Katso kartasta, mistä raakaa sotaa käyvän Venäjän kansalaiset kahmivat kiinteistöjä Suomesta juuri nyt – Putinin ukaasi voi kiihdyttää liikennettä turvallisille ”kotipesille”

Puolustusministeriö on tänä vuonna antanut luvan 231 kiinteistökaupalle, jossa ostajana on venäläinen taho. Kaupoissa tehdään uusi ennätys – sodasta huolimatta.

Kiinteistöt Itä-Suomen kunnissa kiinnostavat venäläisiä edelleen.

28.9. 7:00

Luparallin perusteella ministeriö ei ole löytänyt huomautettavaa.

Todennäköisesti se johtuu siitä, että kiinteistön myyjä voi pyytää etukäteen ministeriöstä näkemyksen kaupan luvanvaraisuudesta, jos kyseessä on arkaluonteinen kiinteistöostos ja ostajan taustoista ei ole varmuutta.

Tänä vuonna venäläisille myönnettyjen lupien määrä nousee uuteen ennätykseen, ja yli 300 kiinteistökaupan raja menee kevyesti rikki.

Lisäksi uutena ilmiönä on venäläisomisteisten kiinteistöjen lohkominen sukulaisille tai ystäville.

Ulkoministeri Pekka Haavisto

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi viime viikolla, että hallitus on tästä tietoinen.

– Tässäkin on halu tukkia porsaanreiät eli se, että kiinteistön omistusta jaetaan usean omistajan kesken vähän keinotekoisesti, Haavisto sanoi.

Venäläisten kiinteistökaupat ja viisumit Suomeen nousivat uuteen valoon Vladimir Putinin ilmoitettua osittaisesta liikekannallepanosta keskiviikkona viime viikolla.

Ukrainan sota tarvitsee lisää polttoainetta, ja siksi noin 300 000 tai jopa miljoona reserviläistä on saamassa palvelukseenastumismääräyksen, joka tietää monelle varmaa kuolemaa Ukrainan tappavassa tulituksessa.

Lue lisää: Venäläismediat: Putinin ukaasiin liikekannalle­panosta sisältyy ovela ansa

Samalla kuumana käynyt viisumikeskustelu Suomessa sai uusia kierroksia. Putinin ukaasin jälkeen rajan ylittäjiä on riittänyt, joukossa myös kutsuntoja pakoilevia venäläisnuoria.

Omistusta jaetaan usean omistajan kesken vähän keinotekoisesti.

Suomen itärajaa ei saatu Schengen-turisteilta kiinni, vaikka Baltian maat ja Puola niin tekivätkin. Suomessa vedottiin oikeusvaltioperiaatteeseen sekä EU:n ja Schengen alueen sääntöihin, joita ei ole haluttu kansallisesti rikkoa. Tosin täytyy muistaa, että Baltian maatkaan eivät ole katkaisseet kokonaan liikennettä rajan yli.

Venäjän liikekannallepano muutti tilanteen nopeasti Suomessakin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus teki viime viikolla periaatepäätöksen turistiviisumeiden rajoittamisesta sekä monikertaviisumeiden uudesta harkinnasta. Pitkäaikaisia viisumeja on myönnetty lähes satatuhatta kappaletta.

Ne liittyvät muun muassa sukulaissuhteisiin ja kiinteistöjen omistamiseen.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa kaksi viikkoa sitten, että jatkossa ”kiinteistö ei muodosta mitään erityistä myönteistä perustetta viisumin saantiin”.

Nykyisten sääntöjen mukaan venäläinen kiinteistön, asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistaja voi tulla Suomeen, jos hänellä on viisumi voimassa. Kiinteistöjen omistajilla on usein pitempi viisumi, kahdesta viiteen vuoteen. Sillä voi oleskella maassa yhtäjaksoisesti 90 vuorokautta. Tällä perusteella Suomeen saavat tulla myös omistajan puoliso ja alaikäiset lapset.

Jos kaikki lähtevät perheineen liikkeelle, rajoilla riittää vilskettä.

Parin vuoden ikäinen ulkomaalaisten kiinteistökauppoja sääntelevä laki vanheni käsiin, kiitos Putinin hyökkäyssodan.

Laki kierrättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien ostajien kaupat puolustusministeriön pöydälle. Ministeriö tarkistaa, että kauppaan ei sisälly Suomen maanpuolustusta, rajaturvallisuutta tai huoltovarmuutta vaarantavia asioita – joko ostajan tai kiinteistön sijainnin takia.

Lakia ollaan terävöittämässä. Sekä lupalakiin että valtion etuostolakiin tehdään tarkennuksia. Kehittämiskohteita ovat muun muassa tiedonsaantiin, asiakkaiden tunnistamiseen, kiinteistökaupan rahoituksen lähteisiin ja kansalliseen turvallisuuteen kuuluvat seikat. Erityisen tärkeä on kansallisen turvallisuuden -määritelmä.

Uuden lain säätämisessä lausuntokierroksineen menee aikaa. Ministeriössä elätellään toivetta, että se olisi voimassa ensi vuoden alussa.

Tähän hätään se ei ehdi.

Katso oheisesta kartasta, mistä venäläiset ovat ostaneet kiinteistöjä tänä vuonna. Kartassa ovat kaikki syyskuun puoliväliin mennessä luvan saaneet kaupat, joista löytyy puolustusministeriöstä kirjallinen lupapäätös.

Venäläiset ostavat halpoja kohteita, mutta myös kalliita omakotitaloja.

Lisäksi he myyvät kiinteistöjä toisilleen sekä suomalaisille ostajille. Talouselämä-lehdessä kerrottiin venäläisestä myyjästä, joka viime keväänä jakoi itäsuomalaisessa kunnassa omistamastaan kiinteistöstä maata yhteensä yhdelletoista Venäjällä asuvalle ostajalle. Tontit kaupattiin vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen.

Kun ostetaan, myydään, lohkotaan ja jaetaan, venäläisomisteisten kiinteistöjen kokonaismäärästä on vaikea haarukoida tarkkaa lukua. Maanmittauslaitos ei tilastoi omistuksia kansalaisuuden perusteella, mutta puolustusministeriöstä arvellaan, että venäläisomistuksessa olisi noin 3000 kiinteistöä.

Yksi omistajista on myös Venäjän valtio.

Lue lisää: Tällainen on Putinin rantatontti Suomessa

Todellinen luku on paljon korkeampi, koska kaikki kaupat eivät tule ministeriön tietoon: niissä voidaan käyttää suomalaisia bulvaaneja, ja siksi valvonta on enemmän kuin hankalaa.

Asia mutkistuu, jos mukaan lasketaan yksittäiset asuinhuoneistot kerrostaloissa, joiden ostamiseen ei lupaa edes tarvita.

Tässä vielä kertauksena kiinteistökaupat, joihin ei tarvita lupaa puolustusministeriöstä:

1) Avio- tai avopuolisot ostavat kiinteistön yhdessä ja toisella heistä on on EU- tai ETA-maan kansalaisuus.

2) Kiinteistö sijaitsee vuokratontilla tai kaupan kohteena on asunto-osakeyhtiön osa.

3) Kiinteistön myyjänä/luovuttajana on sukulainen (omat vanhemmat, lapsi tai avio-/avopuoliso)

Jo koronapandemian aikana havaittiin, että venäläiset haluavat toisen, turvallisen ”kotipesän” Suomesta. Putinin upotessa entistä syvemmälle hyökkäyssotaansa Ukrainaan turvallisen ”kotipesän” arvo vain nousee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?