Nina sai käsittämättömän Wilma-viestin – ”Kolmosen logiikka” hämmentää koululaisten vanhempia Hämeen­linnassa

Palvelu­suunnittelija Risto Kolmonen lähetti Hämeenlinnan koulujen vanhemmille työpäivänsä päätteeksi Wilma-viestin, jonka sisältö ei aivan lyhyellä matematiikalla aukene.

Yläkouluikäisen oppilaan äiti jakoi hämmennystä herättäneen Wilma-viestin Twitteriin.

11.8. 17:49

Hämeenlinnalaisen Nina Ranimaan tytär aloitti vastikään kahdeksannen luokan. Samoihin aikoihin Wilmaan kilahti vaikeasti ymmärrettävä viesti. Ranimaa jakoi sen Twitterissä saatesanoilla: ”En selvinnyt lukuvuoden ensimmäisestä Wilma-viestistä. Hyvä alku.”

– Viesti tuli opetustoimen hallinnosta kaikille vanhemmille. Se oli tosi hauska. Tyttäreni meni 8A-luokalle. Tai ehkä A-H8- tai 8G-luokalle. Tässä ei ollut logiikkaa, että mikähän luokka se on, mutta kai se kerrotaan myöhemmin, Ranimaa hämmästelee.

Tyttären kouluvuosien aikana äidille ei ole koskaan aiemmin tullut vastaan yhtä outoa Wilma-viestiä.

– Päättelemällä ei tuota pystynyt ratkaisemaan, hän naurahtaa.

Ranimaan mukaan viesti ei tullut koulusta tyttären omalta opettajalta vaan hallintopuolelta.

– Jaoin viestin Twitterissä, koska se oli niin hassu. Se ei ollut millään tavalla luottamuksellinen. Kyse on tilastollisesta asiasta, mutta edelleen minua kiinnostaa, että mikä se logiikka on.

Palvelusuunnittelija Risto Kolmonen Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointi­lautakunnasta kertoo laatineensa viestin työpäivänsä päätteeksi.

– Ehkä siinä oli hieman huonolaatuista viestintää. Eilen lähetimme tätä korjaavan viestin. Wilmasta löytyy ajantasainen tieto, millä luokalla kukin on. Esimerkit olisi voinut jättää laittamatta alkuperäiseen viestiin, Kolmonen sanoo.

Palvelusuunnittelijan mukaan kummalliset kirjainnumero­yhdistelmät liittyvät järjestelmä­uudistukseen. Siinä on paljon erilaisia oppilasryhmiä, oppilas- ja opiskelumuotoja: muun muassa erityisen tuen ryhmä, maahanmuuttajille valmistavaa opetusta sekä yhdysluokkia.

– Viesti liittyi uudistukseen. Olemme vihdoin yhdistäneet koko kaupungin laajuisesti merkintätavat. Aiemmin meillä oli erilaisia tapoja merkitä asioita. Viestin peruspointti oli se, että olemme ottaneet käyttöön yhtenäisen luettelon. Esimerkiksi laitetut koodit herättivät hämmennystä kovasti, palvelusuunnittelija selittää.

Onko luokkia nyt aiempaa enemmän vai mistä koodit tulevat?

– Ei ole enempää, mutta nyt järjestelmästä poimitaan keskitetysti kansallisiin tilastoihin tietoa. Koski-tietovarantoon pitää mennä kaikki lakisääteisesti kaikki valtion rahoitukseen liittyvät asiat suoraan järjestelmästä.

– Tilastokeskuksen tilastointiin pitää myös tuottaa tietoa hakemalla sitä järjestelmästä. Muutoksella on helpotettu tiedonhakua. Tällä tavalla saamme erilaisissa lokeroissa ja rahoituksen kannalta erilaisessa asemassa olevat oppilaat ja rahoitukseen vaikuttavat lisäasiat mahdollisimman helposti järjestelmästä ulos.Tarkoitus on, että tilastotieto ja rahoitukseen lähetettävä tieto olisi helposti tarkistettavissa.

Kolmosen mukaan tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, jos ihminen ei käy tarkistamassa tietoa kaupungin omasta järjestelmästä.

Voiko siis sanoa niin, että tietojärjestelmät ymmärtävät koodikieltä, mutta tavallinen ihminen ei välttämättä ymmärrä?

– Niin. Kyllä tavallinen ihminenkin ymmärtää. Viestin huono kirjoitusasu johtuu ehkä siitä, että kyse oli päivän viimeisestä viestistä, jonka lähetin. Se antaa ymmärtää, että tämä asia koskee juuri minun lastani, mutta lähetin tämän viestin kaikille kaupungin koulujen huoltajille.

Palvelusuunnittelija on saanut viestistään kolme sähköpostia. Niissä on näkynyt huoltajien hämmennys, hän kertoo.

– Ei tästä mitään isoa haloota ole tullut tai viestitulvaa. Viesteissä on kysytty, että milläköhän luokalla lapseni pitää olla.

Muun muassa tilastot, oppilashallintojärjestelmän kehittäminen ja luokkatunnusten muuttaminen kuuluu palvelusuunnittelija Kolmosen työnkuvaan.

– Kyse on huolimattomasti laaditusta tiedotteesta, hän summaa.

Onko nimesi enne, Risto Kolmonen? Pidätkö numeroista ja matemaattisista arvoituksista?

– Ehkä se on. Olen koulutukseltani fysiikan ja kemian opettaja. Pitää olla matemaattisesti suuntautunut, kun näiden tietojärjestelmien kanssa toimitaan. Kun sain ensimmäisen opettajan viran aikanaan, rehtori mainitsi, että tällä sukunimellä pitää palkata matemaattisten aineiden opettajaksi. Samaan aikaan maantieteen opettajaksi palkattiin henkilö, jonka sukunimi on Norja. Rehtorin huumorintaju oli kohdillaan. Toki olimme myös eteviä opettajia, joten se ei ollut ainoa peruste palkkaamiselle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?