Kartta paljastaa horjuvat voima­suhteet Itä­merellä – näin ahtaalle Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys ajaisi Venäjän

Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettajan, komentaja Iiro Penttilän mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tekisi Itämerestä Naton sisämeren. Se asettaisi Venäjän hyvin ahtaalle.

14.5. 6:30

Voimasuhteet Itämerellä ovat pitkään olleet Venäjälle edulliset. Pian ne saattavat kuitenkin muuttua, sillä näyttää hyvin todennäköiseltä, että Suomi ja Ruotsi ovat jättämässä Nato-hakemuksensa.

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) merisotaopin pääopettajan, komentaja Iiro Penttilän mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi Itämeren voima-asetelmaan suuri vaikutus.

– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tekisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeren, Penttilä sanoo.

Tämä parantaisi erityisesti Suomen meriyhteyksien turvaamismahdollisuuksia.

– Se olisi erittäin merkittävä, ellei kaikista keskeisin hyöty, minkä Nato-jäsenyys meille mahdollistaisi. Suomi on kuin saari ja täysin riippuvainen toimivista meriyhteyksistä. Natoon liittymisen myötä meriyhteytemme olisi paljon paremmin turvattavissa.

Venäjä jäisi yksin, jos kaikki muut Itämerta ympäröivät maat kuuluisivat Natoon. Venäjällä olisi myös prosentuaalisesti vähiten rantaviivaa.

Penttilä huomauttaa, että myös Venäjään kuuluva Kaliningradin alue jäisi yksin Naton ympäröimäksi.

Venäjän pitää huoltaa Kaliningradia. Lisäksi merkittävä osa Venäjän ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta.

– Kyllä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys asettaisi Venäjän ahtaalle Itämerellä. Venäjän merivoimien toiminta olisi uhattuna kaikilta suunnilta poikkeusoloissa.

Venäjä ja Valko-Venäjä järjestivät yhteiset harjoitukset syyskuussa 2021. Kuvassa Mytishchi-alus lähtemässä Kaliningradista.

Kaliningradissa sijaitsee Venäjän Itämeren laivasto.

Itämeri on kautta historian ollut sitä ympäröivien maiden puolustuksen keskiössä, sillä etäisyydet ovat lyhyitä. Jos konflikti puhkeaisi, kukin maa voisi käyttää puolustukseen merivoimiensa lisäksi myös maavoimiensa joukkoja.

Kaikkiaan 9 maata ympäröi Itämerta: Ruotsi, Tanska, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa sekä Venäjä.

Venäjää lukuun ottamatta kaikki muut Itämeren maat kuuluvat Euroopan unioniin. Näistä EU-maista vain Suomi ja Ruotsi eivät toistaiseksi kuulu Natoon.

Britannian johtamaan, kymmenen maan kansainväliseen kriisinhallintaan keskittyvän nopean toiminnan joukkoihin maista kuuluvat Norja, Ruotsi, Tanska, Suomi, Viro ja Latvia.

Nopean toiminnan joukot on suunniteltu nimensä mukaisesti nopeasti kehittyvään tilanteeseen, kansainväliseen kriisiin.

Vuoden 2021 tietojen mukaan Venäjällä oli rauhan aikana aktiivipalveluksessa 900 000 sotilasta ja reservissä huimat 2 000 000 sotilasta.

Kartan tiedoissa ei ole mukana Puolan ja Saksan joukkojen vahvuuksia. Ilman niitä voima-asetelmat olisivat vahvasti Venäjän puolella.

Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan, Latviaan, Liettuaan ja Viroon verrattuna Suomella on merkittävästi enemmän aktiivipalveluksessa ja reservissä olevia sotilaita. Vuoden 2021 tietojen mukaan Suomella oli aktiivipalveluksessa 22 000 sotilasta ja reservissä 260 000 sotilasta.

Tänä vuonna Suomen puolustusvoimat on tehostanut valmiuttaan.

Penttilän mukaan Itämeren puolustuksen keskeisimpiä maita ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Ruotsi.

– Keskeisimmät hyödyt Suomen ja Ruotsin välillä ovat Ruotsin pitkä historia sukellusvenetorjunnan osaamisessa sekä vahva sukellusvenekalusto. Suomi hyötyy tästä Itämerellä keskeisesti. Vastaavasti Suomella on enemmän aluksia, varsinkin miinoittavia aluksia ja ilmatorjuntakykyisiä, ilmatorjuntaohjuksin varustettuja aluksia. Nämä kaksi merivoimaa täydentävät hyvin toisiaan, Penttilä arvioi.

Lisäksi Saksalla ja Tanskalla on isot merivoimat. Puola ja Baltian maat toimivat pienemmillä laivastoilla.

– Kaiken kaikkiaan kalustot täydentävät toinen toisiaan.

Itämeren yhteistoimintaa on kehitetty jo pitkään. Suomen kannalta kansainvälinen yhteistoiminta aktivoitui vuonna 1994. Silloin Suomi allekirjoitti PFP-sopimuksen (Partnership For Peace) Naton kanssa. Itämerellä on ollut monikansallisia harjoituksia, ja Suomen yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut tiivistä.

Merellisistä yhteistoimintaharjoituksista keskeisin on Northern Coast -harjoitus, johon on osallistunut valtioita niin Itämereltä kuin sen ulkopuolelta.

Maiden voimasuhteissa on luonnollisesti myös heikkoja kohtia.

Niitä Euroopan poliittisen analyysin keskus CEPA on luonnehtinut helmikuussa julkaistussa, Itämeren turvallisuutta käsittelevässä raportissaan seuraavasti:

”Lähihistoriasta tuskin löytyy aikaa, jolloin kansalliset ponnistelut ja turvallisuusyhteistyö olisi ollut Itämerellä yhtä vahvaa kuin nyt. Lännen vastaus kohonneeseen geopoliittiseen kilpailuun alueella on kuitenkin ollut hajanaista, keskeneräistä ja puutteellista. Se on antanut Venäjälle paikallisesti sotilaallisen ylivoiman. Vaakalaudalla ei ole pelkästään Itämeren maiden turvallisuus, vaan myös Euroopan rauha ja vakaus, sekä puolustusliitto Naton uskottavuus.”

Erityisesti lyhyet etäisyydet muodostavat maille uhkan.

Siksi Penttilän mukaan kaikki maat tarvitsisivat uhkaavassa tilanteessa mahdollisimman aikaisen ”ennakkovaroituksen”.

– Voimaa pitää voida projisoida koko alueelle lyhyellä varoitusajalla. Itämerellä puolustaja ei ehtisi reagoida riittävän voimakkaasti kasvavaan uhkaan ilma riittävää ennakkovaroitusta, Penttilä kertoo.

Suomen kannalta vaaran paikkana on pitkä, yhteinen raja Venäjän kanssa.

Penttilän mukaan Venäjän joukot pystyisivät normaaliajan oloissa aloittamaan toiminnan rajalla lähes tulkoon ilman ennakkovaroitusta. Tällä hetkellä monet itärajalla aiemmin olleista Venäjän joukosta ovat Ukrainassa.

– Kuten Ukrainassa nähtiin, Venäjä toi joukkojaan rajalle ennen hyökkäyksen aloittamista. Kun joukkoja siirretään, se antaa tietynlaisen ennakkovaroituksen. Mutta jos joukot ovat jo valmiiksi tukikohdissaan, kuten Suomen itärajalla rauhan aikana olivat, on ennakkovaroitusta vaikeampi saada. Tämä johtuisi siitä, että joukot voisivat valmistautua kotitukikohdissaan, Penttilä kertoo.

Kyseessä on merkittävä riski, eikä Suomen maantieteellistä sijaintia voida muuttaa.

Penttilän mukaan Suomi on kehittänyt puolustusvoimiaan, jotta sillä olisi riittävä valmius. Lisäksi lähialueita seurataan ja valmiutta säädellään jatkuvasti uhan mukaisesti.

– Nato-jäsenyys tulisi parantamaan ennakkovaroituksen saantikykyä, koska saisimme koko Naton tiedustelutiedon niin asevoimien joukoista kuin kybermaailmasta. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan poista sitä, että oma valmius ja omat joukot ovat Suomelle tärkeitä.

Suomella on yli 1300 kilometria yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

Suomi ja Ruotsi osallistuivat maaliskuussa 2022 Naton Cold Response -sotaharjoitukseen. Kuvassa joukkoja ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Venäjä ei ole ollut mielissään Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Venäjän ulkoministeriö kertoi torstaina, että Suomen liittyminen Natoon on radikaali muutos maan ulkopolitiikassa. Sen mukaan Venäjä joutuu ryhtymään muun muassa sotilaallis-teknisiin vastatoimiin ”estääkseen sen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien syntymisen”.

Aiemmin Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjä pitää Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä uhkana. Peskov sanoi, että Naton laajeneminen ei tee Eurooppaa tai maailmaa vakaammaksi.

Kun katsoo karttaa ja miettii Venäjän asemaa Itämerellä, ei tieto ole yllätys. Vaikka Venäjällä on suuret joukot, niiden mahdollisuudet edetä Itämerellä mahdollisessa sotatilanteessa olisivat heikot.

Penttilän mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen ja Ruotsin pidäkettä Venäjän suuntaan.

– Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä joutuisi tunnistamaan tosiasian Itämerellä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen Itämerellä olisi Venäjälle hyvin ahdasta ja se olisi edelleen riippuvainen meriyhteyksistä lännen suuntaan, Penttilä kertoo.

– Sotatilanne olisi Venäjän merivoimille sama kuin tämän hetkinen tilanne Mustallamerellä Ukrainan osalta: riskialtis ja rajoitettu kyky toimia.

Juttua korjattu 14.5.2022 kello 8.34. Korjattu karttagrafiikasta pois tieto, että Suomella olisi sukellusveneitä. Se ei pidä paikkaansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?