Denisin, 40, ystävät pitävät häntä petturina ja ovat valmiina sotaan – isäkään ei ymmärrä, miksi upseeri­poika pakeni Suomeen

”En ole nyt Suomessa siksi, että olisin pelkuri, vaan siksi, että sodalle ei ole mitään syytä. Sellaisen sodan vuoksi ei kenenkään pitäisi kuolla”, sanoo Suomeen paennut, IT-alalla työskentelevä Denis, 40.

Denis ei halua mennä sotaan, jossa ei ole mitään järkeä.

2.10. 7:00

Torstaiaamuna IT-alalla työskentelevä nelikymppinen perheenisä Denis on käynyt kymmenen kilometrin juoksulenkillä keskellä kaakkoissuomalaista korpea.

Langattomat kuulokkeet korvissa hän juo kahvia mökkikylän pihalla ja kertoo, millaisia viestejä hän on tällä viikolla saanut Venäjälle jääneiltä kavereiltaan.

– He pitävät minua petturina ja kyselevät, miksi lähdin tänne. He väittävät, että ovat valmiita lähtemään sotaan. Uskon heitä vasta sitten, kun he lähettävät samanlaisia viestejä Ukrainan rintamalta.

Samaan rivitalomökkien keskittymään lähelle itärajaa ovat useat venäläismiehet ja -perheet tulleet piiloon liikekannallepanon jälkeen.

Ilta-Sanomat on varmistanut Denisin henkilöllisyyden ja sen, että sama henkilö on ollut majoittuneena kyseisessä majapaikassa. Hän ei halua antaa haastattelua koko nimellään ja kasvoillaan, koska pelkää, mitä siitä voisi seurata hänen Venäjälle jääneelle perheelleen.

– Kun sota alkoi 24. helmikuuta, minulle paljastui paljon uusia puolia ystävistäni. Olin yllättynyt, että he eivät usko läpinäkyviin faktoihin siitä, mitä maassamme tapahtuu, Denis sanoo.

Kaverit eivät Denisin mukaan esimerkiksi usko, että Venäjän hallinto myrkytti oppositioaktivisti Aleksei Navalnyin tai että presidentti Vladimir Putinin lähipiiri on rakennuttanut presidentille loisteliaan palatsin Mustanmeren rannikolle.

Denis tekee etätöitä Suomesta käsin, eikä ole kertonut työpaikallaan, ettei ole enää Venäjällä.

Denis kertoo olleensa itsekin aikanaan epäluuloinen, voivatko hänen kotimaansa asiat todella olla niin hullusti kuin väitetään.

Noin kymmenen vuotta sitten hän alkoi kertomansa mukaan olla vakuuttunut, että koko karmeus on totisinta totta. Hän sanoo ymmärtävänsä tilanteen siksi, että hänellä on koulutuksensa ja työnsä vuoksi kyky tarkastella asioita analyyttisesti.

Miehellä on kertomansa mukaan myös ystäviä Euroopassa ja sukulaisia Yhdysvalloissa. Heiltä hän on saanut paljon riippumatonta tietoa Venäjän asioista.

Denisillä on edelleen Uralilla kaksi kouluikäistä tytärtä ja vaimo. Hänen seitsemänkymppinen isänsä ei ymmärrä, miksi poika pakeni sotakutsua Suomeen.

– Hän kuvittelee, että Venäjällä on voittamaton armeija. Isäni ja muut iäkkäät ihmiset eivät osaa etsiä tietoja muista lähteistä kuin televisiosta. Isäni ei kuuntele minua, vaan sanoo, että olen liian nuori ymmärtääkseni. Hän väittää, että kaikki on hallinnassa, mutta uskon, että hänkin on pikkuhiljaa alkanut ymmärtää, ettei asia ole niin.

Isäni ja muut iäkkäät ihmiset eivät osaa etsiä tietoja muista lähteistä kuin televisiosta. Isäni ei kuuntele minua, vaan sanoo, että olen liian nuori ymmärtääkseni.

Hiljaisen mielenosoituksen voima antoi Denisille toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Denis sanoo, että on työnsä kautta tekemisissä hallinnolle hyvin läheisen yrityksen kanssa, jonka nimeä hän ei toivo turvallisuussyistä mainittavan. Presidenttiä hän ei tunne, mutta kertoo kerran päässeensä kättelemään tätä.

– Useita vuosia sitten ymmärsin, että 99,9 prosentin varmasti meillä on ongelmia hallintomme kanssa.

Denisin mukaan Venäjällä on punainen hallintojärjestelmä, jossa kaikki alamaiset tottelevat korkeinta johtajaa – riippumatta siitä, ovatko he hänen kanssaan samaa mieltä.

– Kaikki hallituksen sisällä ovat silovikkien voimakoneiston panttivankeja. FSB:llä on raskauttavaa tietoa jokaisesta hallituksen jäsenestä. Jos joku yrittää kääntyä johtajaa vastaan, raskauttava tieto paljastetaan ja hän joutuu vankilaan, Denis kuvailee.

Venäläismiehet ja -perheet piileskelevät käskyä lähteä sotimaan keskellä kaakkoissuomalaista korpea.

Nelikymppinen venäläismies kertoo olevansa sotilasarvoltaan upseeri. Kertomansa mukaan hänen sotilaspassissaan lukee, että sodassa hänen sijoituksensa on olla komentaja merivoimissa. Hän on käynyt vain yliopisto-opintoihin kuuluneen sotilaallisen koulutuksen.

– Olin yllättynyt, kun luin sotilaspassin merkinnän, mies naurahtaa.

Denis tuli kaakkoissuomalaiseen mökkikylään jo päivää ennen liikekannallepanon julistusta. Hän oli ollut viemässä ystäviään Helsinki-Vantaan lentokentälle. Denis kertoo, että hänen autonsa seisoi jo Vaalimaan raja-aseman jonossa kohti Venäjää, kun hän sai tekstiviestin kaveriltaan, joka kertoi, että jotain hämärää on tekeillä. Hän kääntyi niiltä sijoiltaan takaisin.

– Olen upseeri, eikä minulla ole kokemusta oikeasta sodasta. Menisin rintamalle ehdottomasti, jos ymmärtäisin, miksi sotaa käydään – jos esimerkiksi kotimaatani kohtaan hyökättäisiin. En ole nyt Suomessa siksi, että olisin pelkuri, vaan siksi, että sodalle ei ole mitään syytä. Sellaisen sodan vuoksi ei kenenkään pitäisi kuolla. Ukrainalaiset ovat kuin veljiä meille.

Ukrainalaiset ovat kuin veljiä meille.

Denis kertoo osallistuneensa hiljaiseen mielenosoitukseen kotikaupungissaan, kun Navalnyi vangittiin. Ennen mielenosoitusta hän oli todella peloissaan ja valmis joutumaan pidätetyksi.

– Minulla oli vahva tunne sisälläni, että haluan osallistua mielenosoitukseen. Halusin olla rehellinen itselleni. Kun tulin mielenosoitukseen, yllätyin, että paikalla oli tuhansia ihmisiä. Kaikki kävelivät vain hiljaa eteenpäin. Siellä oli paljon poliiseja, mutta he eivät tehneet mitään. Silloin tajusin, että Venäjällä on toivoa paremmasta.

Denis arvelee, että hänen kotikaupungissaan Uralilla iso osa ihmisistä uskoo valtionmedian propagandaan. Siksi hän oli erityisen ylpeä, että oppositiopoliitikkoa tukeneeseen mielenosoitukseen osallistui niin paljon ihmisiä.

– Uskon, että Venäjästä voi tulla vielä suuri maa. Meidän täytyy vain vaihtaa johtajamme. Jos johto vaihtuu, olen varma, että uudet johtajat pystyvät parempaan.

Hänen mielestä suurin askel muutokseen olisi, jos Venäjälle saataisiin riippumaton ja läpinäkyvä oikeusjärjestelmä.

– Kaikki muuttuu, jos korruptioon puututaan ja rikolliset passitetaan vankilaan.

Denisin tytär sanoi jo kuusivuotiaana, että haluaa muuttaa pois Venäjältä. Nyt isä on Suomessa ja perhe on jäänyt rajan taakse.

Monet Denisin iäkkäät sukulaiset sanovat tälle, että kaikki on Venäjällä hyvin, kun kukaan ei näe nälkää, eikä maassa käydä sotaa. Denis on yrittänyt haastaa heitä paljon sodan alkamisen jälkeen kysymällä, ajattelevatko he vieläkin, ettei sota kosketa venäläisiä. Sukulaisten mukaan sota on jossain muualla.

– Liikekannallepano on alkanut muuttaa äitini ajattelua sodasta. Hän väittelee nyt isäni kanssa.

Televisio on kuin huume. Se antaa ihmisille tunteen siitä, että kaikki on valtakunnassa hyvin.

Denisin iäkkäät vanhemmat ovat sanoneet tälle, että heidän terveytensä kannalta on parempi uskoa valoisaan tulevaisuuteen – siis siihen, mitä Venäjän televisiossa kerrotaan.

– Televisio on kuin huume. Se antaa ihmisille tunteen siitä, että kaikki on valtakunnassa hyvin. Minusta tuntuu, että televisio (Venäjän valtiontelevisio) on tehnyt ihmisistä zombeja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?