Suomi syöksyy Pisa-tuloksissa, mutta Viro nousee – tästä syystä naapurimaa pärjää paremmin

Viro on ottanut Suomen paikan koulutuksen kärkimaana.

Pisan kansallisen tutkimusjohtajan Arto K. Ahosen mukaan näyttää siltä, että Viro on samassa tilanteessa koulutusjärjestelmänsä suhteen, kuin Suomi oli 15 vuotta sitten.

15.6.2022 18:36

Suomalaisnuorten osaaminen luonnontieteiden ja matematiikan osalta on heikentynyt vuodesta 2006 lähtien. Erityisesti luonnontieteissä menestys on merkittävästi aiempaa heikompaa.

Lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mittaavan Pisa-tutkimuksen kärkisijoilla aikaisemmin keikkunut Suomi on pudonnut rajusti alaspäin, selviää Kemianteollisuus ry:n keskiviikkona järjestämästä infotilaisuudesta. Vuonna 2003 Suomi piti ykköspaikkaa lukemisessa ja luonnontieteissä, kun taas vuonna 2018 vastaavat sijoitukset olivat 7. ja 6. Matematiikassa Suomi oli toisena vuonna 2003 ja 16. vuonna 2018.

Laskeva kehitys johtuu Kemianteollisuus ry:n osaamisen ja vetovoiman johtavan asiantuntijan Anni Siltasen mukaan ainakin motivaatioon liittyvistä tekijöistä sekä tyttöjen ja poikien välisistä eroista. Pisan kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen kertoi Kemianteollisuus ry:lle, että pojat olivat tyttöjä parempia matematiikassa vielä vuonna 2006, mutta sen jälkeen poikien osaaminen on laskenut tyttöjä heikommaksi.

Ahosen mukaan sekä oppilaiden ulkoinen että sisäinen motivaatio luonnontieteiden opiskelua kohtaan on heikentynyt Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Motivaatiossa on tapahtunut muutos suhteessa Viroon niin, että virolaisten oppilaiden motivaatio on parantunut samanaikaisesti, kun suomalaisten heikentynyt.

Viro on ottanut Suomen paikan koulutuksen kärkimaana.

– Näyttäisi, että Viro on samassa tilanteessa koulutusjärjestelmänsä suhteen, kuin Suomi oli 15 vuotta sitten. Koulutus nähdään arvokkaana ja sekä oppilaat että perheet ovat valmiita panostamaan koulutukseen, Ahonen sanoi.

Matematiikan osaaminen on heikentynyt Suomessa suhteessa eniten, käy ilmi Pisa-tutkimusten tuloksista.

MiKSI Viro pärjää Suomea paremmin?

Ensinnäkin Virossa poikien ja tyttöjen väliset erot oppimistuloksissa ja -motivaatiossa ovat Suomea pienemmät. Toiseksi Virossa oppilaan perhetausta vaikuttaa oppilaan osaamiseen vähemmän, kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa perhetaustan vaikutus on OECD:n keskitasoa.

Viron Elinkeino- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Annely Tank kertoi Kemianteollisuus ry:lle, että virolaiset lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti luonnontieteellis-matemaattisiin kerhoihin ja muuhun vastaavaan toimintaan niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.

– Robotiikka-, matematiikka- ja fysiikkakerhot ovat oppilaiden keskuudessa hyvin suosittuja, ja tämä ilmiö on koko Virossa kasvava trendi, Tank kertoi.

Anni Siltasen mukaan Suomi voisi palauttaa kärkisijoituksensa selvittämällä ensin sen, onko kotimaan koulutusjärjestelmässä tapahtunut muutoksia sen jälkeen, kun oppimistulokset alkoivat heikentyä. Lisäksi tietoa tulisi saada siitä, mitä Virossa tehdään eri tavalla.

– Meidän täytyy ymmärtää se, ettemme enää ole koulutuksen kärkimaa. Meidän pitäisi olla nöyriä ja pyrkiä löytämään uusia keinoja, esimerkiksi opettajien koulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostamista, Siltanen sanoo.

Hän arvioi, että yhteiskunnan asenne koulutusta kohtaan on vuosien saatossa muuttunut.

– Veikkaan, että aiemmin asenne oli selkeämmin sellainen, että tiettyihin ammatteihin liitettiin käsitys hyvästä elämästä. Jos olit stabiilissa insinööriammatissa, se oli hyvä asia. Tuolloin kouluaineiden arvostus oli suurempaa, Siltanen arvioi.

Arto K. Ahosen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on edelleen korkeatasoista, vaikkakin merkittävästi heikentynyttä.

Siltasen mukaan poikien oppimistuloksia voisi parantaa esimerkiksi kertomalla heille enemmän siitä, mitä teollisuuden aloilla tehdään ja minkälaisiin työtehtäviin tarvitaan lisää ihmisiä. Toiseksi olisi tärkeää nostaa kunnianhimon tasoa.

– Jos haluamme olla koulutuksen ykkösmaa, niin tavoitteet täytyy tarkistaa. Voimme esimerkiksi pohtia sitä, pitäisikö joidenkin tiettyjen aineiden kirjoittaminen lukiossa olla pakollista, Siltanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?