Ovi Hangon Lappohjaan 1960-luvulla rakennetun kerrostalon rappukäytävään aukeaa vaivatta.
Vaikutelma on heti karu, aavemainen.
Kun kävelee portaita jonkin matkaa ylöspäin ja yrittää aistia elämää ympärillään, törmää ajatukseen, että näinkö täällä edes asuu ketään: nimiä ei näy toisen kerroksen yhdessäkään ovessa.
Kolkoksi tunnelma virittäytyy erityisesti talon alimmaisessa kerroksessa, jonne lienee alun perin kaavailtu pesu- ja kuivaushuone sekä erilaista varastotilaa. Ehkä näitä on siellä yhä, mutta päällimmäisenä jyskyttää tunne, että aivan kuin rakennus olisi hylätty ja jätetty rapistumaan.
Ensimmäiseen eli ulosjohtavaan kerrokseen palattaessa on edelleen hiirenhiljaista. Kun tutkii käytävän seinässä olevaa asuntokohtaista nimitaulua, todellisuus alkaa hahmottua.
Sen perusteella vain rapun yhdessä asunnossa asutaan.
Ulkonakin tuntuu tyyneltä, mutta ei sentään autiolta.
Elämää löytyy.
– Tuossa ovat vierekkäin nuo pari kerrostaloa, joita ei ole taidettu remontoida juuri koskaan. Saattavat olla pian purkukuntoisia, elleivät ole sitä jo nyt, arvelee talojen naapurustossa asuva Jari Korpela, joka viettää hellepäivää varjoisalla penkillä istuen.
– Talojen venäläisomistajia on näillä kulmilla tuskin nähty koskaan.
Hangon Lappohjassa asuva Jari Korpela kummastelee venäläisoligarkkien meren läheisyydestä hankkimia omistuksia. Hän uskoo niihin liittyvän strategisia tarkoitusperiä.
Miksi ihmeessä venäläiset oligarkit Boris ja Roman Rotenberg jättivät Lappohjassa vuodesta 2004 lähtien omistamansa kaksi kerrostaloa jo vuosia sitten ränsistymään? Mihin tarkoitukseen nämä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat, pakotelistatut miljardöörit hankkivat aivan meren läheisyydessä sijaitsevat kiinteistönsä?
Onko ylipäätään sattumaa, että Ahvenanmaalta itäiselle Suomenlahdelle ulottuvalta Suomen rannikkokaistaleelta löytyy runsaasti varakkaiden venäläisten omistamia maa- ja kiinteistöalueita, joista monissa ei ole tänä päivänä minkäänlaista toimintaa tai asutusta?
Mitä erityisesti täällä niin sanotulla oligarkkirannikolla asuvat suomalaiset ajattelevat tilanteesta?
Jari Korpelan vieressä istuu hänen vaimonsa Eeva-Liisa Korpela, joka kertoo pohtineensa näitä kysymyksiä useasti viime kuukausina.
– Vaikka emme asukaan Rotenbergien omistamissa taloissa, niin kyllä tämä tilanne pelottaa turvallisuusmielessä jonkin verran. Voi olla, että venäläiset saattaisivat käyttää noita kiinteistöjä jopa sotilaalliseen tarkoitukseen – vaikkapa joidenkin tunnuksettomien sotilaiden majoittamiseen, hän sanoo.
– Ei Venäjästä voi enää olla varma. Tämä tilanne tuntuu hyvin oudolta, sillä noissa kerrostaloissa (yhteensä 64 asuntoa) vain vajaassa kahdessakymmenessä lienee enää asutusta.
Eeva-Liisa Korpela muistuttaa, että sodan alussa talojen asukkaat joutuivat pelkäämään, saavatko he vettä, sähköä ja lämpöä koteihinsa, kun kiinteistöjen omistajat ovat pakotelistalla eikä maksuliikenne pelaa.
– Talojen jätehuolto oli ainakin hetken aikaa poikki, ja sähkötkin joskus jo aiempina vuosina, hän tiivistää.
Ilta-Sanomat on tutustunut jättitiedostoon, johon on koottu aineistoa venäläisten 2000-luvulla Suomessa tekemistä maa- ja kiinteistökaupoista. Aineiston kokoajat ovat epäilleet ostoihin liittyvän sotilasstrategisia tarkoitusperiä.
Samaan aineistoon ovat tutustuneet Suomen eri viranomaisetkin.
Esimerkiksi entinen puolustusministeri, nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on aktiivisesti pitänyt esillä riskejä, jotka liittyvät venäläisten kiinteistökauppoihin.
Suomi poisti ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden 1.1.2000, jonka jälkeen tie oli vapaasti auki myös venäläisille maa- ja kiinteistöostajille. Tarkalleen parikymmentä vuotta myöhemmin, siis 1.1.2020, lakia uudistettiin, ja nyt valtiolla on etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tehtäviin kiinteistökauppoihin.
”Ei Venäjästä voi enää olla varma.
Jättitiedoston lisäksi IS selvitti kauppatietoja useista muistakin lähteistä, kuten Maanmittauslaitoksesta. IS julkaisee lähiviikkoina useampia artikkeleita aineistoon liittyen.
Selvitys ei ole aukoton, koska osa venäläisistä on käyttänyt kaupoissa bulvaaneja, välikäsiä.
Lue lisää: Putinin tuttavat ja Kremlin miehet tekivät kiinteistökauppoja Suomessa – jättiselvitys
Suomenlahden rannikkokuntiin on viime vuosina ilmestynyt jonkin verran uusia venäläisiä ostajia.
Jotkut itänaapurin kansalaisista ovat vastaavasti luopuneet omistuksistaan.
Iso osa ostajista vaikuttaa hankkineen kiinteistöjä puhtaasti lomailumielessä, mutta joistakin kaupoista myös eri viranomaiset ovat olleet selvästi huolissaan.
Venäläiset vaikuttavat hankkineen rannikolta systemaattisesti suuria rantakiinteistöjä ja laajoja vesialueita.
Niistä muodostuu Suomen rannikolle edelleen Itämeren rantaviivaa mukaileva vyöhyke – Suomen oma oligarkkirannikko.
Venäläisten kiinteistösijoittajien suosiossa rannikolla ovat olleet muun muassa Hanko, Porkkala sekä Turun saaristo, jossa tunnetuin alue on eittämättä Airiston Helmi.
Hangon ja Porkkalan niemet ovat Suomelle strategisesti tärkeitä alueita, koska ne sijaitsevat Suomenlahden kapeimmassa kohdassa. Viron pohjoisrannikolle on matkaa vähimmillään vain alle 40 kilometriä.
Porkkalanniemen idylliä.
Porkkalan läheisyydessä Upinniemessä sijaitsee Suomenlahden meripuolustusalueen päätukikohta ja varuskunta. Sekä venäläiset liikemiehet että Venäjän federaatio ovat hakeutuneet niiden liepeille.
– On hyvin erikoista, että tältä alueelta on aikanaan myyty aika runsaastikin maata ja kiinteistöjä venäläisille. Mitä olen muiden alueen asukkaiden kanssa jutellut, niin kaikki tuskin on sattumaa, kun puhutaan venäläisten motiiveista, alueella vuosittain paljon mökkeilevä keski-ikäinen Tommi näkee.
KAUPOISSA ostajat ovat olleet valtiojohdon lähipiiriin kuuluvia oligarkkeja tai heidän edustajinaan toimivia tuntemattomampia liikemiehiä. Kasvot ovat osittain samoja kuin IS:n ensimmäisessä jättiselvityksessä tuli ilmi, mutta monia uusiakin nimiä löytyy.
Kokonaisuudesta on syytä nostaa esiin muutamia esimerkkejä. Kuten Vladimir Putin itse, sillä hänen omistukseensa on eri selvityksissä linkitetty Ahvenanmaalla sijaitseva kiinteistö.
Putinin entinen lehdistöministeri Mihail Lesin puolestaan hankki vuonna 2006 omistukseensa 30 hehtaarin suuruisen rantatilan, merialueen sekä lomakartanon hulppean rakennuskannan kahdella miljoonalla eurolla Särkisalossa.
Lesin toteutti kiinteistö-kaupan Neitsytsaarille rekisteröidyn yhtiön kautta, ja sen nimissä on yhä samaa omistusta Särkisalossa. Lesin kuoli vuonna 2015 jouduttuaan yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan murhatuksi.
Venäjän entinen teknologia- ja viestintäministeri Leonid Reiman on operoinut Suomen kiinteistömarkkinoilla Denis Fokinin ja Konstantin Suhinin avustuksella.
Kaksikon omistuksessa on iso saari Vuosaaren satamaa vastapäätä.
”Lakia olisi ilman muuta syytä uudistaa entistä tiukemmaksi.
Puolustusvoimien suojavarikon Skinnarvikin kupeessa olevan alueen omistajaksi on arveltu Maksim Hohlovia, joka näyttää käyttäneen välikäsiä kaupoissa. Juuri tämän Kemiönsaaressa sijaitsevan kohteen strategisesta uhasta puhui painokkaasti esimerkiksi Jussi Niinistö.
Houtskarissa Mossalassa suurta maaomaisuutta ovat hankkineet Jevgeni ja Leonid Gaskelberg, joiden tiedetään olevan läheisessä suhteessa Vladimir Nebrebineen, joka puolestaan on toiminut Suomessa Venäjän hallinnon kaupallisena attaseana.
– Jotkut venäläiset vaikuttavat hankkineen Suomesta esimerkiksi kerrostaloja uskomalla siihen, että päävastuu niiden kunnossapidosta olisi asukkailla, kuten Venäjällä on usein tapana. Osalle voi olla tulleen yllätyksenä, että Suomessa päävastuu onkin nimenomaan kiinteistön omistajalla. Tämä saattaa heikentäneen joidenkin motiiveja huolehtia kiinteistöjen kunnossapidosta, neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä ruotii.
Venäläisomisteisessa kerrostalossa Hangossa on paljon tyhjiä huoneistoja.
Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell vahvistaa, että Rotenbergien omistamiin Lappohjan taloihin ei ole investoitu, eikä niitä ole remontoitu.
Strandell epäilee vahvasti ostajien motiiveja.
– Taustalla voi olla pyrkimys ostaa tukikohta ja majoitustilaa Suomen strategisesti tärkeältä alueelta. Sieltä voi sitten tarvittaessa operoida vaikka pienillä vihreillä miehillä (tunnuksettomilla sotilailla). Muuta logiikkaa ei löydy, hän lataa.
Ennen Lappohjaa jalkauduimme Kirkkonummen Tanskarlaan, jossa useammallakin venäläisellä on omistusta. Suurin huomio kiinnittyi Rotenbergien omistuksessa olevaan isoon tonttiin, joka on edelleen tyhjillään.
Se on tätä nykyä vesijättömaata tai suojeltua aluetta.
– Se tuntuu hyvin erikoiselta. Ehkä venäläisten aiemmin suunnittelemat bisnekset kariutuivat, ehkä kyse on jostain sellaisesta, jonka tarkoitusta emme osaa vielä edes ymmärtää, Kirkkonummella tavattu Pekka linjaa.
Merja Karvonen asuu takana näkyvässä, Rotenbergien miljardööriperheen omistamassa kerrostalossa. Karvonen epäilee venäläisten hankkinen talon aikanaan rahanpesutarkoituksessa.
Lappohjaan päästyämme törmäsimme hiljaisella kadulla paitsi Korpelan pariskuntaan myös Merja Karvoseen, joka kertoo asuvansa toisessa Rotenbergien omistamista kerrostaloista.
Myöskään Karvonen ei ole nähnyt talojen venäläisomistajia koskaan alueella.
– Näissä taloissa on todella paljon kaksioita ja kolmioita tyhjillään. Minun asuntoni ovessa ei ole edes nimikylttiä, ja iso osa asunnoista on todella huonossa kunnossa. Tästä alueesta saisi todella upean, mutta kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi halunnut ostaa kiinteistöjä. Ihmettelen asiaa, sillä merenrantakin on aivan tuon harjun takana, Karvonen kertoo.
– Uskon, että venäläiset ovat alkujaan ostaneet kiinteistöt rahanpesutarkoituksessa. Eivätkä venäläiset ylipäätään ole niin tyhmiä, etteivätkö he osaisi hyödyntää aluetta tarvittaessa myös muulla tavoin.
Juha Tikkanen kritisoi eduskuntaa, jonka ei näe reagoineen tarpeeksi ajoissa venäläisten Suomessa tekemiin maa- ja kiinteistökauppohin.
Lappohjan Satamatiellä tulee seuraavaksi vastaan otsaltaan hikeä pyyhkivä Juha Tikkanen, joka on tekemässä parhaillaan muuttoa alueelta. Kertomansa mukaan hänen muuttonsa johtuu oman työtilanteen muutoksesta.
– Ei noissa Rotenbergien asunnoissa taida asua enää oikein ketään, kun virolaisetkin työntekijät näyttävät lähteneen hiilijunatoiminnan hiivuttua sodan alkamisen jälkeen, Tikkanen selvittää.
– Oma mielipiteeni on, että venäläiset on päästetty ostamaan kiinteistöjä ja maita aivan liian läheltä Suomelle tärkeitä kohteita. Osa viranomaisista havahtui todellisuuteen jo vuosia sitten, mutta eduskunta ei tunnu vieläkään päässeen eroon hyväuskoisuudestaan.
– Lakia olisi ilman muuta syytä uudistaa entistä tiukemmaksi.
Juttua muokattu 15.7. kello 16.30. Grafiikasta poistettu kaksi asiaan kuulumatonta nimeä.
