Kotimaassa kulmat kohosivat, kun Niinistö veti päälleen punaisen lätkäpaidan – näin Suomen presidentit ovat tavanneet Putinia

Ilta-Sanomat perkasi Vladimir Putinin tapaamisia Tarja Halosen kahdelta kaudelta ja vastaavasti Sauli Niinistön ensimmäiseltä ja yhä jatkuvalta toiselta kaudelta.

Halosen kauden kohtaamisista välittyy tuttavallinen suhde, vaikka Halonen itse kommentoi Putinin kanssa käytyjä keskusteluita seuraajansa niukemmin. Niinistön kausikin alkoi vielä leppoisan “lätkädiplomatian” merkeissä, mutta viimeistään Krimin valtauksen myötä ääni kellossa muuttui.

Tarja Halonen 2000–2012

Tarja Halonen oli Suomen 11. presidentti astuessaan virkaan maaliskuussa 2000. Itärajan takana hänen kollegansa Vladimir Putin oli noussut virkaa tekeväksi presidentiksi edellisen vuoden lopussa ja Kremlin viralliseksi herraksi toukokuussa 2000.

Matkustettuaan ensin Chileen tukemaan maan demokratisoitumista sosialistisen internationaalin presidentin ja Portugalin tuolloisen pääministerin Antonio Guterresin rinnalla Halosen olikin jo aika tavata Putin.

Presidentit tapasivat Kremlissä kesäkuussa 2000. Halosen vierailu Moskovaan kesti kaksi päivää.

Sittemmin he tapasivat vuosittain, monestikin. Esimerkiksi 2005 Halonen ja Putin kohtasivat kolmesti ja seuraavana vuonna neljä kertaa.

Putin tapasi Halosen kolmesti vuonna 2005 ja seuraavana vuonna neljä kertaa. Kuva: KIMMO MÄNTYLÄ/LEHTIKUVA

Venäjän ja Suomen tuoreet presidentit keskustelivat runsaan tunnin kahdestaan ensimmäisessä virallisessa tapaamisessaan kesäkuussa 2000. Lehdistötilaisuudessa sitten posahti.

Putinilta kysyttiin, oliko Karjala-kysymys vielä ajankohtainen Suomen ja Venäjän suhteissa. Ei ollut.

– Suomen ja Venäjän välillä ei ole mitään aluekysymyksiä. Tämä asia on hoidettu kansainvälisen oikeuden pohjalta, Putin täräytti viitaten ilmeisesti Suomen allekirjoittamaan Pariisin rauhansopimukseen sekä Etyk-asiakirjoihin.

– Tämä asia on ratkaistu ja suljettu ikuisesti.

Halonen oli sovittelevampi.

– Suomen ja Venäjän välillä voidaan keskustella kaikista asioista, jotka olemme ottaneet listalle, hän totesi lehdistötilaisuudessa.

Tuoreet presidentit Halonen ja Putin tapasivat ensimmäisen kerran virallisesti kesällä 2000 Moskovassa. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Hieman mäkilähdöllä alkanut yhteydenpito tasoittui pian. Samana vuonna Putin soitti Haloselle ja onnitteli tätä Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteiden 80-vuotispäivän johdosta.

Yhteydenpito jatkui tiiviinä, ja Halonen ja Putin keskustelivat puhelimitse syyskuun lopulla 2002 ja sopivat samalla uudesta tapaamisesta Pietarissa lokakuun alussa. Halonen saapuikin Pietariin jo 5. lokakuuta.

Virallisesti tapaamisessa keskusteltiin “ajankohtaisista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä”, mutta samalla juhlittiin myös Putinin 50-vuotispäiviä. Halonen lahjoitti kollegalleen sykemittarin.

Vladimir Putinin Eurooppa-myönteiset puheet loppuivat hiljalleen vuoden 2003 aikana. Ensin alettiin kaventaa kansalaisvapauksia ja sitten pian Putinin kanssa napit vastakkain ollut oligarkki ja poliitikko Mihali Hodorkovski pidätettiin.

Halonen keskusteli Putinin kanssa puhelimitse helmikuussa. Toukokuussa hän osallistui Pietarin kaupungin 300-vuotisjuhlallisuuksiin. Kesäkuussa Venäjän ensimmäinen nainen Ljudmila Putina piipahti Halosen luona presidentinlinnassa mehulla.

Rouva Ljudmila Putina (vas) vierailulla presidentinlinnassa vuonna 2003. Kuva: KIMMO MÄNTYLÄ/LEHTIKUVA

Halosen ja Putinin tapaaminen Pietarissa joulukuussa 2004 sai erityistä huomiota, kun Halosta kuljettavan koneen oli kierreltävä Pietarin taivaalla ylimääräiset puoli tuntia, sillä kentälle oli samaan aikaan saapumassa vierailun isäntä Putin – totuttuun tapaansa myöhässä. Halonen seurueineen oli aikataulussa.

Venäläisen Kommersant-lehden mukaan kenttäviranomaisille oli annettu tiukat ohjeet, joiden mukaan Putinin koneen oli laskeuduttava ennen Halosen konetta.

Tuolloin Halonen sai pisteitä topakasta esiintymisestään. Ylimääräisiin piruetteihin taivaalla joutunut Halonen esiintyi lehden mukaan “suorasukaisesti” ja totesi lehdistötilaisuudessa venäläisten kohtelun Baltiassa täyttävän kansainväliset normit – vaikka virallinen Venäjä olikin vastakkaista väittänyt.

Halonen ja Putin EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa Strelnan palatsissa vuonna 2003. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Elokuussa 2005 Putin saapui Kultarantaan tapaamaan Halosta ja tohtori Pentti Arajärveä.

Vuotoalusta WikiLeaksille ilmaantui myöhemmin dokumentti, jonka mukaan Halonen olikin edellisenä vuonna alkanut puolustaa Baltian maita vasta, kun toimittaja oli kysynyt asiasta lehdistötilaisuudessa.

WikiLeaksin mukaan oli sovittu etukäteen, että keskeneräisistä tai erimielisyyttä herättävistä asioista ei keskusteltaisi.

Seuraavan vuoden syksyllä Putin saapui Lahteen EU:n huippukokoukseen. Hyvillä ystävillä oli aikaa keskinäiselle kuulumisten vaihdolle, sillä Halonen hyppäsi Putinin panssari-Mersuun jo Helsinki-Vantaalla, ja presidentit ajoivat yhdessä Lahteen.

Halonen matkasi Putinin panssari-Mersun kyydissä Helsinki-Vantaalta Lahteen EU:n huippukokoukseen. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Halonen myös saattoi kollegansa takaisin lentoasemalle. Seuraavassa kuussa Putin oli jälleen Suomessa päivän mittaisella vierailulla.

Putinin siirryttyä neljäksi vuodeksi pääministeriksi tilalle nousi stunt-presidentti Dmitri Medvedev. Hän vieraili kahdesti Suomessa, mutta myös Halosen ja Putinin yhteydenpito jatkui tiiviinä.

Tuolloin pääministerinä toiminut Putin tapasi presidentti Tarja Halosen Allegro-junan kyydissä Viipurissa joulukuussa 2010. Kuva: RIA Novosti

Pääministeri Putin ehdotti tammikuussa 2012 Haloselle, että tämä voisi näyttää muille suomalaisille esimerkkiä ja ostaa kiinteistön Venäjältä, Halonen vastasi “dogovorilis”, eli suomeksi ”sovittu”.

Kun Putin ja Medvedev jälleen vaihtoivat rooleja, pääministeri Medvedev lahjoitti Haloselle kissan, joka saapui junalla Suomeen Venäjältä. Halonen tapasi Putinin vielä presidenttikautensa jälkeenkin huhtikuussa 2013.

Pääministeri Medvedev lahjoitti Haloselle kissan, joka saapui junalla Suomeen Venäjältä. Kuva: MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

– En ole näitä yleensä koskaan mainostanut etukäteen, kun siitä tulee sitten kaikenlaista loiskiehuntaa julkisuudessa. Mutta tapaamiseni eivät ole salaisia, olen ne kaikki järjestänyt ulkoministeriön kanssa ja paikalla on aina myös ulkoministeriön ihmisiä, Halonen sanoi ihmettelijöille tuolloin.

Asiaan otti kantaa myös tuore presidentti Niinistö.

– Sehän on ihan mukavaa, että hän pääsee matkustelemaan.

Tarja Halonen sanoi Suomen Kuvalehdelle 2011, että he ovat Vladimir Putinin kanssa ystäviä. Kuva: MARKKU ULANDER/LEHTIKUVA

Sauli Niinistö 2012–

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti uuden lukunsa idänsuhteissa “lätkädiplomatialla”.

Tuore presidentti oli työvierailulla Pietarissa kesäkuussa 2012, kun hän ja Putin päätyivät pelaamaan jääkiekkoa Karjalan kannaksella sijaitsevassa Igoran talviurheilukeskuksessa.

Kotimaassa kulmat kohosivat, kun Niinistö valkoisessa pelipaidassa lämmiteltyään vetikin päälleen punaisen ja siirtyi Putinin puolelle pelaamaan.

Molempien paidoissa oli kuitenkin sekä Suomen, että Venäjän liput. Lukemiin 4–4 päättynyt mittelö myös käynnistettiin molempien kansallislauluilla.

Niinistö ja Putin kohtasivat jäällä kesäkuussa 2012. Kuva: Jussi Nukari

Helmikuussa 2013 puheisiin palasi viiden vuoden takainen lapsikiista. Niinistö vakuutti Putinille, että venäläisiä lapsia ei syrjitä Suomessa.

Tapaus juontui vuoteen 2008, jolloin vironvenäläinen äiti kaappasi viisivuotiaan pojan Suomesta Venäjälle. Pojan suomalainen isä aloitti toimet lapsen saamiseksi takaisin Suomeen. Soppa oli valmis, kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB asettui äidin tueksi.

Putin oli puhunut Niinistön vierailun alla voimakkaasti länsimaista lastensuojelua vastaan.

– Totesin hänelle, että olen vakuuttunut siitä, että venäläisiä lapsia ei kohdella Suomessa mitenkään toisella tapaa kuin suomalaisia lapsia, Niinistö kuvaili tapaamisen jälkeen.

Juhannusaaton kiekko-ottelun yhteydessä Putin sai myös Turun kaupungin kutsun saapua kylään seuraavana kesänä. Turku oli Pietarin ystävyyskaupunki, ja Putin kotoisin Pietarista, entisestä Leningradista.

Venäjän presidentti saapuikin Turkuun kesällä 2013 ja jäi lopuksi nauttimaan ilta-auringosta Suomen Joutsenelle. Harmoniaa ravistelivat Venäjän ihmisoikeusrajoituksia vastaan järjestetyt mielenosoitukset, jotka tuskin jäivät vieraalta huomaamatta.

IS kysyi asiasta Niinistöltä.

– Ei hän niitä mitenkään pahemmin kommentoinut. Muuten kuin kuin totesi vaan, ettei hän ole heidän vihollisensa tai vastustajansa, mielenosoittajien siis, Niinistö kommentoi IS:lle.

Presidentit Niinistö ja Putin Naantalin Kultarannassa kesällä 2013. Kuva: KIMMO MÄNTYLÄ/LEHTIKUVA

Seuraavana vuonna Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Niinistö soitti Putinille ennen lopullista valtausta helmikuun 28. päivänä.

– Meillä on kuitenkin koko ajan diplomaattisuhteet päällä. Meillä ei ole mitään erityisongelmaa. Tietysti tämä Ukraina rajoittaa, presidentti avasi keskustelua IS:lle.

Puhelut jatkuivat vuoden 2014 kriisin aikana. Marraskuussa Niinistö soitti jälleen Putinille, ja aloite tuli presidentin kanslian mukaan Suomelta. Niinistön ja Putinin kerrottiin keskustelleen noin tunnin Ukrainasta ja rauhanprosessin jatkosta.

Vuosina 2015 ja 2016 Niinistö kävi kaksi kertaa Moskovassa. Heinäkuussa 2016 Putin saapui Kultarantaan. Putin alkoi jo muistuttaa enemmän nykyistä itseään ja oli tunnin myöhässä.

Vuosina 2015 ja 2016 Niinistö kävi kaksi kertaa Moskovassa. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2018 Niinistö isännöi Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huipputapaamista Helsingissä. Tuolloin koko maailma ihmetteli, missä Putinin virkakone Iljushin IL-96-300P oikein kuppaa, kun tapaamisen oli määrä jo alkaa.

Viimeisen vierailunsa Moskovaan Niinistö teki lokakuussa 2021. Sen jälkeen presidentit ovat keskustelleet kolmesti puhelimessa. Viimeisen kerran he puhuivat 11. maaliskuuta, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli kestänyt reilut kaksi viikkoa.

– En tunne pelkoa eivätkä suomalaiset tunne pelkoa, mutta meidän pitää olla tietoisia tilanteesta, Niinistö kertoi keskustelusta amerikkalaiselle CNN:lle.

Viimeksi Niinistö ja Putin ovat tavanneet lokakuussa 2021. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA