”Lusu” Ahlqvistin lapsille kerrottiin, että isä paiskii töitä lelutehtaalla – koulussa kaverit kertoivat totuuden

Kun tappaja tuli Osmo Ahlqvistin taloon, yksi hänen lapsistaan luuli pistoolin ääntä ilmapallon poksahdukseksi. Vasta kuoleman jälkeen ”Lusuna” tunnetun rikollispomon todellinen elämä alkoi paljastua.


3.5.2022 18:30

Maan tunnetuimpiin rikollispomoihin lukeutuneen Osmo ”Lusu” Ahlqvistin tytär Sini Ahlqvist paljastaa uunituoreessa kirjassa, ettei hän sisarustensa kanssa tiennyt lapsena isän olevan rikollinen.

– Vasta koulussa kuulimme kavereilta, mitä isämme oikeasti teki työkseen, Sini Ahlqvist kertoo.

Ylen toimittajat Satu Krautsuk ja Jesse Mäntysalo sekä psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina työskentelevä Sini Ahlqvist ovat kirjoittaneet kirjan Lusu - Rikollispomon kaksoiselämä.

Teos kertoo kotkalaisen Osmo Olavi Ahlqvistin tarinan. Hän kuoli 49-vuotiaana murhaajan luoteihin kotonaan. Lusun johtama huumeliiga paljastui hänen huhtikuussa 1995 tapahtuneen kuolemansa jälkeen.

– Isän rikollisuus oli perheessämme tabu. Lapsena emme tienneet mitään hänen rikollisesta elämästään, Sini Ahlqvist mainitsee kirjassa.

Toimittaja Jesse Mäntysalo (vas.), Osmo Ahlqvistin tytär Sini Ahlqvist ja toimittaja Satu Krautsuk.

Osmo Ahlqvist päätyi rikoksen polulle jo alaikäisenä. Hän jäi kiinni muun muassa kioskimurrosta ja näpistelystä. Lusu lähettiin 15-vuotiaana 1960 Pohjolan poikakotiin Muhokselle. Lapset ja nuoret raatoivat koulukodissa raskaissa maataloustöissä, ja kuria pidettiin väkivaltaisin menetelmin.

Ahlqvist karkasi poikakodista kahdesti. Toiselle karkumatkalle hän lähti vain pari päivää ennen kuin olisi muutenkin vapautunut. Poikakodin johtaja oli valehdellut, ettei kotiin pääsystä ollut vielä mitään tietoa.

Lusun päässä alkoi kyteä ajatus, että jopa vankila olisi koulukotia parempi paikka. Sinne hän pian joutuikin.

Oulun raastuvanoikeudessa luettiin tammikuussa 1961 Ahlqvistin rikollisuran ensimmäinen tuomio. Omaisuusrikoksista tuli 11 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus, mutta jo saman vuoden lokakuussa Kymin kihlakunnanoikeus langetti Lusulle yhdistetyn 2 vuoden 6 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen muun muassa 12 törkeästä varkaudesta.

16-vuotias nuorukainen passitettiin kovien konnien seuraan Mikkelin lääninvankilaan. Hän ei osannut arvata, että tulisi viettämään yli 20 vuotta elämästään kiven sisällä.

Osmo Ahlqvist soitti kitaraa karhulalaisessa rautalankayhtyeessä 1960-luvun alussa.

Vapaana ollessaan Ahlqvist toimi muun muassa rautalankabändin komppikitaristina. Yhtyeen nimi oli monimielisesti The Freedoms.

Lusu hommasi kurillaan samanlaisen mustan kuplavolkkarin, jolla Karhulan rikospoliisit tapasivat liikkua. Myöhemmin hän siirtyi näyttäviin jenkkirautoihin. Ahlqvist ajoi myös Tapani Kansan keikkabussia ja katsasti samalla sopivia murtokohteita.

Kohteeksi valikoitui muun muassa Alavuden uusi Alko, josta Ahlqvist vei apurinsa kanssa 3 304 pulloa väkeviä juomia. Vaaraa omasta käytöstä ei ollut ainakaan Lusun osalta, sillä hän oli raitis.

Osmo Ahlqvistin talon kellariin rakennettu putka kuvattiin huhtikuussa 1995.

Rikoshistoria tuntee Ahlqvistin parhaiten Miljoonaliigasta, jota hän johti 1980-luvulla. Miljoonaliiga tehtaili omaisuusrikoksia nimensä mukaisesti ainakin viiden miljoonan markan arvosta.

Kirjan perusteella Lusu masinoi erilaisia kostoiskuja poliisia vastaan. Kun poliisit mylläsivät tutkimusten yhteydessä Lusun talon nurmikon Kotkan Tavastilassa, tutkinnanjohtajalle kostettiin: hänen puutarhastaan katkottiin omenapuut ja talon seinä töhrittiin.

Eräässä vaiheessa myös haminalaisen komisarion auto poltettiin kotipihassa. Muuan alamaailman mies kertoo kirjassa toteuttaneensa iskun Lusun pyynnöstä. Kukaan ei koskaan saanut syytettä teosta.

Osmo Ahlqvist ammuttiin kotonaan Kotkan Tavastilassa.

Ahlqvist sekaantui myös huumebisnekseen. ”Lusun liiga” toi huumausaineita Suomeen muun muassa kuvan kalastaja-aluksella.

Ahlqvist toimi myös vakuutuskuprujen ja hormonikaupan saroilla. Ahlqvistia pidettiin niin sanottuna vanhan liiton miehenä, eikä hänen uskottu lähtevän huumebisnekseen. Toisin kuitenkin kävi. Kirjassa arvioidaan huumeparoniksi ryhtymisen koituneen Lusun kohtaloksi.

Osmo Ahlqvist oli 1995 jo eronnut aviovaimostaan ja eleli filippiiniläisen naisystävänsä kanssa.

Perheen neljä lasta olivat tulleet perjantai-iltana 7. huhtikuuta isänsä luokse Tavastilan taloon. Lusu sai myös vieraan, joka istuutui keittiön pöydän ääreen. Ahlqvist istui pöydän toisella puolella kolmevuotias Tomi sylissään.

– Minäkin menin isän syliin. Olisinpa tiennyt, että isän sylissä silloin viimeistä kertaa, Sini Ahlqvist tilittää. Hän oli tuolloin seitsemänvuotias.

Vieras mies oli Jari Kolivaara. Hän avasi hetkeä myöhemmin tulen pistoolilla. Kun ensimmäinen laukaus pamahti, Sinin isoveli luuli ilmapallon poksahtaneen. Isosiskon mielestä äänenvaimentajan vaimentamat laukaukset kuulostivat papattien paukkeelta.

Kolmevuotias Tomi haavoittui vakavasti, mutta hän selvisi. Osmo Ahlqvistin ruumis löytyi myöhemmin talon ulko-oven vierestä pihalta.

– Sen on kuin elokuvanpätkä, joka on pyörinyt mielessäni lukemattomia kertoja, Sini Ahlqvist kuvailee.

Sini Ahlqvist ei tiennyt lapsena isän rikollisesta toiminnasta.

Totuus Lusun todellista roolista oli aivan muuta, mihin lapset oli totutettu.

– Meille kerrottiin, että isä oli ensin töissä lelutehtaalla ja myöhemmin omisti kuntosalin, Sini Ahlqvist muistaa.

Osmo Ahlqvistin johtaman huumeliigan todettiin tuoneen maahan yli 300 kiloa hasista sekä pienempiä määriä amfetamiinia, heroiinia ja kokaiinia.

Oliko kyseessä palkkamurha?

Osmo Ahlqvistin ampunut Jari Kolivaara kuoli itsekin henkirikoksen uhrina.

1. Osmo "Lusu" Ahlqvistin ampunut Jari Kolivaara väitti tulleensa Tavastilaan huumekaupoille. Hän halusi kertomansa mukaan ostaa Lusulta hasista.

2. Syyttäjä Christian Lundqvistin mielestä Kolivaaran väite oli täysin epäuskottavana. Lundqvist teki kaikkensa todistaakseen surman palkkamurhaksi. Ratkaiseva pala jäi kuitenkin puuttumaan todisteluketjusta.

3. Kotkan käräjäoikeus tuomitsi Kolivaaran elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja murhayrityksestä. Jälkimmäinen rikosotsikko liittyi kolmevuotiaan Tomin haavoittamiseen.

4. Kouvolan hovioikeus piti elinkautisen tuomion murhasta voimassa. Murhayrityksen sijasta hovioikeus totesi Kolivaaran syyllistyneen tapon yritykseen.

5. Lusu-kirjan mukaan moni poliisi pitää Ahlqvistin kuolemaa edelleen palkkamurhana. Näihin lukeutuu myös surman päätutkija, kotkalainen rikosylikonstaapeli evp Erkki Weckman.

– Hän istui isojen miesten kengille. Piti tehdä selväksi, ettei toisten reviirille ole asiaa. Ei näitä missään papereissa lue, mutta tällainen käsitys asiasta on, Weckman sanoo.

Jari Kolivaara kuoli itse henkirikoksen uhrina vuodenvaihteessa 2018-2019.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?