Yleinen käsitys on ollut ja vanhoissa oppikirjoissa on kerrottu, että suomalaisugrilaiset kansat ovat lähtöisin Volgan mutkasta.
Suomalaisten alkukoti on sijainnut Volgan, Oka- ja Kama-jokien välisellä alueella.
Sieltä suomensukuiset kansat ovat levittäytyneet niin itään Siperiaan kuin länteen. Kieliryhmän edustajia on muuttanut lännessä Unkariin ja aina Itämeren alueelle.
Uusimpien tutkimusten mukaan alkukoti on sijainnut huomattavasti idempänä.
– On hyvä syy uskoa, että Volgan mutkaa edeltää vaihe Länsi-Siperiassa. Sieltä kielet ovat alkaneet levittäytyä, professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta paaluttaa.
Oletettu suomalaisugrilaisten alkukoti sijaitsee Volgan mutkasta vielä idemmäksi Uralvuorten takana ja siitä etelään.
Suomen kielen esivaiheita selvitti Helsingin yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä, johon kielitieteilijöiden lisäksi osallistui arkeologian ja genetiikan asiantuntijoita.
Tutkimuksessa vedotaan myös esihistoriallisen ajan ympäristötilanteeseen.
Oka-joki on Volgan merkittävä sivu-uoma, joka virtaa esimerkiksi Nizhni Novgorodin kaupungin halki.
Tutkijoiden oletus on, että ilmastonmuutokset ja kuivuminen saattoivat laukaista suomalaisugrilaisten kansojen liikkeellelähdön.
– Mistäpäin on lähdetty, perustuu siihen tietoon, missä suomensukuisia kieliä puhutaan. Sillä alueella on hyvin vanhastaan puhuttu näitä kieliä, Grünthal kuvaa länsi-Siperiaa.
Vanhoja alueella puhuttuja kieliä ovat mantsin ja hantin kielet. On myös samojedikielet, jotka ovat lähteneet alkukodista itään ja syvemmälle Siperiaan.
Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4200–3900 vuotta sitten.
Monet lähtivät Siperiasta ensin länteen ja osa jäi Volgan alueelle, joka on vanhaa suomalaisugrilaisten kielten puhuma-aluetta.
Unkarilaiset ovat professori Grünthalin mukaan todennäköisesti lähteneet Länsi-Siperiasta aikaisemmin ja eri reittiä kuin muut kielisukulaiset.
– Miten saamelaisista tulee saamelaisia ja Itämeren suomalaisista Itämeren suomalaisia, liittyy paljon siihen käsitykseen, mitä Itämeren alueella on tapahtunut.
Saamelaiskielissä on paljon sanastoa, joka on peräisin tuntemattomista eurooppalaisista, kadonneista kielistä.
– Kun me puhumme suomea, käytämme paljon sanoja, jotka ovat peräisin varhaisista kielistä, joita täällä on puhuttu.
Varhaiset kielet ovat germaanisia ja baltialaisia kieliä, eli nykyisten ruotsin, saksan, englannin, liettuan, latvian edeltäjiä.
Kun kansat muuttavat, geenit vaihtuvat nopeasti naapureiden kanssa.
Suomalaisten geneettisestä perimästä suuri osa on länsieurooppalaista perimää, mutta suomalaisissa on myös itäeurooppalaista perimää.
– Ulkonäössä ei suomalaisugrilaisuus näy ja se johtuu siitä, että suomalaisten väkimäärä on noussut valtavasti viimeisen tuhannen vuoden aikana. Sen takia tietty perimä on vain vahvistunut, Grünthal sanoo.
Kielellinen perimä ei muutu yhtä nopeasti kuin geneettinen perimä.
Tuhansien vuosien takaisia asioita ovat tietyt suomalaisugrilaisia kansoja yhdistävät sanat.
Perussanoja on säilynyt eri suomalaisugrilaisissa kielissä.
Olla- ja mennä-verbi ovat vanhaa perua. Vanhoja sanoja ovat myös esimerkiksi vesi ja käsi, kuten myös ruumiinosien nimet pää ja sydän. Samoin lukusanat yksi, kaksi, kolme, neljä.
Kielissä ovat säilyneet myös pronominit minä, sinä, me, te. Suomalaisugrilaisissa kielissä käytetään sijapäätteitä ja genetiivi on vanha sijapääte. Omistusliitteet eli possessiivisuffiksien käyttö on kielen vanha piirre, sanotaan minun kynäni.
– Kiinnostavaa on, että yhdestä sanasta saadaan paljon uusia sanoja. Käsi-sana on sellainen. On käsittää, käsitellä, kätellä. Se on yksi ominaisuus, joka liittyy suomen kielen historiaan.
Välillä vitsaillaan, että suomalaisugrilaisten kansojen tyhmimmät edustajat valitsivat Pohjolan. He eivät asettuneet etelän aurinkoon, vaan jatkoivat matkaa ja saapuivat lopulta Suomeen, kylmän sään piiskaamaan maahan.
Uusimman tutkimuksen perusteella voisi puhua uudisraivaajahenkisistä ihmisistä.
– Onhan se ollut hengissä selviämistarina, Grünthal luonnehtii Suomeen tulleista.
Hän lisää, ettei kyseessä ole ollut sama porukka, joka alkujaan lähti idästä. Seuraava ja sitä seuraava sukupolvi on aina siirtynyt lännemmäksi.
Heillä on ollut aina joku syy, miksi on kuljettu lännemmäksi.
– Jos ajatellaan Suomessa suomenkielisen väestön levittäytymistä, väestö on alkanut kasvaa ja on pitänyt saada uusia viljelysmaita.
Länsi-Suomessa on levittäydytty eri tavalla kuin Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on kaskikulttuuri saanut ihmiset muuttamaan kauemmas erämaihin.
