Ulkomaiset tiedustelupalvelu-upseerit ovat suojelupoliisin seurannassa.
– Suomeen kohdistuu jatkuvasti aktiivista laitonta tiedustelua, eli vakoilua. Suomessa on kymmeniä tiedustelupalvelujen tiedustelu-upseereita. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Koronarajoitukset vähensivät ihmiskontakteja ja siten värväystä, mutta aktiivisuus lisääntyi sitä mukaa, kun rajoituksia purettiin.
Supo huomauttaa, että ulkomaan tiedustelu saattaa ottaa ensikontaktin sosiaalisen median tai sähköpostin kautta.
Pelttari myös huomautti, että Suomen oma vastatiedustelu käy ”jatkuvaa hiljaista sotaa itsevaltaisten maiden tiedusteluorganisaatioita vastaan”.
Pelttari ei kuitenkaan raottanut sitä, miten Suomi vastatiedustelua tekee tai onko Suomella esimerkiksi Venäjällä omia tiedustelijoita. Nykyinen tiedustelulaki on ollut voimassa vajaat kolme vuotta.
Supon päällikkö Antti Pelttari korosti tiedotustilaisuudessa, että poliittiset päättäjät ja vaikuttajat huolehtisivat omasta laiteturvallisuudestaan, kuten kännyköistä.
– Supolla on tänä päivänä oikeus hankkia tiedustelutietoa myös ulkomailla tai sitten verkon kautta. En ota mitään kantaa, miten, missä laajuudessa ja missä päin me sitä tehdään.
Supon mukaan Venäjä on tällä hetkellä suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Taustalla on Venäjän sotahyökkäys Ukrainaan.
Suojelupoliisin mukaan Venäjää kiinnostaa erityisesti Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut. Venäjä vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä yrittää vaikuttaa Suomen Nato-keskusteluun.
– Suomen suhde Natoon on ollut ja on tiedustelun vakiokohde. Ja nyt sen merkitys on erityisen suuri ilmiselvällä tavalla, Pelttari kertoi.
Hän korosti tiedotustilaisuudessa, että poliittiset päättäjät ja vaikuttajat huolehtisivat omasta laiteturvallisuudestaan, kuten kännyköistä.
Venäjän Suomen-vastainen toiminta ei ole kuitenkaan ainakaan vielä lisääntynyt, ja maan voimavarat on suunnattu Ukrainaan. Tilanne voi supon arvion mukaan kuitenkin muuttua nopeasti.
Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina.
Suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää, minkä torjuminen on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää. Suojelupoliisi arvioi kuitenkin, että vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut.
– Informaatiovaikuttamisessa Venäjä hyödyntää usein Suomessa asuvien venäläistaustaisten henkilöiden väitettyä kaltoin kohtelua. Tämänkin vuoksi on tärkeää, ettemme kohtele täällä asuvaa venäläistaustaista vähemmistöä epäasiallisesti, Pelttari kertoi.
– He eivät ole syyllisiä tähän sotaan, ja heidän mahdollinen häirintänsä sataa suoraan Venäjän ja Putinin propagandakoneiston laariin, Pelttari sanoi.
Hänen mukaansa Venäjän informaatiovaikuttaminen Suomessa on toiminut tähän saakka huonosti, koska ihmisten medialukutaito on hyvä. Pelttarin mukaan siihen pitää kuitenkin varautua, että Venäjä levittäisi verkossa laadukkaasti tehtyjä videoväärennyksiä.
Venäjä voi informaatiovaikuttamisella ruokkia kansalaisten pelkoja Venäjän mahdollisista vastatoimista Suomea vastaan, ja siten heikentää suomalaisten luottamusta valtiojohtoon.
Suojelupoliisin tiistaina julkistamassa vuosikirjassa terrorismin uhka-arvio pysyi ennallaan. Terrorismin uhka Suomessa on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
