Venäläisten kiinteistökaupoissa tehdään tänä vuonna uusi ennätys kireämmän lupakäytännön aikana.
Vuoden 2020 alusta lähtien EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön on täytynyt saada kiinteistöostolleen lupa puolustusministeriöstä. Jos ministeriössä katsotaan, että kiinteistön hankinta aiheuttaa turvallisuusriskin, lupa voidaan evätä.
Myös vanhempia ostoksia voidaan tarkastella uudelleen ja tarvittaessa turvautua pakkoluovutukseen valtiolle. Suomen turvallisuuden kannalta vaaralliset kaupat on todennäköisesti tehty jo vuosia sitten – sinisilmäisyyden kultaisina aikoina.
Mikä tilanne on juuri nyt?
Viime viikon lopulla ministeriöstä kerrottiin IS:lle, että venäläiset ovat saaneet kesäkuun loppuun mennessä kiinteistökauppoihin 155 lupaa. Heinä- ja elokuun aikana lupia on käsitelty lisää, ja myönnettyjä lupia on nyt yhteensä noin 200.
Tasaisen vauhdin taulukolla 300 myönnettyä lupaa venäläisille menee rikki tänä vuonna. Vertailun vuoksi viime vuonna luku oli 217 ja vuonna 2020 vähän yli 120.
Luvut hämäävät ja eivät anna tilanteesta todellista kuvaa.
Kauppoja tehdään todennäköisesti enemmän, mutta ne eivät tule viranomaisen pöydälle.
Pimentoon jäävissä kaupoissa käytetään suomalaisia bulvaaneja tai ostetaan sukulaisilta kiinteistöjä.
Ministeriötä ostovimma ei sinänsä yllätä. Jo korona-aikana venäläiset ostivat kiinteistöjä Suomesta siinä toivossa, että maahantulo olisi helpompaa. Lisäksi omistuksia hajautettiin perheen sisällä.
Tämä touhu ilmeisesti jatkuu tykkien laulaessa Ukrainassa.
Tähän viittasi myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Haaviston mukaan venäläisten tavoitteena on saada sukulaiskaupoilla viisumeita. Syyskuun alusta Suomi rajoitti turistiviisumien myöntämistä, mutta kiinteistöomistus Suomessa helpottaa viisumin saantia.
Tässä vielä kertauksena kiinteistökaupat, joihin ei tarvita lupaa puolustusministeriöstä:
1) Avio- tai avopuolisot ostavat kiinteistön yhdessä ja toisella heistä on on EU- tai ETA-maan kansalaisuus.
2) Kiinteistö sijaitsee vuokratontilla tai kaupan kohteena on asunto-osakeyhtiön osa.
3) Kiinteistön myyjänä/luovuttajana on sukulainen (omat vanhemmat, lapsi tai avio-/avopuoliso)
Euroopan turvallisuustilanteen muuttuessa puolustusministeriö on tiukentanut valvontaansa.
Vladimir Putinin hyökättyä Ukrainaan valtio on käyttänyt etuosto-oikeuttaan ainakin kahdessa tapauksessa, Rovaniemellä ja Kemiönsaarella. Myynnissä olleet kohteet sijaitsivat lähellä armeijan varikkoaluetta ja vilkasliikenteistä lentokenttää.
Kemiönsaarella Puolustusvoimien Skinnarvikin varikkoalueen vieressä oleva kiinteistö päätyi valtiolle nimenomaan siksi, että puolustusministeriö ei pystynyt selvittämään aukottomasti, ketkä oikeasti omistivat kiinteistön: ulkomaalaiset vai suomalaiset.
Ministeriö ei ottanut riskiä ja käytti etuosto-oikeuttaan.
Puolustusvoimien varikko Skinnarvikissa. Puolustusministeriö käytti etuosto-oikeuttaan varikkoa lähellä sijainneen kiinteistön kaupassa Kemiönsaarella.
Laissa on siis kansankielellä sanottuna porsaanreikiä, joita yritetään nyt tukkia.
Kevättalvella pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus teki pikaisesti turvallisuuspoliittisen selvityksen. Maaliskuussa julkaistussa selonteossa nostettiin esiin Venäjän hybridivaikuttaminen ja venäläisten kiinteistö- ja asuntokaupat Suomessa.
Selonteossa luvattiin, että valvonta laajennetaan koskemaan myös asunto-osakkeita ja asunnon vuokraamista:
Nykytilanteessa on entistä tärkeämpää, että viranomaisilla säilyy hyvä tilannekuva riskitekijöistä ja niillä on käytössään riittävä keinovalikoima, jolla voidaan ehkäistä ennalta ja puuttua kansallista turvallisuutta heikentäviin hankintoihin. Parhaillaan tarkastellaan kiinteistön vuokraoikeuden sekä asunto-osakkeiden omistus- ja vuokraoikeuden valvontaa ja luvanvaraisuutta.
Vaikutti kovalta keinolta.
Paitsi, että sitä se ei käytännössä ole.
Aalto-yliopisto ja Maanmittauslaitos selvittävät parhaillaan asunto-osakkeiden ja vuokra-asuntojen valvonnan tiukentamista ulkomaalaisten osalta.
Tuloksia julkaistaan marraskuussa.
Nyt on jo selvää, että mahdollinen laki – jos sellainen ylipäätään tehdään – tulee jäämään torsoksi. Suomen lainsäädännössä ei ole työkaluja, joilla voitaisiin systemaattisesti rajoittaa joko yhden kansalaisuuden tai edes EU/ETA-alueen ulkopuolisen henkilön asunto-osakkeiden omistusta.
Kiinteistöjen ostoon on jo olemassa valvontatyökalut, mutta koska asunto-osakkeet ovat irtainta omaisuutta, niitä ei koske sama lainsäädäntö.
Jotenkin tuntuu, että Suomessa on erityisen vaikeaa ja hankalaa tehdä rajoituksia kansallisen turvallisuuden nimissä.
Aina löytyy lakipykäliä tai kansainvälisiä sopimuksia, joilla hommalta vedetään matto alta. Muistetaan kuinka vaikeaa oli tiukentaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, vaikka maahan tulijoiden käyttämisestä hybridivaikuttamisen muotona oli esimerkkejä meiltä ja muualta.
Nyt sama on käymässä ulkomaalaisten asunto-osakkeiden omistuksen kanssa.
Taantuvissa itärajan kunnissa riittää halpoja kerrostaloasuntoja ostettavaksi – muutamalla kymppitonnilla. Ja niitä on tiettävästi hankittu viime kuukausina.
Kiinteistökauppoihin ministeriössä myönnettyjen lupien määrä osoittaa, että venäläisten mielenkiinto Suomea kohtaa ei ole lopahtamassa. Melkeinpä päinvastoin. Venäläisostajissa on tietysti porukka, joka aidosti hakee rauhoittumispaikkaa Suomesta luonnon ja hyvien palveluiden läheltä ja jolla on sukulaissiteitä tänne.
Mutta joukossa on varmasti myös henkilöitä, joiden taustoista ja tehtävistä on vaikea sanoa mitään.
Jos Vladimir Putin haluaisi ujuttaa rajan yli silmiä ja korvia Suomeen ja muuallekin Eurooppaan, se kyllä onnistuisi. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola viittasi tähän viisumikeskustelun yhteydessä: Suomen kautta voi päästä ihmisiä muihin EU-maihin millä tarkoitusperillä tahansa.
Tämä tekee tilanteesta äärimmäisen hankalan. Jopa niin hankalan, että on pakko kysyä, levittäytyykö Ukrainassa raakalaismaista sotaa käyvä Vladimir Putin Suomeen – kiinteistö kiinteistöltä ja asunto asunnolta.
