Ruotsissa on tehty. Sairauden välttäminen olisi kaikkien etu.
Suomessa on käytössä riskiryhmille myös koronalääke Paxlovid. Broas pohtii, olisiko lääkkeen myöntämisen kriteereitä mahdollista höllentää antamalla esimerkiksi lääkäreille lisää harkintavaltaa asiassa.
– Lääkäri voisi tehdä lääketieteellisen arvion pohjalta päätöksen antaa lääke, jos potilaalla olisi suuri riski vakavaan tautiin.
Broas kummastelee julkisuudessa olleita terveydenalan ammattilaisten kommentteja siitä, ettei tämän hetkiselle tartuntatilanteelle olisi tehtävissä juuri mitään.
– Keinoja on vaikka kuinka paljon, jos niitä vain otettaisiin käyttöön.
Samaa viestiä on nostanut esille myös muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Kiurun mielestä koronalääkkeen laajentamisen lisäksi Suomessa tulisi miettiä esimerkiksi maskisuosituksen palauttamista.
Lue lisää: ”En ymmärrä tätä pihtausta” – Krista Kiurulta Ylellä tiukka jyrähdys koronan hoidosta
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä rokotuksia säästellään liikaa verrattuna lääkevalmistajien ja monen muun Euroopan maan suosituksiin.
Lehtosen mielestä koronarokotuksien vaikuttavuusarviointia olisi hyvä kasvattaa laajemminkin ihmisten sairastavuuteen esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
– Kootun tiedon mukaan rokotukset vähentävät myös pitkäaikaisten oireiden eli long covidin ilmaantuvuutta, Lehtonen huomauttaa.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitäisi hyvänä, että uusien koronarokotusten kriteereitä höllennettäisiin sairastapauksen vähentämiseksi.
Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen mielestä sote-ammattilaisten tartuntasuojan tehostaminen edes muutaman kuukauden ajaksi koronarokotusten avulla toisi merkittäviä hyötyjä potilashoidon ylläpitämiseen.
– Meillä on jälleen uusi omikron-aalto menossa ja hoitajapula on käsinkosketeltava. Samalla odotettavissa on myös influenssa-aallon alkaminen.
– Asialla on yhteiskunnallista merkitystä. Jos sairaus kestää viikon, kaksikin, se on aika pitkä sairauspoissaolo.
Ruotsalainen käyttää esimerkkinä vesirokkoa. Lasten vesirokkorokotuksissa yhtenä perusteena kansalliseen rokotusohjelmaan lisäämiseen oli vähentää vanhempien poissaoloa töistä.
Ruotsalainen kummastelee, miksei neljänsien koronarokotusten antamista voisi liittää esimerkiksi vapaaehtoisena osaksi työterveyttä, influenssarokotusten tavoin.
– Hyvin moni työnantaja tarjoaa nytkin influenssarokotteen.
Markku Broaksen tavoin Ruotsalainen on sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa enemmän mallia muista Euroopan maista, joista osa antaa mahdollisuuden ottaa neljännen koronarokotuksen täysi-ikäisille.
Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ulottaisi neljännet koronarokotukset erityisesti sota-alan työntekijöille.
THL pysyy nykyisen rokotelinjan takana.
Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan niin sanottu hybridisuoja, eli sairastettu koronatauti ja kolme rokotusta, torjuu edelleen tehokkaasti koronan vakavaa muotoa.
– Ne, joille suositellaan lisäannoksia, ovat vakavassa riskissä koronatartunnan kohdalla. Heillä on lääketieteellinen syy rokotuksille.
Esimerkiksi perusterveellä työikäisellä väestöllä ei ole THL:n mukaan tämänhetkisen tiedon valossa yhtä painavaa lääketieteellisyyttä syytä uusille rokotuksille.
– Jos tutkimustietoa tulee, että uusilla rokotuksilla saavutettu suoja olisi parempi kuin tällä hetkellä odotusarvo on, niin THL on tarvittaessa valmis muuttamaan suosituksia, Nohynek toteaa.
Lääkevalmistaja Pfizer suorittaa parhaillaan kliinistä testausta omikronmuunnos BA4- ja BA5-alavariantteja vastaan suunnatuille rokotuksille.
– Vasta-ainenousuja alavariantteja kohtaan on voitu osoittaa. Mutta saataisiinko sillä merkittävästi estettyä tartuntoja ja lieviä infektioita, sitä emme vielä tiedä, Nohynek toteaa.
Nohynekin mielestä suurin näkemysero muodostuu nyt siitä, mikä niin sanottujen varianttiräätälöityjen rokotusten todellisen hyödyn odotetaan olevan.
Valtaosa Suomessa käytössä olevista koronarokotteista on mRNA-rokotteita, kuten Comirnaty (Biontech-Pfizer) sekä Moderna (Spikevax).
Nohynekin mukaan nykyisillä mRNA-rokotteilla limakalvoimmuniteetin saavuttaminen on ollut hankalaa. Samalla omikron on kiertänyt tehokkaasti vasta-aineiden tuomaa suojaa.
– Ei ole osoitusta siitä, että saavutettu immuniteetti olisi mitenkään hyvä tai pitkäkestoinen. Se, että saisimme muutaman kuukauden ajaksi jonkinlaista suojaa, olisiko se suhteessa siihen panostukseen, mitä noin 200 000 ihmisen rokottaminen vaatisi. Se olisi poissa jostain muusta.
200 000:lla Nohynek viittaa Suomen sote-alan ammattiryhmään.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL katsoo rokotuksista saatujen hyötyjen kohdalla myös sitä, että isolla osalla suomalaisista on viruksen vasta-aineita kehossaan sairastetun koronan jäljiltä.
Suomalaisten vasta-ainetason ollessa valmiiksi korkea, uusien rokoteannosten tuoma lisäsuoja jää Nohynekin mukaan varsin vähäiseksi.
– Rokotuksista voi myös saada haittareaktioita, jos immuniteetti on valmiiksi korkealla.
Keskusteluun Euroopan löyhemmistä koronalinjauksista Nohynek muistuttaa, ettei laki ole sama joka maassa.
– Suomessa laki sanoo, että rokotteen suosittamiselle pitää olla lääketieteelliset perustelut. Jos suoja koronatautia vastaan on valmiiksi hyvä, on rokotteen suosittelu lähtökohtaisesti vaikeaa.
– Jos maksullisia rokotteita haluttaisiin jakaa vapaammin niitä haluaville, siitä tarvittaisiin valtioneuvoston päätös. Rokotteet ovat valtion omaisuutta, Nohynek jatkaa.