Kumman kaa kauheampaa?
Venäjän keisarin Pietari Suuren vai hänen kaukaisen seuraajansa, Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa?
Mitä suomalaisten pitäisi ajatella Putinissa ilmenneessä innostuksessa Pietari Suuren (1652–1725) saavutuksiin?
Pietari Suuresta meillä on kokemusta, Putin on epiloginsa osalta vielä kirjoittamaton lehti.
Putin rinnasti Ukrainan sotaretkensä Pietari Suuren aluevalloituksiin puhuessaan tämän syntymän 350-vuotisnäyttelyssä.
Pietari Suuri syntyi Moskovassa 9.6.1672.
Putin syntyi 7.10.1952 kaupungissa, jonka Pietari Suuri oli vuonna 1703 perustanut Nevan suistoon soiselle maalle, joka kuului Ruotsille.
Kauaskantoinen tempaus tuo mieleen Maaseudun tietolaarin nimimerkin Sokkeli jo valmis kysymyksen, saako rakentaa naapurin puolelle rajaa?
”Tulee vaikutelma, että taistellessaan Ruotsia vastaan hän sieppasi jotain. Hän ei ottanut mitään, hän otti sen takaisin”, Putin muisteli Pietari Suurta.
”Kaikki pitivät sitä Ruotsin osana. Mutta ikimuistoisista ajoista lähtien slaavit olivat asuneet siellä yhdessä suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa...”
Putin kuvaili kautta historian olleen jaksoja, jolloin Venäjä oli joutunut perääntymään "saadakseen voimansa takaisin ja mennäkseen eteenpäin”.
Seurasi johtopäätös: ”Myös meidän velvollisuutemme on ottaa takaisin ja vahvistua.”
Historiaan jo aiemminkin hurahtanut Vladimir Putin on innostunut puhumaan Pietari Suuren perinnöstä.
Mitä Suomessa tapahtui Pietari Suuren aikana?
– Jos se ei ollut maailmanloppu, siltä se ainakin siellä täällä tuntui, sanoo Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkuna.
Lähimpänä maailmanloppua oli Pohjois-Pohjanmaan siviiliväestö.
– Valloittavassa sodankäynnissä uhreja ovat siviilit, Vilkuna muistuttaa.
Sotilaitaan Suomi menetti viljalti Kaarle XII:n armeijan Pultavan selkäsaunaan vuonna 1709 päättyneellä Euroopan-kiertueella.
Pultava sijaitsee nykyisessä Ukrainassa.
Vilkuna on kirjoittanut kaksi kirjaa Pietari Suuren ja Suuren Pohjan sodan (1700–1721) ajasta Suomessa. Nimet kertovat pelin hengen: Viha (2005) ja Paholaisen sota (2006).
Vilkuna ei voi olla vetämättä yhtäläisyysmerkkejä Putinin sotaan Ukrainassa.
– Kun katsoo kirjojen sisällysluetteloita, sieltä löytyvät jo ihan samat asia. Masentavaa, kerta kaikkiaan, Vilkuna huokaa.
– Hybridivaikuttaminen eli sotapropaganda, Vilkuna aloittaa rinnastukset.
– Pamfletit, saarnat, kirjeet ja viholliselle irvailu puolin ja toisin.
Suuressa Pohjan sodassa ei tunnettu ”natseja”, vaan vihollinen edusti ”paholaista”.
Vuonna 1710 Pietari Suuri johti valtausparaatia Viipurissa kaartinrykmenttiensä edessä ratsastaen. Vuonna 1713 Suomi miehitettiin.
Kuva vasemmalla: Ratsastava Pietari Suuri Pietarissa. Tunnetaan myös Pronssisoturina. Oikealla: Ratsastava Vladimir Putin. Tunnettu kuva paljaasta ylävartalosta.
Vuonna 1714 Pietari Suuri antoi käskyn Pohjanmaan rannikon hävittämisestä erämaaksi. Poltetun maan taktiikka ulotettiin sata kilometriä sisämaahan.
Taktiikan isä oli hollantilainen. Läntisistä vaikutteista innostuneen Pietari Suuren armeijassa palveli Länsi-Euroopan maista kotoisin ollutta korkeaa päällystöä.
Suomalaiset alkoivat kutsua miehitystä nimellä isoviha sen jälkeen, kun olivat kokeneet 1740-luvulla huomattavasti lempeämmän pikkuvihan.
Nimeä ei valittu umpimähkään.
– Siviilien silmitön murhaaminen, Vilkuna perustelee.
– Kiduttamalla saatiin selville, minne ihmiset olivat kätkeneet omaisuuttansa. Se oli sotarosvousta, kaikki kelpasi.
”Kiduttamalla saatiin selville, minne ihmiset olivat kätkeneet omaisuuttansa. Se oli sotarosvousta, kaikki kelpasi.
Ukrainasta Putinin armeijan kerrotaan vieneen mukanaan viihde-elektroniikkaa ja kodinkoneita.
– Raiskaaminen oli aika järjestelmällistä, kuin voitonjuhlintaa.
Miehityshallinnon johtoon tuli otteiltaan raakoja upseereita. Avuksi otettiin paikallisia kätyreitä.
Eniten Vilkuna sanoo ihmettelevänsä väestönsiirtoja. Suomalaisia vietiin ”sieluiksi” eli maaorjiksi Venäjälle.
Isonvihan muisto elää tarinoissa ja taiteissa, erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.
– Rooman imperiumin jälkeen juuri mikään muu valtakunta ei sellaista harrastanut kuin Venäjä ja erityisesti Suuren Pohjan sodan aikana.
Väestönsiirrot olivat yksi sotarosvouden muoto.
– Maaorjat olivat Venäjällä omaisuutta, Vilkuna selittää.
Vilkuna muistuttaa aikakauden armeijoiden joutuneen elättämään itsensä valloittamiensa alueiden kustannuksella. ”Huoltoa” ei ollut.
– Samanlaista hävittämistä se oli myös 30-vuotisessa sodassa. Vaikka ei pidäkään valkopestä, niin ehkä Ruotsin armeija ei ollut aivan noin julma.
Vilkuna ei malta olla mainitsematta isonvihan aikana syntynyttä sarkastista sanontaa ”pitää sanansa kuin ryssä”.
Samalla tavalla on Putinin sodan yhteydessä herättänyt huomiota Venäjän johdon omanlaisensa suhde totuuteen.
Miten presidentti Putin henkilönä rinnastuu Pietari Suureen, tsaariin, josta tuli vuonna 1721 keisari?
Samana vuonna solmittu ja Suuren Pohjan sodan päättänyt Uudenkaupungin rauha nosti Venäjän Pohjois-Euroopan uudeksi suurvallaksi.
Ulkoiset yhtäläisyydet Putinin ja Pietari Suuren välillä pitää hakea kaukaa, jos löytyvät sieltäkään.
– Putinhan on mitättömän näköinen pikkumies, muistuttaa perusbiologiasta historiantutkija Teemu Keskisarja.
– Viimeiseksi hänestä tulee mieleen Pietari Suuri, karismaattinen kaksimetrinen jättiläinen.
Pietari Suuri oli 203-senttinen jättiläinen, joka kuoli 52-vuotiaana vuonna 1725.
Erotus on noin 35 senttiä eli Pietari Suuri oli pientä Putinia yli päänmitan suurempi.
Keskisarjan mielestä Pietari Suuri on ansainnut myyttisen maineensa Venäjän talouden, kulttuurin, liikenteen ja hallinnon uudistajana ja alueellisen suuruuden luojana.
– Pultava oli maailmanhistorian ratkaisutaistelu siinä missä Stalingrad.
– Jos, jos ja jos Kaarle XII olisi pärjännyt Pietarille, nykyisen Pietarin kaupungin paikkeilla puhuttaisiin suomen inkeriläistä murretta ja ruotsia.
”Jos, jos ja jos Kaarle XII olisi pärjännyt Pietarille, nykyisen Pietarin kaupungin paikkeilla puhuttaisiin suomen inkeriläistä murretta ja ruotsia.
SuurTa Pohjan sotaa Keskisarja luonnehtii ”totaaliseksi sodaksi”, jossa ei piitattu ihmisoikeuksista.
– Massamurhat, kidutukset, joukkoraiskaukset ja orjakauppa kuuluivat asiaan.
Silmitön tappaminen oli ajan tapa eikä siitä siksi pidä Keskisarjan mielestä kantaa erityistä kaunaa Pietarille Suurelle.
Ei ollut Geneven eikä Haagin sopimuksia.
– Normaalimeininkiä.
– Kaikki 1700-luvun kruunupäät olivat kusipäitä, jos arvioimme heitä epäreilusti 2020-luvun oikeuskatsomuksilla.
–Joita sitä paitsi 2020-lukulaisetkaan eivät sodissaan noudata, Keskisarja lisää.
Pietari käski autioittaa Pohjanmaan ”kuolleeksi vyöhykkeeksi”.
– Siis tappaa kaikki ihmiset ja eläimet, polttaa jokainen heinälato ja niin edelleen.
Keskisarja muistuttaa Pietarin soveltaneen samaa taktiikkaa myös syvällä Venäjällä, kun piti estää Kaarle XII:n armeijan huolto.
– Myös suomalaiset ja ruotsalaiset osasivat joukkotuhonnan kun sille päälle sattuivat.
Pietari Suuren pysyvin perintö Suomelle on nykyinen itärajamme.
– Niin sanottu Pietari Suuren rauhan raja, Vilkuna sanoo.
Uudenkaupungin rauhassa Pietari Suuri palautti Suomen Ruotsille lukuun ottamatta Karjalan kannasta ja Laatokan pohjoispuoleista Raja-Karjalaa. Uuden rajan taakse jäivät Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala.
Kuten tänäänkin.
Sen sijaan Ruotsilta valloittamansa Inkerinmaan, Viron ja Liivinmaan (Latvia) Pietari piti itsellään eli Suomen ja Baltian historiat lähtivät 300 vuotta sitten eri suuntiin.
– Vaikka isonvihan aika oli Suomessa hirvittävä, kyllä Baltiassa meno oli vielä paljon julmempaa, hävitys ja väestönsiirrot, Vilkuna vertaa.
Talvisodan päättänyt Moskovan rauhan 13.3.1940 raja on käytännössä sama kuin Uudenkaupungin rauhan raja.
Korjaus 19. kesäkuuta kello 8.20. Pultavan taistelu käytiin vuonna 1709, ei 1708. Korjaus klo 15.40, Moskovan rauhan vuosiluku.