Tutkimus: Viides­osa Suomen venäjän­kielisistä tukee Venäjän sota­toimia Ukrainassa – ja Suomen armeijaan heistä luottaa peräti neljä viidesosaa

Cultura-säätiön tuoreen kyselyn tulokset ovat osin ristiriitaisia. Yhteensä 64 prosenttia Suomen venäjän­kielisistä ei pidä Venäjän toimia Ukrainassa oikeutettuina. Samaan aikaan reilusti yli puolet heistä ei hyväksy myöskään Venäjän vastaisia pakotteita eikä halua Suomen tukevan Ukrainaa nykyistä enemmän.

Suomen venäjänkielisten joukko on kirjava, sillä mukana on ihmisiä sekä Venäjältä että Ukrainasta. Kuvissa vasemmalla ukrainalainen mies ja oikealla venäläinen mies halaamassa vaimoaan.

29.9. 10:00

Suomessa asuvien venäjänkielisten ihmisten mielipiteitä on selvitetty vastikään tutkimuksessa, jonka teettäjä on venäjänkielisten kotoutumista edistävä Cultura-säätiö.

Tutkimuksen tulokset ovat monelta osin huojentavia, mitä tulee venäjänkielisten sopeutumiseen ja heidän kokemuksiinsa suomalaisen yhteiskunnan yhtenä osana.

Esimerkiksi 82 prosenttia heistä vastasi, että he eivät ole kokeneet Ukrainan sodan aiheuttaneen heitä kohtaan syrjintää tai vihapuhetta sen vuoksi, että he puhuvat venäjää. Vain 17 prosenttia kertoi kohdanneensa näitä ilmiöitä omassa elämässään.

Tilastokeskuksen mukaan venäjänkieliset muodostavat nyt Suomen suurimman vieraskielisten ryhmän: heitä on yhteensä reilut 87 500.

Osa kyselyyn tulleista vastauksista on keskenään huomattavassa ristiriidassa. Nimenomaan Ukrainan sotaan liittyvät kysymykset tuottivat reaktioita, jotka paljastavat vastaajien kokeman vaikean tilanteen kahden tai jopa kolmen maan (Suomi – Venäjä – Ukraina) välissä, kun osalla on juuria, sukulaisia tai asuinhistoriaa kaikissa näissä maissa.

Kun ihmisiltä kysyttiin, pidätkö Venäjän sotilaallista toimintaan Ukrainassa oikeutettuna, 64 prosenttia vastasi kielteisesti. Kyllä-vastauksen antoi 18 prosenttia, mutta vastaava määrä jätti myöskin kantansa kokonaan kertomatta: 10 prosenttia ei osannut sanoa ja 9 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.

Ukrainalainen mies kuvattuna halaamassa vaimoaan Pokrovskissa.

Kun samoja ihmisiä pyydettiin vastaamaan tiettyihin väitteisiin asteikolla 1–5, hajontaa alkoi tulla enemmän.

Yksi väittämistä oli ”Hyväksyn EU:n Venäjää kohtaan asettamat talouspakotteet, vaikka niistä voi koitua tuntuvaa vahinkoa Suomelle”. 42 prosenttia oli täysin eri mieltä väittämän kanssa ja 14 % jokseenkin eri mieltä – eli yhteensä 56 prosenttia ei tue talouspakotteita. Väittämän kanssa 18 prosenttia on täysin samaa mieltä ja 11 prosenttia jokseenkin samaa mieltä – eli talouspakotteiden kannalla on 29 prosenttia vastanneista. 14 prosenttia vastanneista antoi puolestaan ”välimuotovastauksen” numero 3, eli he eivät olleet erityisesti pakotteita vastaan mutta eivät myöskään niiden kannalla.

Väite ”Suomi voisi tukea Ukrainaa enemmän” sai myös kielteisen reaktion enemmistöltä. 37 prosenttia oli täysin eri mieltä väittämän kanssa ja 21 prosenttia oli jokseenkin eri mieltä – eli yhteensä 58 prosenttia suhtautuu enemmän tai vähemmän kielteisesti lisäavun lähettämiseen Ukrainalle. Vastaavasti 6 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä ja 13 prosenttia jokseenkin samaa mieltä – eli 19 prosenttia haluaisi Suomen lisäävän apuaan Ukrainalle. 22 prosenttia vastaajista jäi puolestaan keskivaiheille: he vastasivat numerolla 3 eli he eivät ottaneet kantaa puoleen eikä toiseen.

Kun vastaajille esitettiin väite, että Suomen pitää ottaa jatkossa tarvittaessa vastaan merkittäviäkin määriä Ukrainan pakolaisia, yhteensä 43 prosenttia ilmaisi myönteisen kantansa, 35 prosenttia kielteisen kantansa ja 22 prosenttia ei ottanut kantaa suuntaan eikä toiseen.

Sotaan komennettu venäläinen reserviläinen halasi puolisoaan Volzhskissa Volgogradin alueella.

Suomen yhteiskunnan keskeisistä toimijoista poliisi on kaikkein luotetuin: poliisiin luottaa erittäin vahvasti tai melko vahvasti yhteensä 90 prosenttia vastanneista. Suomen armeijaan luottaa puolestaan vahvasti tai melko vahvasti yhteensä 83 prosenttia venäjänkielisistä ja vain 6 prosenttia ilmaisee epäluottamusta Suomen armeijalle.

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan Suomen media, vain 14 prosenttia ilmoitti luottavansa mediaan erittäin vahvasti ja 27 prosenttia melko vahvasti. 16 prosenttia kertoi, että he eivät luota Suomen mediaan lainkaan ja 13 prosentilla oli jonkin verran epäluottamusta. Peräti 30 prosenttia valitsi vastausvaihtoehdoista numeron 3 – eli he eivät ilmaisseet erityisesti epäluottamusta mutteivät myöskään luottamusta Suomen mediaan.

Samaan aikaan 65 prosenttia vastanneista ilmoitti, että he eivät ole kokeneet, että heidän mielipiteisiinsä olisi yritetty vaikuttaa harhaanjohtavasti. 32 prosenttia vastasi kuitenkin joutuneensa tällaisen vaikutuksen kohteeksi – ja näin vastanneista henkilöistä 58 prosenttia nimesi Venäjän harhaanjohtavaksi tahoksi.

81 prosenttia vastanneista kertoi voivansa tuoda avoimesti julki mielipiteitään Suomessa, 75 prosenttia piti suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisena ja 69 prosenttia kertoi tuntevansa oman olonsa yhdenvertaiseksi kantasuomalaisten kanssa. Suomen yhteiskunnallisia asioita kertoi seuraavansa aktiivisesti tai melko aktiivisesti 53 prosenttia, mutta peräti 19 prosenttia ei seuraa lainkaan tai seuraa vain vähän.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina venäjäksi kesä-heinäkuussa 2022, ja vastauksia saatiin yhteensä 1 632 ihmiseltä. Kieltäytyneiden prosenttiosuus oli noin 23 eli 484 henkilöä ei suostunut vastaamaan kyselyyn.

Näin laajaa selvitystä ei ole Cultura-säätiön tietojen mukaan tehty aiemmin Suomessa asuvien venäjänkielisten mielipiteistä.

Säätiö kertoo olevansa tyytyväinen vastausprosenttiin, sillä venäjänkielisillä on usein ”perinteenä” olla osallistumatta yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Kysely toteutettiin yhteistyössä Innolink Group Oy:n kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?