Putinin tuttavat ja Kremlin miehet tekivät kiinteistö­kauppoja Suomessa – jättiselvitys

Puolustusministeriön mukaan venäläiset omistavat Suomessa noin 3 000 kiinteistöä. Suomen turvallisuuden kannalta vaaralliset kaupat on tehty jo vuosia sitten. IS:n selvityksen perusteella monella kaupalla on yhteys Kremliin ja Vladimir Putiniin.

27.6.2022 6:00

Panokset ovat ilmiselvästi koventuneet.

Nyt Suomen viranomaiset pelaavat mieluummin varman päälle ja suojaavat maata ajoissa riskeiltä kuin tyytyvät laittamaan kätensä vanhaan malliin ristiin, parasta toivoen.

Uutta ilmapiiriä indikoivat touko- ja kesäkuussa tehdyt päätökset: ensin Suomen valtio käytti etuosto-oikeuttaan Kemiönsaaren lomakyläkiinteistön kaupassa, sitten Rovaniemellä tyhjillään olevan teollisuuskiinteistön kaupassa – molemmissa tapauksissa maanpuolustuksellisista syistä.

Ilta-Sanomien paljastamassa tuoreimmassa kaupassa on kyse aivan Rovaniemen lentokentän kupeessa sijaitsevasta kiinteistöstä, joka oli menossa venäläiselle ostajalle. Juuri lentokenttien sekä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen alueiden läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt ja maa-alueet voidaan katsoa sotastrategisesti merkityksellisiksi.

Historian ensimmäisen kerran valtio käytti etuosto-oikeuttaan toukokuussa, koska Turun saaristossa sijaitsevan kiinteistön oli ostamassa 2,2 miljoonalla eurolla Meripesä Paradise -yhtiö, joka on aiemmin ollut rakentamassa Suomessa loma-asuntoja venäläisille.

Osa ostettavasta alueesta rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan Skinnarvikin varikkoon.

– Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemme kiinnittäneet entistäkin terävämpää huomiota myös ulkomaalaisten aiemmin Suomessa tekemiin maa- ja kiinteistökauppoihin. Olemme ylipäätään tehostaneet ulkomaalaisten lupahakemusten seulontaa, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen sanoo.

Kiinteistö Rovaniemen lentokentän lähistöltä oli menossa venäläiselle ostajalle.

Puolustusministeriössä arvioidaan, että venäläiset saattoivat tehdä Suomessa kiinteistökauppoja arveluttavissa tarkoituksissa jo ennen vuotta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Sallinen ei kuitenkaan osaa sanoa, onko kiinteistöjä hyödynnetty sotilasstrategisesti.

– Ennen uuden lain voimaantuloa venäläiset ostivat Suomesta myös kohteita, joille on ollut vaikea löytää liiketaloudellista logiikkaa. Näkemyksemme mukaan ei voida siis poissulkea, että osaa kohteista olisi käytetty vakoilu- ja tarkkailutarkoituksessa, Sallinen linjaa.

– Samaan hengenvetoon korostettakoon, ettei epäilyttäviä kohteita kuitenkaan löydy niin paljon kuin joissakin yhteyksissä on uskottu. Venäläisten toiminta Suomessa ei siis ole ollut niin valtiojohtoista tai järjestelmällistä kuin toisinaan halutaan nähdä. Asiaa ei ole syytä vähätellä, mutta ei myöskään liioitella.

Ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppojen seulontaan profiloituneen Sallisen mukaan venäläiset ovat mahdollisesti halunneet ”markkeerata” ulospäin sitä, että he ovat kyenneet ostamaan Suomesta maa- ja kiinteistöalueita, joilla voidaan tulkita olevan strategista kontekstia.

Monet näistä kohteista ovat myöhemmin olleet pitkälti tyhjillään tai niihin suunniteltu liiketoiminta on jäänyt torsoksi. Samaan tapaan tyhjillään ovat olleet useat varakkaiden venäläisten ostamat loma-asunnot eri puolilla Suomea.

– Yksi merkittävä motiivi venäläisten maa- ja kiinteistökaupoissa on ollut rahanpesu. Suurimmassa osassa kaupoista tarkoituksena on kuitenkin ollut aidosti lomailu, Sallinen korostaa.

– Ja kun vielä strategisesti arveluttavista kiinteistöistä puhutaan, en olisi niin huolissani niistä kohteista, joita venäläiset ovat ostaneet omilla nimillään. Suurempi huoli ovat erilaiset peiteyritykset, joita monissa kaupoissa on todennäköisesti käytetty. Suomalaisiakin on mitä ilmeisimmin toiminut kaupoissa venäläisten bulvaaneina – osa tietäen, osa tietämättään.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä saman verran vakoojia kuin kylmän sodan aikana.

Jo vuonna 2016 Supo toimitti eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa todettiin, että venäläisten Suomessa tekemissä maakaupoissa ”havaitaan jatkuvasti toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan kriisitilanteessa vaikuttamiseen”.

Supon arvion mukaan Suomessa oli ”nukkuvia venäläisiä agentteja”, jotka voisivat käyttää omistamiaan rakennuksia kriisitilanteessa eri tarkoituksiin.

– Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa, Supon lausunnossa todettiin.

Supon mukaan uhkat ovat edelleen täysin samoja, mutta niiden toteutumisesta ei ole merkkejä tällä hetkellä.

– Suojelupoliisi seuraa jatkuvasti sekä ulkomaalaisten kiinteistökauppoja että hybridivaikuttamista ja arvioi riskejä tapauskohtaisesti. Tällaisesta toiminnasta esimerkki voisi olla aseiden tai räjähteiden kätkeminen kiinteistöön kriisin aikaista käyttöä varten, Supon viestinnästä vastataan.

Seppo Kolehmainen.

IS:n hiljattain haastatteleman poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä pysyvästi. Hänen mukaansa Venäjän erilaiset provokaatiot Suomessa ovat mahdollisia nyt, kun Suomesta on tulossa Naton jäsen.

– Suomessa voidaan pyrkiä kannustamaan tai painostamaan joitakin tahoja esimerkiksi yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavien tekojen tekemiseen. Henkilötasolle menevää painostusta ei voida poissulkea, vaikkakaan toistaiseksi se ei erityisesti ole noussut esille poliisin näkökulmasta, Kolehmainen linjasi.

Suomi poisti ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden 1.1.2000, jonka jälkeen tie oli vapaasti auki esimerkiksi venäläisille maa- ja kiinteistöostajille. Tarkalleen parikymmentä vuotta myöhemmin, siis 1.1.2020, lakia uudistettiin viranomaisten havahduttua riskeihin.

Nyt valtiolla on lain mukaan etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Tällaisia ovat kohteet, jotka sijaitsevat enintään kilometrin säteellä edellä mainituista alueista. Etuosto-oikeus ei kuitenkaan ole voimassa Ahvenanmaalla.

– Laki on todella tärkeä, koska sitä ennen ulkomaalaiset pystyivät ostamaan vapaasti myös strategisesti herkillä alueilla sijaitsevia maa- ja kiinteistöalueita. Ei voida poissulkea, että näitä epäilyksiä herättäviä kauppoja tekivät esimerkiksi venäläiset, Sallinen sanoo.

Jussi Niinistö.

Entinen puolustusministeri, nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on aktiivisesti pitänyt esillä riskejä, jotka liittyvät venäläisten kiinteistökauppoihin.

– Kansalaisaktiivisuudella sekä tutkivalla journalismilla oli suuri vaikutus siihen, että ajoin puolustusministerinä toimiessani (2015–2019) hanakasti valtion etuosto-oikeuteen tähtäävää lakiuudistusta, ex-puolustusministeri Niinistö sanoo nyt.

– Tutustuin silloin myös erään aktiivisen keskisuomalaisen miesporukan keräämiin tietoihin. Osa heidän listaamistaan kohteista oli sellaisia, joissa oli vaikea nähdä strategisia yhteyksiä, mutta isossa kuvassa heidän tietonsa eivät olleet savua ilman tulta.

IS tutustui Niinistön mainitsemaan keskisuomalaisten yksityishenkilöiden kokoamaan jättitiedostoon, johon on koottu valtavasti tietoa erityisesti niistä venäläisten 2000-luvulla Suomessa tekemistä maa- ja kiinteistökaupoista, joissa aineiston kokoajat ovat epäilleet strategisia tarkoitusperiä.

IS julkaisee lähiviikkoina useampia artikkeleita aineistoon liittyen.

Tässä ensimmäisessä aallossa esittelemme ne keskeiset maa- ja kiinteistökauppoja tehneet venäläiset, joilla on ollut yhteyksiä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin tai Kremliin. Selvitys ei ole aukoton, koska kuten puolustusministeriökin arvioi, osa venäläisistä on käyttänyt kaupoissa bulvaaneja, välikäsiä.

Ostajien joukossa on muun maussa korkeita virkamiehiä sekä Putinin lähipiiriä, ystäviä ja työtovereita KGB:n ajoilta. Merkittävään osaan kaupoista liittyy monimutkaisia järjestelyjä, joissa on käytetty välikäsiä ja erilaisia peiteyrityksiä.

Haminassa on tehty useita kiinteistökauppoja.

Lähdetään liikkeelle suuren venäläisen Rossija Bankin suuromistajana tunnetusta Dmitri Gorelovista, joka hankki 2000-luvulla kymmenkunta maa-aluetta Haminan ja Kotkan seudulta. Gorelovin Suomen-yhtiöiden omistukset kulkivat Panaman kautta. Niiden toiminnassa on ollut mukana myös hänen poikansa Vasili Gorelov.

Dmitri Gorelov tutustui Vladimir Putiniin jo aikoina, jolloin tämä toimi Pietarin aluehallinnossa. Gorelov osti Haminasta taannoin muun muassa Puronranta-nimisen tilan. Helsingin Sanomien mukaan kauppa tehtiin virallisesti Panamaan rekisteröidyn Dolatus United Corporationin nimissä, ja sen hoiti käytännössä kotkalainen asianajotoimisto.

Yhtiö osti Puronrannan kupeesta myös tontin, jonne rakentui helikopterikenttäkin. Gorelovin omistukseen kuuluu myös Lucky Invest Oy, jolla on virallisten rekistereiden mukaan edelleen kiinteistöomaisuutta Suomessa.

Igor Kesaev.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen linkittyvä Igor Kesaev puolestaan osti 2020 Puumalassa Saimaan syväväylän varrella sijaitsevan Kotasaaren. Syväväylä on neljän maakunnan alueelle ulottuva noin 800 kilometriä pitkä vesiväylä.

Samana kesänä Puumalan kunta antoi Kotasaareen poikkeusluvan yksityishuvilalle, jossa on 420 neliömetriä. Lisäksi saareen ilmestyi helikopterikenttä, vaikka ranta-asemakaavassa sellaisesta ei ole lainkaan mainintaa.

Kaupasta syntyi odotetusti kohu, koska se ei Seura-lehden mukaan kulkenut puolustusministeriön kautta. Syy oli siinä, että Kesaevilla on myös Kyproksen passi.

Kesaev on tunnettu yhteyksistään FSB:hen, ja sitä kautta myös Putiniin. Lehtitietojen mukaan hän on tehnyt kiinteistökauppoja FSB:n työntekijöiden kanssa.

Gennadi Timtshenko.

Suomalaisille tunnetuin kiinteistökauppoja tehnyt Putinin lähipiiriläinen on Gennadi Timtshenko. Harvoin julkisuudessa esiintyvä Timtshenko nousi otsikoihin kesällä 2013, kun hän osti yhtiönsä kautta Hartwall-areenan sekä osan jääkiekkoseura Jokereista. Tätä nykyä Helsinki-halliksi kutsuttu tapahtumapyhättö on edelleen venäläisoligarkin määräysvallassa.

Yhdysvallat on määritellyt Timtshenkon Putinin bulvaaniksi, joka vaalii tämän hallinnon intressejä lännessä.

Samaan johtopäätökseen on tullut venäläinen tutkiva toimittaja Roman Anin.

– Timtshenko on Putinin parhaita ystäviä ja presidentille läheisin liikemies. Hän on esimerkki ”koskemattomasta” liikemiehestä. Poliisi, Venäjän turvallisuuspalvelu FSB tai muut viranomaiset eivät puutu hänen toimintaansa, Anin väitti Ylen MOT-ohjelmassa lokakuussa 2021.

Suomalaisille tuttu areena on tyhjentynyt tapahtumista Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Roman ja Arkadi Rotenberg.

Putinin valtakaudella Timtshenko on noussut yhdeksi Venäjän rikkaimmista ihmisistä. Timtshenko on tehnyt Suomessa useissa hankkeissa yhteistyötä Rotenbergin oligarkkisuvun kanssa. Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergin sekä Timsthenkon näkyvin yhteisprojekti oli juuri Hartwall-areena.

Arkadi Rotenberg sai haltuunsa ”valtiollisia bisneksiä” Putinin noustua valtaan.

Hän on omistanut veljensä Boriksen kanssa Smp Bankin ja SGM Groupin, joka on suuri kaasuputkien toimittaja valtionyhtiö Gazpromille.

Hän tutustui Putiniin yhteisen judoharrastuksen kautta 1960-luvun lopussa. Saman harrastuksen kautta Putinin kanssa veljellisiin väleihin pääsi myös Boris Rotenberg, joka on hankkinut kiinteistöjä ja maa-alueita eri puolilta Suomea. Hänen omistuksessaan on ollut muun muassa Kirkkonummella sijaitseva Långvikin kylpylä sekä 40 hehtaarin maa-alue Lapissa.

Långvikin kylpylä Kirkkonummella.

Vuonna 2018 Puolustusvoimat esti Boris Rotenbergiä rakentamasta lisää majoitustilaa Hangon Tvärminnessä sijaitsevalle tilalleen. Puolustusvoimat vetosi siihen, että tila sijaitsee lähellä ampuma-aluetta. Kiinteistö on yhä hänen omistuksessaan.

Lue lisää: IS selvitti: Puolustusvoimat esti Putinin ystävän rakennus­hankkeen harjoitus­alueen viereen Hangossa

Roman Rotenberg on Boris Rotenbergin poika. Nuoremman polven venäläisliikemies pyörittää isänsä kanssa kiinteistöbisneksiä esimerkiksi Hangossa, ja viime vuodet hän on omistanut Kirkkonummella sijaitsevan Långvik-kylpylän kiinteistöt maa-alueineen.

Omistus on järjestetty Långvik Capitalin tytäryhtiön Tanskarlan Centrum Oy:n kautta. Kesällä 2020 Patentti- ja rekisterihallitus lakkautti molemmat yhtiöt, koska ne eivät olleet vuosiin toimittaneet tilinpäätöstietojaan viranomaisille.

Roman Rotenberg on Pasilassa sijaitsevan areenan taustayhtiön hallituksen puheenjohtaja sekä yksi areenan määräysvaltaisista omistajista.

Hangossa Syndalenin ampuma-alueen lähellä sijaitseva kiinteistö näkyy alla olevalla videolla:

Lue lisää: Tällainen on Boris Rotenbergin miljoonahuvila, johon ulosotto iski Hangossa

Putinin entinen yksityishieroja ja neuvonantaja sekä Venäjän ortodoksikirkon johtoon kuuluva Konstantin Goloshtshapov osti 2000-luvulla yhteensä noin 40 hehtaaria maata Tahkovuorelta. Luvattu noin 50 miljoonan euron arvoinen luksushotellihanke ei koskaan edennyt, mutta alueelle nousi lomakylä.

Saarijärven Kolkanlahdessa sijaitseva Leiriharju-kiinteistö nousi näyttävästi otsikoihin vuonna 2008, kun pietarilainen liikemies Denis Fokin suunnitteli alueelle luksuslomakylää mittavine investointeineen. Samalla kerrottiin Fokinin yhteyksistä Venäjän entiseen viestintäministeriin Leonid Reimaniin, joka on kansainvälisten lähteiden mukaan Putinin ystävä.

Saarijärvellä vuosikymmenen kestänyt kiinteistöjupakka päättyi vasta hiljattain, pitkälti paikallisten vastustuksesta johtuen. Kaupoista vetäytynyt liikemies Fokin sai haltuunsa ainoastaan kolme pientä tonttia kiinteistöstä, jota hän yritti jo 14 vuotta sitten ostaa.

Vuonna 2006 Putinin entinen neuvonantaja ja lehdistöministeri Mihail Lesin osti kahden miljoonan euron arvoisen kartanon Turun saaristosta. Kaikkiaan hänen omistuksessaan on ollut vajaa kymmenkunta kiinteistö- tai maa-aluetta.

Niistä osa yhdistyy Maanmittauslaitoksen rekisterien mukaan edelleen Prime Deck Ltd -yhtiöön, jonka hän rekisteröi taannoin Brittiläiselle Neitsytsaarille.

Lesin kuoli Yhdysvalloissa marraskuussa 2015. Venäläislähteiden mukaan kyse oli sydänkohtauksesta, mutta yhdysvaltalaiset rikostutkijat kertoivat syyksi pahoinpitelystä aiheutuneet vammat.

Energia-alan turvallisuustehtävissä Pietarissa taannoin toimineella liikemies Vladimir Smirnovilla oli tutkivan journalistin Tuula Malinin kirjassaan (Putinin pihaiirissä) esittelemien selvitysten mukaan omistuksessaan useita kiinteistöjä ja maa-alueita. Niitä Pietari-yhteyksien kautta Putinin hallintoon yhdistyvä Smirnov hankki Virolahdelta, Miehikkälästä, Kouvolasta, Haminasta ja Kotkasta.

Putinin ja Venäjän duuman henkilääkäriksi kutsuttu Viktor Borisov oli tulossa vahvasti Suomen kiinteistömarkkinoille. Hän yritti 2000-luvulla ostaa entisen sairaalakiinteistön Kotkasta, mutta joutui pettymään julkisen kalabaliikin noustua suureksi. Yksi hänen yhtiöistään paljastui pelkäksi pöytälaatikkofirmaksi.

Duumassa avustajana työskennellyt Denis Varlakov hankki maa-alueita Keski-Suomesta 2000-luvun alkupuolella. Varlakov rakensi 2006 Saarijärvelle asiakirjojen mukaan kansainvälisen logistiikkakeskuksen, mutta todellisuudessa terästeollisuuden tarpeisiin pystytetty halli sijaitsi kaukana hyvistä kulkuyhteyksistä.

Maanmittauslaitoksen rekisterien mukaan finanssialalla toimivan pankkiiriin Aleksei Ustaevin omistuksessa on yhä kiinteistöjä, joita hän taannoin hankki esimerkiksi Luumäeltä ja Kotkasta.

Rahoitusalalla Venäjän hallinnon valvovan silmän alla toiminut liikemies Jevgeni Lykov hankki useita vanhoja kiinteistöjä ja rakentamattomia maa-alueita Keski-Suomesta ja Kotkasta. Muuramesta hän hankki tontin, jolle piti rakentua blinileipomo. Se jäi kuitenkin rakentamatta.

Pankkitarkastusviraston rekisterien mukaan Lykov linkittyy Zao Akb Bankirskij Dom -nimiseen pankkiin. Vuonna 2001 Lykov siirsi kaikki pankin osakkeet Haminasta ostamansa rakennusliikkeen omistukseen, jolloin se suomalaisen pankin aseman.

Viime vuosikymmenellä hänet tuomittiin talousrikoksista pitkään vankeuteen Venäjällä, ja siinä yhteydessä Venäjän valtio ulosmittasi joitakin Lykovin Suomessa omistamia kiinteistöjä omistukseensa.

Zao Akb Bankirskij Domin omistuksessa on yhä kiinteistöjä Suomessa. Sen kotiosoite löytyy Lahdesta, kiinteistöt Laukaasta.

Seura-lehden selvityksen perusteella Ruokolahdella Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla sijaitsevat huvilakylä on Kremlin sisäpiiriläisten todellinen rauhoittumispaikka. Rantalinnan huvilaomistajat ovat Putinin kurssikavereita, ökyliikemiehiä ja korkeita virkamiehiä.

Rantalinnan huvilakylän perustaja on Pietarin satama- ja pankkibisneksissä 1990-luvulta lähtien vaikuttanut liikemies Ramis Derberdejev, joka vuonna 2009 oli jopa tovin varajohtajana valtion omaisuudenhallintayhtiössä.

Seuran mukaan yksi huvilakylän omistajista on Nikolai Jegorov, joka lukeutuu Putinin pitkäaikaisimpiin tuttaviin. Hän osti Ruokolahden-huvilansa omiin nimiinsä, mutta 2016 kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi vaihdettiin Jegorovin Kyproksen-yhtiön johtajana oleva brittimies.

Ruokolahden omistajakaartiin niin ikään kuuluvalla Igor Livshitsillä on yhteys Putiniin judoharrastuksen kautta.

Rantalinnassa sijaitsee muun muassa luksushuviloita.

Lomakyläomistusta on löytynyt myös pietarilaistaustaiselta liikemieheltä Miroslav Melnikiltä, joka osti 2007 Punkaharjulla sijaitsevan Kultakiven. Seura-lehden mukaan Melnik hankki lomakylän Hollantiin rekisteröidyn Amirale-yhtiönsä suomalaisen tytäryhtiön nimiin. Venäjän valtion pääosin omistama VTB-pankki omisti puolet Amirale -yhtiöstä vuoteen 2012 asti.

Melnik ystävystyi taannoin musiikkituottaja Vladimir Kiseljovin kanssa. Tämä puolestaan oli tutustunut Putiniin jo tämän KGB-aikoina.

Kokonaan oma lukunsa olisi Turun saaristossa sijaitsevan kohuttu liikemies Pavel Melnikov, joka sai hiljattain syytteen Airiston Helmi Oy:hyn liittyvien talousrikosepäilyjen vuoksi. Venäläisen omistukset Airiston Helmessä ovat olleet näyttävästi otsikoissa myös sen takia, että niihin on epäilty liittyvän strategisia ulottuvuuksia.

Airiston Helmen omistamille saarille oli rakennettu järeitä laitureita ja helikopterikenttiä.

Melnikovilta löytyy yhä kiinteistöomaisuutta saaristoseudulta. Latviassa asuva teollisuusmiljonääri ei IS:n useista viranomaislähteistä hankkimien tietojen mukaan yhdisty suoraan Kremliin eikä häntä voi pitää perinteisenä oligarkkina. Hänen kiinteistöillään tapahtuneissa toiminnoissa on kuitenkin tiettävästi havaittu strategisiakin tarkoitusperiä.

Suojelupoliisi linjaa varakkaiden venäläisten liikemiesten yhteyksistä Venäjän hallintoon näin:

– Venäjän valtiolla ja sen ylimmällä johdolla on erittäin merkittävä rooli Venäjän taloudellisessa järjestelmässä. Ilman sen tukea liiketoiminnan edellytykset ovat heikot, Supon viestinnästä tiivistetään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?