Tehohoitajat pöyristyivät lakko­kiellosta: ”Mitä oikeuksia meille jää?”

Hoitajat miettivät, miten välttää pakkotyömääräyksiä.

Dara Nizon mielestä hoitajia ei kuunnella.

15.9.2022 8:00

Hallitus antoi tiistaina esityksensä potilasturvallisuuslaista, jonka nojalla tehohoitajia voidaan määrätä töihin mahdollisen lakon aikana.

Keskiviikkona käräjäoikeus kielsi tehohoitajien lakot koko maassa.

Helsinkiläinen sairaanhoitaja Dara Nizo, 33, aloitti juuri tehohoitajana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Hän kertoo olevansa järkyttynyt tilanteesta.

– Tämä on ihan järkyttävän kamalaa. Yksikään ei ole tämän pakkotyölain kannalla, jopa lääkärit ovat sanoneet, etteivät kannata tällaista lakia.

Hoitajapula on Nizon mukaan tosiasia. Hän sanoo, että pakolla ei saada uusia hoitajia eikä auki suljettuja osastoja.

Hänen mielestään hoitajia ei kuunnella, vaan heiltä ollaan valmiita ”ottamaan viimeisetkin inhimillisyyden rippeet”.

– Mitä oikeuksia meille jää, jos emme saa mennä lakkoon?

Lue lisää: Käräjä­oikeus kielsi teho­hoitajien lakot koko maassa

Alan ongelmat ovat Nizon mielestä olleet tiedossa ja työnantaja olisi voinut tehdä asialle jotain. Nizo kysyy, miksi työnantaja enää tekisi ”yhtään mitään”, kun hallitus puuttuu tällä tavalla työtaisteluun.

– Jos olemme niin tärkeitä, että meidän oikeuksiamme otetaan pois, rahaa on varmasti myös siihen, että meille annetaan vähän parempi palkka kuin 2 680 euroa.

Nizo sanoo, että hoitajat ovat vuosikymmeniä pyytäneet parempaa palkkaa.

– Palkalla saa. Kyllä minä tekisin paljon mieluummin töitä, jos saisin kolme tonnia kuussa.

– Meitä ei kohdella reilusti, sanoo Dara Nizo.

Turkulainen 46-vuotias leikkaushoitaja puolestaan kertoo, että työpaikalla pelataan nyt vihan, raivon, pettymyksen ja surun tunteiden kanssa. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– On vaikea löytää työmotivaatiota tähän päivään. Tuntuu, että sairaanhoitajilta on viety aseet kaikkeen.

Julkisessa keskustelussa on tuotu esille, että pakkolakia säätäessä päättäjien on pitänyt valita lakko-oikeuden ja ihmishengen suojelun väliltä.

Leikkaushoitaja vastaa, että potilasturvallisuus on jo vaarantunut henkilövajeen johdosta.

Tuntuu, että sairaanhoitajilta on viety aseet kaikkeen.

– Enkä usko, että kukaan potilas olisi kuollut, jos tehon lakko olisi toteutunut. Siellä on anestesialääkäreitä ja liittoon kuulumattomia. Nyt on puhuttu rajallisesta muutamasta vuorokaudesta.

Lue lisää: Uusi käänne: Myös vihreät alkoi nikotella potilasturvallisuus­­lakia vastaan – näin Ohisalo kommentoi

Leikkaushoitaja muistuttaa, että tilanne on kärjistynyt, mutta huomiota ei ole kiinnitetty menneiden kuukausien ja vuosien aikana siihen, miten paljon hoitajat ovat tehneet töitä vajaalla miehityksellä.

Hänen mukaansa hoitajat ovat joustaneet, jääneet iltavuorosta yövuoroon, tehneet tuplaa, tulleet vapaapäiviltä töihin.

– Ketään ei tunnu kiinnostavan, vaikka olisi helppo selvittää, paljonko on maksettu hälytysrahoja.

Sairaanhoitaja laittamassa suojahansikkaita käsiinsä.

Turkulainen 42-vuotias anestesiahoitaja sanoo, että matkan varrella on yritetty tehdä yhtä jos toista, mutta tosiasialliset vaikutukset ovat olleet marginaaliset.

– Nyt kun puhutaan kovista toimista, keskiöön nousee, että hoitajat uhkaavat sillä, tällä ja tuolla. Kukaan ei tunnu muistavan, että on hyvin yksinkertaisesta asiasta kyse eli hoitajien palkankorotuksesta.

Hän muistuttaa, että hoitajat haluavat päästä pois palkkakuopasta. Asia ei hänen mielestään korjaannu pelkillä samansuuruisilla kaikille osoitetuilla prosenttikorotuksilla.

Kukaan ei tunnu muistavan, että on hyvin yksinkertaisesta asiasta kyse eli hoitajien palkankorotuksesta.

Anestesiahoitaja sanoo olevan päivänselvää, ettei pyytämällä ja perustelemalla tule lisää palkkaa. Pienellä kiristyksellä ei myöskään tule.

– Silloin tarvitsee vain nostaa kierroksia. Onko kyseinen työtaistelutoimi, tehojen sulkeminen, absoluuttisesti oikein tai parhain toimi? En ota siihen kantaa.

Anestesiahoitaja katsoi tiistai-iltana tv-haastattelua, jossa sairaalan ylilääkäri varoitti teho-osaston sulkemisen vaaroista ja arvosteli potilaiden siirtoa.

Anestesiahoitaja muistuttaa, että vaikka potilaiden siirtoihin liittyy aina korkea riski, ei se sairaalassa tai sairaaloiden välillä ole mitenkään tavatonta, vaikka potilas olisi hengityskoneessa.

Sairaanhoitajien vaihtovaatteiden lokerikko.

Meilahden sairaalan sydänasemalla työskentelevä Mikko Weckström, 44, muistaa vielä, kun vuonna 2007 puuhattiin pakkolakia.

– Ajattelin silloin, ettei tällaista tarvitse kokea uudelleen, mutta osoittautui sekin haave harhaksi. Jälleen kerran kun hoitajilla tulevat kunnon työtaistelut, kaivetaan pakkolaki esiin.

Työpaikalla on Weckströmin mukaan vallinnut epäuskoinen tunnelma.

Hän muistuttaa, kuinka korona-ajan alussa hoitajat olivat juhlittuja sankareita, joille taputeltiin parvekkeilta. Nyt heidät ollaan pakottamassa töihin.

Jälleen kerran kun hoitajilla tulevat kunnon työtaistelut, kaivetaan pakkolaki esiin.

Weckström kertoo, että nuoremmat hoitajat eivät muista tai tiedä 15 vuoden takaisesta potilasturvalaista. He kokevat pakkolain ensimmäisen kerran. Vanhemmat osaavat kertoa, että tätä on koettu ennenkin.

– Kahvipöydässä on pohdittu, miten toimitaan, jos tulee pakkotyömääräys. Jos käy niin, että työtaistelu laajenee meille ja aletaan jakaa työmääräyksiä, jokainen on päättänyt tehdä oman ratkaisunsa.

Weckström muistelee, miten 15 vuotta sitten hoitajat pakoilivat määräyksiä. Kun lähettäjä tuli tuomaan henkilökohtaisesti määräystä, hänelle ei avattu ovia.

– Moni suunnittelee, että se voisi toimia tälläkin kertaa.

Ihmiset eivät Weckströmin mukaan ole antautumassa pakkotyölle, vaan esittävät uhmakkaitakin mielipiteitä. Kaikkia keinoja mietitään, miten voi välttää pakkotyön.

– Ihmiset lusmuilevat kotona eivätkä avaa ovia. Ei haluta alistua sille, että joku määrää pakolla töihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?