Korona ei ehkä sittenkään muutu koskaan tavalliseksi kausiflunssaksi, vaan se jatkuu erityisesti iäkkäille ihmisille vakavia oireita ja kuolonuhreja aiheuttavana tautina.
Tätä synkkää arvioita ovat esittäneet monet tutkijat eri puolilla maailmaa alkuvuodesta. Syy on sars-cov-2-viruksen ”aggressiivisuus”: se, miten virus tunkeutuu ihmissoluihin ja mitä muutoksia se tekee soluissa aiheuttaen vakavaa tautia.
Lue lisää: THL: Suomessa todettu 5 338 uutta koronavirustartuntaa – katso tilanne kunnittain
Sars-cov-2 eroaa taudinaiheuttamiskyvyltään muista kausittaisista flunssaa aiheuttavista koronaviruksista selvästi, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.
Lue lisää: Koronapotilaiden määrä Helsingissä kasvaa – näin tilanne näkyy sairaaloissa
– Tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä siitä, että sars-cov-2 muuttuisi kausi-influenssan suuntaan lieväksi infektioksi. Jotta virus muuntuisi sellaiseksi, ettei se olisi ihmiselle enää vaarallinen, siitä pitäisi tulla ihan uusi virus. Pidän epätodennäköisenä, että virus muuttuisi niin dramaattisesti. En näe, että koronavirus muuttuisi ainakaan muutaman vuoden aikana kovin paljon vähemmän vaaralliseksi, Julkunen sanoo.
Monet ovat pitäneet omikronvarianttia merkkinä siitä, että koronaviruksen voima olisi talttumassa. Omikron aiheuttaa monelle pääasiassa lievempää tautia, ja muun muassa sairaalahoidon tarpeen on todettu vähentyneen.
Julkunen ja Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitävät kuitenkin puheita omikronvariantin lievyydestä silmänlumeena.
Julkunen muistuttaa, että esimerkiksi Suomessa omikroniin on menehtynyt jo enemmän ihmisiä kuin kaikkiin aikaisempiin koronaviruksen variantteihin yhteensä.
Ilkka Julkunen ja Olli Vapalahti muistuttavat, että omikronvariantti ei ole vaaraton. Sairaaloissa on jo yli tuhat koronapotilasta mm. sen takia, kun rokotettujen immuunisuoja on alkanut hiipua.
Suomessa oli vuoden 2021 marraskuuhun mennessä menehtynyt koronavirukseen noin 1 200 ihmistä, ennen kuin omikronvariantti tuli Suomeen. Tällä hetkellä tautiin kuolleita on jo yli 3 000.
– Vaikka koronavirus esiintyy monilla pääsääntöisesti lievänä tautina, joukossa on aina ihmisiä, jotka voivat saada vakavan taudin. Kuolleiden mediaani-ikä on 83 vuotta, eli ihmiset ovat rokotuksista huolimatta kuolleet siihen.
”En näe, että koronavirus muuttuisi ainakaan muutaman vuoden aikana kovin paljon vähemmän vaaralliseksi.
– THL:n arvion mukaan perusterveiden yli 80-vuotiaiden tautikuolleisuus ennen rokotusten aloittamista oli jopa 20 prosenttia. Kausikoronavirusinfektioon ihmiset menehtyvät äärimmäisen harvoin, Julkunen huomauttaa.
Myös Vapalahden mielestä puheet omikronin lievyydestä ovat harhaanjohtavia. Virus voi esiintyä lievempänä, kun väestössä on immuniteettia rokotusten tai aiemmin sairastettujen infektioiden ansiosta.
– Merkittävin syy sen lievyyteen on, että sairastuneilla on immuniteettia pohjalla, kun viruksen kohtaa. Rokottamattomassa tai sairastamattomassa väestössä omikron on toki lievempi kuin delta mutta todennäköisesti ei lievempi kuin alkuperäinen kantavirus.
– Kun virus on päässyt väestöön, jossa ihmiset ovat huonosti rokotettuja eikä aikaisempaa suojaa ole, omikron on tehnyt pahaa jälkeä, muun muassa Hongkongissa, Vapalahti kuvaa.
Hongkongin koronatilanne meni hetkessä tosi pahaksi, kun omikron pääsi irti. Kuvassa on konteista rakennettu sairastuneiden eristyskeskus Tsing Yin alueella.
Hongkongin tartunta- ja kuolinkäyrät ampaisivat maaliskuun alussa lähes kohtisuoraan ylös. Asukasluvultaan vähän Suomea isommassa Hongkongissa oli enimmillään lähes 80 000 todettua tartuntaa ja lähes 300 koronakuolemaa päivässä.
Myös Suomessa sairaaloissa hoidettavien koronapotilaiden määrä on hiljalleen kohonnut ennätyslukemiin, kun väestön toisien ja kolmansien rokoteannosten antama immuunisuoja on alkanut hiipua.
Asiantuntijat ovat myös esittäneet näkemyksiä, että koronaviruksesta ei koskaan tulisi endeeminen eli hallittavissa oleva ja käyttäytymiseltään ennakoitava virus. Moni endeeminenkin tauti on toki ihmiselle hyvin vaarallinen – kuten malaria, HIV tai tuberkuloosi – mutta endeemisille taudeille on tyypillistä, että taudin tapausmäärät ovat varsin tasaisia vuodesta toiseen ja muuttuvat hitaasti.
Sars-cov-2 säilyttänee pandeemisen luonteensa, eli eri puolilla maailmaa syntyy ajoittain hallitsemattomia tautiryöpsähdyksiä, jotka etenevät aaltoina.
– Covid ei taianomaisesti muutu malarian tyyppiseksi endeemiseksi infektioksi, jossa tautitapausten määrä pysyy tasaisena pitkät ajat. Covid aiheuttaa jatkossakin infektioaaltoja, joita ruokkivat hiipuva rokotussuoja, uudet variantit, rokottamattomat väestötaskut sekä muuttoliike, australialaisen Uuden Etelä-Walesin yliopiston bioturvallisuuden professori Raina MacIntyre sanoi CNBC:lle helmikuun alussa.
– Virus löytää rokottamattoman tai alirokotetun väestön ja leviää nopeasti niissä ryhmissä, MacIntyre jatkoi.
Lisäksi koronavirus ei ole noudattanut epidemioille tyypillisiä tautisyklejä. Vaikka kesä on ollut rauhallisempaa aikaa, virus ei ole kokonaan poistunut kesän ajaksi influenssan tavoin. Esimerkiksi viime kesänä deltavariantti alkoi Suomessa levitä heinäkuussa kovimmilla helteillä.
Virusopin professori Ilkka Julkunen muistuttaa, että koronaviruksesta on aina tullut uusi, entistä tarttuvampi variantti. Ensin tuli alfa, sitten delta, tämän jälkeen omikron BA.1 ja nyt omikronin alavariantti BA.2. Entä sen jälkeen?
Korona on myös riehunut pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla yhtä aikaa.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti tammikuun lopussa, että seuraava koronaviruksen variantti voi olla vieläkin tarttuvampi kuin omikron.
Tämä perustuu Julkusen ja Vapalahden mukaan virusevoluutioon. Uudella variantilla täytyy olla sellaiset ominaisuudet, että se voi syrjäyttää omikronin.
Seuraavan valtavariantin täytyy siis valikoitua sellaiseksi, joka pystyy tarttumaan entistä helpommin ja väistämään rokotuksen tai sairastetun taudin tuomaa immuunisuojaa entistä paremmin.
Näin tapahtui, kun deltavariantti syrjäytti alfavariantin ja myöhemmin, kun omikron sivuutti deltan. Ja nyt omikronin alavariantti BA.2 on syrjäyttämässä ensin levinneen BA.1-omikronin.
– Toistaiseksi on aina tullut uusi variantti aiemman tilalle, Julkunen sanoo.
Vapalahden mukaan on kolme keskeistä tapaa, miten uusia virusvariantteja voi syntyä. Darwinismin hengessä niistä jokin voi sitten kehittyä hyvin elinvoimaiseksi.
Ensinnäkin virus voi muhia ihmisten välisissä tartuntaketjuissa jossakin syrjäisellä alueella ”piilossa” ja kehittyä sen verran erilaiseksi, että ihmisillä ei ole immuniteettia sitä kohtaan.
– Nykyisessä globaalissa maailmassa se ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, Vapalahti huomauttaa.
Koronavirus voi siirtyä ihmisestä esimerkiksi hamsteriin, muuntua siellä erilaiseksi ja palata eri varianttina ihmisten pariin.
Virus voi Vapalahden mukaan muuntua myös immuunipuutteisessa henkilössä, jos virus aiheuttaa kroonisen infektion.
– Tämä on itse asiassa tapa, jolla alfa- ja omikronvaraintit ovat todennäköisesti syntyneet, ja sama voinee tapahtua uudelleenkin, Vapalahti sanoo.
– Kolmas vaihtoehto on se, että virus siirtyy ihmisestä johonkin eläimeen, kehittyy siellä uudenlaiseksi ja palaa sitten ihmiseen. Tällaisista eläimistä ovat esimerkkeinä ainakin minkki, valkohäntäpeura ja hamsteri. Tässä suhteessakin koronavirus voi muistuttaa influenssaa, joka muuntuu sorsalinnuissa. Eläinkunnassa on aikamoinen varasto, Vapalahti lisää.
Jääkö ihmiskunta ikuisesti riutumaan aina uusien koronavarianttien kynsiin? Ja pystyykö virus muuntautumaan niin, että se kykenee tartuttamaan rokotetutkin ja jo sairastaneetkin muutaman kuukauden välein aina uudelleen?
Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoo, että kaksi eri virusta voi tehdä uusia yhdistelmiä perimästään samassa solussa.
Ne ovat kysymyksiä, joihin ei ole tällä hetkellä vastauksia. Ainakaan virus ei vielä reilun kahden vuoden jälkeenkään ole osoittanut merkkejä kovin suuresta lievenemisestä tai muuttumisesta kausiflunssan suuntaan.
– Viruksella on vielä runsaasti käyttövoimaa. Voi myös tulla rekombinaatteja, kun kaksi erilaista virusta päätyy samaan soluun. Voi tapahtua geenien vaihtoa, jolloin syntyy uusia variantteja. Tästä on jo näyttöä deltan ja omikronin sekä omikronin kahden variantin välillä Suomessakin.
– Näyttää siltä, että infektio ei ole ihmiskunnasta poistumassa. Sellaiset viruskannat pärjäävät jatkossa ja selviävät eteenpäin, jotka pystyvät väistämään immuniteettia ja tarttumaan tehokkaasti, Vapalahti sanoo.
Hyvä immuniteetti väestössä sekä rokotusten että aiempien sairastettujen infektioiden kautta kuitenkin vähentää viruksen aiheuttamaa tautitaakkaa.
Vapalahti muistuttaa, että entuudestaan on olemassa neljä flunssakoronavirusta, jotka kehittyivät eläimissä ja siirtyivät aikoinaan ihmisiin.
– Ne aiheuttavat ihmisille nyt kausiflunssaa. Käykö sars-cov-2:lle samoin jossakin vaiheessa? Se on yksi mahdollinen skenaario, Vapalahti sanoo.
– Varsinainen pandemia häviää kuitenkin varmasti jossakin vaiheessa, Julkunen korostaa.
