Mitä Vesa-Matti Loiri edellä, sitä isänmaan toivot perässä, puoli vuosisataa sen jälkeen kun Vesku kaatuili itsensä suomalaisten sydämiin.
Sirpaleita ja sotkua aiheuttava TikTok-villitys leviää Suomessa. Niin sanotussa ”haasteessa” tarjotinta kantavat koululaiset kaatuvat koulun ruokalassa.
Kaatumiset videoidaan ja julkaistaan TikTokissa, joka on lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu mobiilisovellus.
Eräissä videoissa menee samaan kasaan kaksikin koululaista. Yksi julkaisuissa käytetty tunniste on Hupsistakeikkaa.
Villitys tunnetaan eri puolilla Suomea.
On jopa mainittu yllytyshulluille maksetusta 10 euron hölmöilypalkkiosta.
Sosiaalisen median keskusteluryhmien perusteella villitys on pahimmillaan saavuttanut mittasuhteet, jossa yhden päivän aikana ruokalassa on voinut särkyä useampi kymmenen lautasta, ruokalan henkilökunta kokee raivoa ja oppilaiden vanhemmat kiistelevät, saako koulu lähettää laskun tuhoista kotiin.
Yleensä ottaen tilanne on ilmeisesti rauhallisempi ja helinä hillitympää.
Suomalainen terveellinen kouluruokailu nauttii maailmanmainetta.
Vantaalaisen koulun haaste tavoitti viime perjantaina.
– Yksi yläkouluikäinen oppilas kaatui palauttaessaan tarjotinta, kertoo rehtori.
Kaatumisen nähnyt opettaja riensi auttamaan oppilasta, samoin apuun meni ruokalan henkilökuntaa.
– Se oli näyttänyt aidolta kaatumiselta ja opettaja oli kysynyt, sattuiko häneen.
Maanantaina kaatuminen nähtiin täysin uudessa valossa. Se olikin ollut omaehtoinen ja itse itselleen tahallaan aiheutettu.
– Meillä on opettajia, jotka seuraavat TikTokia, rehtori paljastaa.
– Hän oli löytänyt sen sieltä.
Tuttu oppilas, tuttu ruokala.
Tapaus on niin tuore, ettei sitä ole ehditty kurinpidollisesti käsitellä. Oppilaan henkilöllisyys on tiedossa, ja huoltaja voi odottaa yhteydenottoa.
Rehtori on lohduttautunut ajatuksella, että sama TikTok-haaste ei kohdistuisi enää toisen kerran samaan kouluun.
– Näin olen ymmärtänyt, mutta varmaa tietoa minulla ei ole.
Saattaa olla, että kyseessä on toiveajattelu.
Kaksi haasteellista sanaa, kun esiintyy levotonta käytöstä: Tik ja Tok.
Edellinen samaan vantaalaiskouluun kohdistunut TikTok-haaste liittyi ovien potkimiseen tiettyä musiikkia jäljitellen. Villitys loppui, kun oppilaat, joilla oli rytmi kengässä, jäivät kiinni verekseltään.
Rehtorin mukaan on nykyisin tärkeää, että opettajat tietävät, mitä sosiaalisessa mediassa on tekeillä.
– Myös oppilaiden vanhempien olisi hyvä olla ajan tasalla, rehtori lisää.
Erään eteläsavolaisen koulun henkilökunta tietää yhden ruokailukaatumistapauksen omasta koulustaan.
Myös erään itäuusimaalaisen koulun nimi on esiintynyt kaatuiluvideoissa, mutta koulun rehtori ei ollut ainakaan vielä tiistaina tietoinen kaatuilun kohdistumisesta omaan ruokalaansa.
Ovia potkittiin tässäkin koulussa.
– Se oli aika pikainen juttu. Kauemmin kesti märkien käsipyyhkeistä tehtyjen pallojen heittely seinille.
– Myös kananmunia heiteltiin, mutta se ei tainnut liittyä erityisesti kouluun, vaan munia heiteltiin myös vapaa-ajalla.
Paperitollojen heittely saatiin rehtorin mukaan loppumaan, kun syyllisiä jäi kiinni ja koulu oli pyytänyt kaikkia vanhempia puhumaan asiasta kotona.
Näissäkin tempauksissa oli TikTok-tausta.
TikTokin kaatuiluhaaste on järjestyksessä toinen maailmalla myönteistä julkisuutta saaneeseen suomalaiseen kouluruokailuun kohdistunut haaste.
Vuonna 2008 opetushallitus haastoi kaikki ”kouluruokailun ystävät” kertomaan oman kouluruokailuun liittyvän tarinansa. Niistä koottiin julkaisu juhlistamaan kouluruokailun seitsemää vuosikymmentä Suomessa.
Vuonna 1943 säädetyssä laissa maksuttoman kouluruoan tarjoamisesta koululaisille oli viiden vuoden siirtymäaika, joten vuotta 1948 pidetään kouluruokailun virallisena alkamisvuotena.
Tarinoita ja muistoja kouluruokailusta -julkaisun maailma on hyvin erilainen kuin vuoden 2022 TikTok-haasteen maisema.
Kirjoittajat muistelevat, kuinka ruokarauha ja kohteliaat pöytätavat olivat kunniassa. Ruoka syötiin alkuaikoina hiljaisuuden vallitessa.
Ruokailun päätyttyä ruuasta kiitettiin, kuten esimerkiksi ”kiitos Herra ruuasta, aamen” tai maanläheisemmin ”ruoka oli hyvä ja sitä oli riittävästi”.
Jokseenkin mahdoton olisi ollut ajatus kaatua tahallaan tarjottimen kanssa niin, että kaveri videoi, minkä jälkeen video olisi laitettu sosiaaliseen mediaan.
Koko sosiaalista mediaa ei kouluruokailun alkutaipaleella ollut olemassa.
Epätavallista kaatuilua esiintyi myös Niilo Yli-Vainion herätyskokouksissa.
Suomalaisen tahallisen kaatuilun merkkipaaluna pidetään vuotta 1968, jolloin urheilijataustainen 23-vuotias Vesa-Matti Loiri voitti television Jatkoaika-ohjelmassa kaatumisen epävirallisen Suomen mestaruuden.
Tämä nosti Loirin koko kansan tietoisuuteen koomikkona. Hän jatkoi kaatuilua seuraavalla vuosikymmenellä Spede Pasasen tv-hupaelmissa.
1970-luvulla tunnettiin myös rinnakkainen ilmiö, kun helluntailainen saarnaaja Niilo Yli-Vainio kaatoi tilaisuuksissaan sanankuulijoita pelkällä esirukouksella.
Jo ennen Jatkoaikaa Loiri oli kaatuillut tekoveripussi suussa Helsingin Kaupunginteatterin Porvaritanssi-esityksessä. Loiri on arvellut Jatkoaikaa tehneen Aarre Elon nähneen esityksen ja saaneen siitä ajatuksen SM-kisoista.
TikTok-videoiden kaatuilu ei ulkoisilta ja olennaisilta osiltaan poikkea Loirin suorituksista, vaikka mallia ei sukupolvieron vuoksi olisikaan otettu.
Sosiaalisessa mediassa on huolestuttu ruokalakaatumisten potentiaalisesta vaarallisuudesta. Pahimmassa tapauksessa terävät sirpaleet voivat leikata ranteisiin ja kämmeniin haavoja, mikäli kaatuja ei saa pidettyä suoritusta koossa.