Syksy Räsäsen näkemys Ukrainan sodasta sai aikaan kritiikkivyöryn – näin hän kommentoi asiaa

Räsänen arvioi, että Ukrainassa olisi ollut sisällissota vuosina 2014–2022.

7.8. 19:17

Kosmologi Syksy Räsäsen lauantaina iltapäivällä kirjoittama twiitti on saanut osakseen ankaraa kritiikkiä.

Twiitissään Räsänen esitti näkemyksensä Ukrainan tilanteesta vuosina 2014–2022 ja kutsui sitä sisällissodaksi.

– Vuosina 2014–22 Itä-Ukrainassa oli sisällissota. Venäjä (ja vähäisemmässä määrin muut ulkovallat) osallistuivat sotaan ja tukivat sen osapuolia, Räsäsen tilillä lukee.

Hän jatkoi:

– Tämä ei ole hyökkäyssodissa poikkeuksellista, kuten ei sekään, että ne risteävät ulkoisen hyökkäyksen kanssa.

– Libanonin sisällissota on tästä hyvä esimerkki.

Twiitti on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Räsänen oli aloittanut keskustelun jo perjantaina, ja se liittyi Amnestyn julkaisemaan raporttiin Ukrainan tilanteesta.

– Krimin miehitys 2014 oli vieraan vallan hyökkäys, kuten myös valloitussota 2022, Räsänen tarkensi jo tuolloin.

Kommentoijien joukossa on muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

– Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainaan vuonna 2014 ei ollut sisällissota, eikä verrattavissa Libanoniin. Operaatio kyllä pyrittiin naamioimaan ”sisällissodaksi”, ja moni ansaan lankesi. Venäjän imperialismin hyväksynnästä ei saisi tulla dogma (dogmi), Aaltola kirjoitti.

Räsänen kuuluu muun muassa Amnestyn johtokuntaan, minkä vuoksi osa kritiikistä on ohjautunut myös ihmisoikeusjärjestön suuntaan.

Näkemyksen kyseenalaisti muun muassa kirjailija Sofi Oksanen, jonka mukaan vain Venäjä ja Putinin puolustajat kutsuvat sotaa sisällissodaksi.

Suomen Amnesty otti asiaan kantaa sunnuntaina aamupäivällä omalla Twitter-päivityksellään.

– Amnesty International ei kutsu vuosien 2014–2022 konfliktia sisällissodaksi. Johtokuntamme jäsenet ovat yksityishenkilöitä, eivätkä heidän näkemyksensä edusta Amnesty Internationalia, tilillä kirjoitettiin englanniksi.

Räsänen avaa Ilta-Sanomille kritiikkiä herättänyttä Twitter-kirjoitustaan.

– Vuonna 2014 Venäjä hyökkäsi Krimille ja valtasi sen. Tämä ei tietenkään ollut sisällissota, vaan vieraan valtion hyökkäys. Sen jälkeen 2014–2022 Itä-Ukrainassa käytiin sotaa, jonka osallisina oli Ukrainan hallituksen joukkoja ja Ukrainan hallituksen puolella olevia joukkoja sekä ukrainalaisia Venäjän tukemia separatistijoukkoja ja Venäjän joukkoja.

Räsänen huomauttaa, ettei hän edusta Amnestya, vaikka kuuluukin järjestön johtokuntaan.

– Koska Amnesty on haluttu vetää tähän mukaan, niin Amnestyn kanta on ollut se, että vuosina 2014–2022 Itä-Ukrainassa oli sisäinen konflikti, johon Venäjä osallistui. Tämä kehystys ei ole millään tapaa minun keksimä. Kun Venäjän hyökkäys alkoi helmikuussa, niin esimerkiksi Yle kirjoitti, että ukrainalaiset ovat kokeneet kahdeksan vuotta sisällissotaa.

Kosmologi korostaa, että Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan, ei ole voitu puhua enää sisällissodasta, vaan vieraan valtion hyökkäyssodasta.

Räsänen kirjoitti alkuperäisessä twiitissään, että vuosina 2014–2022 Venäjän lisäksi muutkin ulkovallat osallistuivat vähäisemmissä määrin sotaan.

– Muun muassa Yhdysvallat ja Kanada aseistivat ja kouluttivat Ukrainan hallituksen ja Ukrainan hallituksen puolella taistelevia joukkoja, Räsänen avaa kirjoittamaansa.

Kosmologin mukaan hänen twiittinsä herättämä kritiikki ei johdu sisällissota-termin käytöstä, vaan Amnestyn raportista, jossa käsiteltiin Ukrainan joukkojen tekemiä humanitäärisen oikeuden loukkauksia.

– Tämä näkyy esimerkiksi, kun katsoo, millaista kommentointia on Amnestyn pääsihteerin Agnes Callamardin Twitter-tilillä. Tähän on reagoitu niin voimakkaasti siksi, että tällaiset raportit, joissa tarkastellaan Ukrainan sotaa niin, että sovelletaan samoja standardeja kaikkiin osapuoliin, eivät ole nykyisessä ilmapiirissä tervetulleita.

Räsäsen mukaan hän ei tarkoita samojen standardien soveltamisella sitä, että väitettäisiin, että kaikki osapuolet tekisivät yhtä paljon rikoksia tai että hyökkääjän ja puolustajan tavoitteet olisivat yhtä oikeutettuja.

– Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa tehdä ihmisoikeusrikkomuksia tai rikkoa kansainvälistä oikeutta. Mutta joidenkin mielestä mitään mitä Ukrainan hallitus tai armeija tekee, ei saa arvostella.

Kosmologi sanoo, ettei missään tapauksessa kannata Venäjän hallintoa, Venäjän hyökkäyssotaa, Venäjän tekemiä ihmisoikeusloukkauksia tai kansainvälisen oikeuden rikkomuksia.

– Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan, osallistumisella sisällissotaan tai Krimin valtauksella ei ole minkäänlaista oikeutusta.

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo, että sekä järjestön tiedotteesta että Räsäsen twiitistä on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta.

Tiedotetta on kuvailtu somessa Venäjä-mieliseksi. Johanssonin mukaan raportissa kuvataan esimerkiksi, miten Ukrainan joukot ovat Amnestyn tarkkailijoiden mukaan perustaneet tukikohtiaan siviilikohteisiin varoittamatta lähellä olevia siviilejä.

– Raportin takana seisomme. Tietysti meidän pitää katsoa peiliin ja tunnustaa, että viestintämme ei ole kaikin tavoin osallistunut.

Johansson pitää väärinä ja pöyristyttävinä väitteitä, joissa Amnesty on leimattu jopa Venäjän kätyriksi.

-- Tuomitsemme Venäjän hyökkäyssodan.

Räsäsen tapauksessa Johansson korostaa, että johtokunnan jäsenenä hän ei edusta Amnestya eikä käytä operatiivista valtaa.

– Hänellä ei ole oikeutta puhua Amnestyn nimissä, eikä hän ole sitä tehnytkään.

Johanssonin mukaan Amnesty itse käytti vuonna 2014 Ukrainan tilanteesta termiä ”sisäinen konflikti, johon Venäjä selvästi osallistuu”. Johanssonin mukaan oleellista järjestölle ei ole miettiä aiemman termin oikeellisuutta vaan nykyhetkeä.

– Sitä, mitä tapahtuu nyt tässä tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaan, Johansson sanoo.

Amnesty on kohdannut viime päivinä myös kansainvälistä kritiikkiä julkaistuaan raportin, jossa se syyttää Ukrainan joukkoja siviilejä vaarantavasta toiminnasta.

Raportin mukaan ukrainalaiset sotilaat ovat perustaneet sotilastukikohtia kouluihin ja sairaaloihin, mikä on voinut Amnestyn mukaan altistaa myös siviilejä Venäjän tulitukselle.

Raporttiin reagoitiin laajalla vastustuksella. Esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi moitti, että Amnesty yrittää armahtaa "terroristivaltio" Venäjän ja siirtää vastuuta hyökkääjältä uhrille.

Tänään Amnesty vastasi kohuun pyytämällä anteeksi sen aiheuttamaa ”ahdistusta ja vihaa”. Tekstin sisällön takana järjestö edelleen seisoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?