”Kiroilu oli erittäin moni­puolista, värikästä ja toistuvaa” – näin Viestikoe­keskus-jutussa syytetty toimittaja kertoo kohtaamisestaan upseerin kanssa

Viestikoekeskus-jutun syytetty, toimittaja Laura Halminen kertoo hämmentyneensä, kun hän sai punaleimaisia papereita eteensä.

Asianajaja Kai Kotiranta (vas. selin), toimittaja Laura Halminen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (oik. selin) ennen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevaa oikeudenkäyntiä Helsingissä 18. lokakuuta 2022.

18.10. 14:38

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen lähestyi kollega Laura Halmista vapun korvilla 2017.

Pietiläinen pyysi Halmista mukaan juttuprojektiin, josta syntyi lopulta puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevä artikkeli. Halminen sai eteensä papereita, joissa oli hänen muistinsa mukaan punaisia leimoja. Se kieli asiakirjojen olevan salaisia.

– En koskaan aiemmin ollut nähnyt semmoista. Olin epätietoinen ja hämilläni. Tuli vastaan jotain, mistä ei ollut laajempaa kokemusta, Halminen sanoi.

Hän kävi aineiston pariin otteeseen läpi, mutta ei saanut kiinni punaisesta langasta. Halminen oli yhteydessä puolustusvoimissa työskennelleeseen everstiluutnanttiin. Halminen kertoi halunneensa ymmärtää, mistä asiakirjoissa oli kyse.

– Päällimmäinen fiilis oli, että mä en tajua tästä mitään.

Halminen näytti lopulta asiakirjoja everstiluutnantille. Halminen kertoi tajunneensa, että puolustusvoimissa oli tapahtunut tietovuoto. Sen näki everstiluutnantin kasvoilta.

– Hänen kiroilunsa oli erittäin monipuolista, värikästä ja toistuvaa.

– Sen ymmärsin hyvinkin nopeasti, että kyseessä täytyy olla sotilastiedusteluun kuuluvaa aineistoa.

Everstiluutnantti sanoi Halmiselle vievänsä asian eteenpäin puolustusvoimissa. Halmisen mukaan upseeri ei kuitenkaan kieltänyt häntä käyttämästä tietoja.

Halminen kertoi suhtautuneensa juttuprojektiin lopulta epäilevästi ja vastentahtoisesti. Hän koki tilanteen jopa painostavaksi. Tästä huolimatta Halmiselle järjestettiin työaikaa käytettäväksi juttua varten.

Halminen sanoi kokeneensa olonsa myös lamaantuneeksi ennen jutun julkaisua. Hän sai kuulla puolustusvoimista, että jutun julkaisu voisi rikkoa lakia. Halminen kertoi, että hän toi huolensa esille Helsingin Sanomien toimituksessa, mutta koki, ettei siihen reagoitu riittävästi.

Halmisen mukaan hänen työpanoksensa ilmestyneeseen juttuun oli ”äärimmäisen vähäinen, lähellä nollaa”. Hän muistelee tehneensä tekstiin joitain vähäisiä muokkauksia, ja kirjoittaneensa tekstiä noin vanhan tekstiviestin verran.

– Jos jotain kadun, kadun sitä, etten loppumetreillä äärimmäisen paineisessa tilanteessa vaatinut nimeäni jutusta pois, Halminen kertoi.

Halmista kuultiin oikeudessa tiistaina.

Viestikoekeskusta käsittelevä juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 16. joulukuuta 2017. Syyttäjän mukaan syytetyt käyttivät artikkeleiden laadinnassa tietoja, jotka he tiesivät olevan Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä.

Pietiläinen, Halminen sekä lehden politiikan ja talouden silloista esihenkilöä Kalle Silfverberg kiistävät tämän.

Syyttäjä vaatii toimittajakolmikolle vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeutta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.

Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?