Hirvittävä Ukrainan sota on saanut suomalaiset perkaamaan myös Suomen johdon suhdetta Vladimir Putinin Venäjään. Presidentti Tarja Halosen valtakausia on arvosteltu laajalti ja hänen omaa ulostuloa odotettiin pitkään. Nyt hän on vihdoin avannut omia näkemyksiään Yleisradion ja Helsingin Sanomien haastatteluissa. Yleisradion haastattelun Viro-kommenttiaan Halonen joutui lopulta pyytämään virolaisilta anteeksi, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt Kuukausiliitteen tuore ja kiinnostava haastattelu. Siinä Halonen nostaa esiin omasta mielestään yhden tärkeän syyn saamalleen kritiikille: se on naisviha: ”Ja sitten vielä ylipäätään se, että joku nainen, joku muija on tehnyt tämmöisiä”, Halonen sanoo. Presidentin silmiin on osunut iso liuta todella alatyylisiä luonnehdintoja hänestä.
”Haukkumiseen käytetään sanoja, joita voi käyttää vain naisista”, Halonen huokaa. Hän kertoo havainneensa, että alatyylisintä kieltä käyttävissä on ”tietty ikäjaottelu”.
”Eivät nuoret miehet nykyään puhu huorista tai vosuista. Ne sanoo vain fuck it. Mutta nämä herrat, jotka siellä ovat, käyttävät tällaista klassista kieltä.”
Halonen heittää haastattelussa kohtelustaan myös vitsin: ”Venäjän lähetystö kerää tietoja siitä, miten Suomessa on kohdeltu venäjänkielistä vähemmistöä. No, toivottavasti paremmin kuin entistä presidenttiä”, Halonen sanoo ja naurahtaa.”
Samoilla linjoilla kritiikin syistä on Halosen ajan ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hän pyrki Facebookissa ensin selittämään parhain päin, mitä Halonen Viro-kommentillaan (että virolaiset olivat tottuneet ”Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään”) itse asiassa tarkoitti. Sen jälkeen Tuomioja myönsi, että Halosen lausunto oli epäonnistunut, mutta käänsi pääpointiksi vääränlaisen kritiikin: ”Totaalisen epäonnistunut virolaisten alistetun aseman sivuuttanut sanavalinta on kuitenkin synnyttänyt runsaasti lunta tupaan tuoneen somemyrskyn, jossa kaikki nais- ja demarivihaajat ovat päästäneet irti alhaisimmat tunteensa.”
On totta, että Halonen on ollut erittäin kovan kritiikin kohteena, se on helppo huomata vaikkapa Twitterissä. Mutta onko tosiaan niin, että Halosen arvostelussa nimenomaan sukupuoli nousee keskeisesti esiin?
Tein pistokokeen. Kun sota syttyi, Halonen twiittasi näin: ”Kiitos valtiojohdolle tämänpäiväisestä tiedotustilaisuudessa. Lämmin tuki tässä vaikeassa tilanteessa.” Halonen on saanut twiittiinsä peräti 401 vastausta: Twitterissä kuka tahansa voi kommentoida toisen twiittejä. Halosen saamista kommenteista ehkä noin 6 on laskettavissa sellaiseksi, että Halosen sukupuoli on asiattomasti esillä. Kahdessa näistä on törkeää ulkonäkökritiikkiä, yhdessä huoritellaan kutsumalla Putinin huoraksi. Todettakoon vielä, että asiattomuuksista osa on kirjoitettu nimimerkin suojista, mikä puolestaan herättää sen kysymyksen, mistä Halonen voi tietää – kuten hän Helsingin Sanomille sanoo – että kaikki häntä solvanneet ovat nimenomaan vanhoja miehiä tai ylipäänsä miehiä.
Lopuissa kommenteissa – eli siis käytännössä lähes kaikissa 400:ssa – Halonen saa osakseen erittäin voimakasta arvostelua, mutta se kohdistuu hänen toimintaansa poliitikkona.
Halosta arvostellaan kovasanaisesti muun muassa siitä, että…
…hän ei tuomitse twiitissään millään lailla Venäjän hyökkäystä, eikä osoita myötätuntoa ukrainalaisille
…hän oli ajamassa jalkaväkimiinakieltoa Suomeen
…hän esiintyi presidenttikaudellaan Putinin ystävänä
…hän on antanut haastatteluissa ymmärtää, että suomalaisten Venäjä-pelko on nykymaailmassa turhaa ja kehunut Putinin Venäjän demokratiakehitystä
…hän vastusti Natoa.
Alatyylisyyksiä ei tietenkään voi mitenkään puolustella ja jos sosiaalista mediaa alkaa urakalla kahlata, niitä löytyy aivan varmasti lisää. On myös selvää, että naispoliitikot voivat saada joiltain tahoilta sellaisia kommentteja, joita ei miehille lähetetä, ja se on tietenkin tuomittavaa. Mutta tuntuu siltä, että Halonen pyrkii väistämään poliittiseen linjaansa ja toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä nostamalla esiin uhrikortin: minua kohdellaan väärin, koska olen nainen. Se ei ole kunniaksi presidentille, eikä se anna Suomesta oikeaa kuvaa.
Siitä on jo peräti 22 vuotta, kun tämän kansan enemmistö äänesti Suomeen kaikkien aikojen ensimmäisen naispresidentin. Ja vieläpä köyhän kalliolaisen yksinhuoltajaäidin tyttären, joka itsekin oli yksinhuoltaja. Eikä siinä vielä kaikki: Halonen oli näkyvä ja rohkea seksuaalivähemmistöjen puolustaja aikana, jolloin se ei millään muotoa ollut Suomessa(kaan) valtavirtaa. Maailmalta ei löydy esimerkkiä vastaavasta urasta.
Halosen nousu presidentiksi kertoo paitsi tietenkin Halosesta itsestään, niin myös ennakkoluulottomista ja tasa-arvoisista suomalaisista: on absoluuttisesti epätotta, että suomalaisten enemmistö olisi naisvihamielisiä. Tai miesten enemmistö. Tai edes Halosen esiin nostamien vanhojen miesten enemmistö. Lähes kaikissa maailman tasa-arvomittauksissa Suomi komeilee aina kärkisijoilla.
Kun nyt Halonen, Venäjän hyökkäystä seuranneen viikkokausien hiljaiselon jälkeen, tulee julkisuuteen ja latistaa saamansa kritiikin naisvihaksi, se ei ole rehellistä. Se on piileskelyä oman sukupuolen takana. Ja sitä ei olisi odottanut Suomen ensimmäiseltä naispresidentiltä.
Hiljattain Yhdysvaltain kautta aikain ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri, legendaarinen Madeleine Albright kuoli. Hänen tunnettu ja usein siteerattu mottonsa oli, että helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan. Myös Halonen jakoi kuolinuutisen jälkeen Twitterissä itsestään kuvan ”luotettavan työtoverin ja hyvän ystävänsä” Albrightin kanssa.
Harvempi muistanee, että Albright on sittemmin myös täydentänyt näkemystään. Hän on korostanut, että hän ei tarkoita sitä, että naisten pitäisi tukea jotain tiettyä poliitikkoa vain ja ainoastaan tämän sukupuolen perusteella. Albright itse sanoi äänestävänsä ilman muuta mieluummin aborttia kannattavaa miestä, kuin sitä vastustavaa naista. ”Meidän täytyy pystyä erottamaan asiat toisistaan: ei voi ajatella niin, että emme ole riittävän feministejä, jos emme tue jokaista naista.”
Voi ymmärrettävästi olla ihmiselle henkilökohtaisesti kova paikka, kun alkaa näyttää siltä, että on Suomen johtajana seissyt historian väärällä puolella. Silti Halonen ei tässä ole uhri. Ja hän lähettää kommenteillaan myös hyvin ongelmallisen signaalin.
Halonen on koko uransa aikana profiloitunut vahvasti tasa-arvon ajajaksi. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että päätöksistä ja toiminnasta kannetaan täysi vastuu – sukupuoli ei siitä vastuusta saa vapauttaa. Kun Halonen nyt Venäjä-kritiikin osalta vetää naiskortin esiin, se ei ole tasa-arvoteko. Se on tasa-arvon osalta askel taaksepäin.
