Suomalaiset ovat lahjoittaneet neljän suuren avustusjärjestön Ukrainan hätäapukeräyksiin jo yli 30 miljoonaa euroa.
Eniten on kerännyt ajalla 24.2.–23.3. Suomen Punainen Risti (SPR), jonka katastrofirahaston Ukraina-hätäapukeräykseen on lahjoitettu tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa.
– Kyllä tämä on suurimpia keräyssummia, joita meillä on koskaan ollut. Myös tsunamin aikaan lahjoitettiin paljon, mutta viime vuosina ei ole lahjoitettu näin paljon, kertoo SPR:n varainhankinnan johtaja Sirpa Solehmainen.
Pelastakaa Lapset ry:n lapsiystävällinen tila Romaniassa.
Unicefille suomalaiset yksityishenkilöt ja organisaatiot ovat lahjoittaneet 13,5 miljoonaa euroa ukrainalaisten auttamiseksi. Pelastakaa Lapset ry:lle suomalaiset ovat lahjoittaneet yli 3,7 miljoonaa euroa Ukrainan hyväksi. Myös Pelastakaa Lapsille summa on historiallinen.
– Vastaavaa ei humanitäärisen keräyksen osalta ole järjestössämme aiemmin nähty, kertoo järjestön viestinnän ja varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto.
– Pystyimme reilu viikko sodan syttymisen jälkeen lähettämään ensimmäiset kaksi miljoonaa humanitaariseen avustusoperaatioomme. Näin nopeasti ei ole pystytty aiemmin toimimaan, Kuusisto jatkaa.
Unicef oli keskiviikkoon mennessä lähettänyt Ukrainaan ja rajanaapurimaihin yhteensä 85 rekkaa, jotka kuljettavat hätäaputarvikkeita yhteensä 858 tonnia.
– Rekoista 78 menee suoraan Ukrainaan ja niistä on saapunut paikalle nyt 34. Lähipäivinä odotetaan saapuvan lisää. Hätäaputarvikkeita on saatu toimitettua Ukrainassa ainakin Kiovan, Harkovan, Dnipron ja Sumyn kaupunkeihin, kertoo viestinnän asiantuntija Terhi Bruun Unicefiltä.
Moldovan Chisinaussa sosiaalityöntekijä leikkii 2-vuotiaan pakolaislapsen kanssa UNICEFin lapsiystävällisessä Blue Dot -tilassa Moldexpon pakolaisten majoituskeskuksessa.
Hätäaputarvikkeet ovat esimerkiksi puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, huopia, lämpimiä vaatteita ja ensiaputarvikkeita.
– Meidän kauttamme menee myös sairaaloihin lääkinnällisiä tarvikkeita, lähtien happilaitteista. Niitä olemme toimittaneet jo useampaan sairaalaan. Lisäksi Unicef antaa psykososiaalista tukea, meillä on liikkuvia terveystiimejä ja mielenterveystiimejä, Bruun kertoo.
Kirkon Ulkomaanavusta kerrotaan, että se on saanut suomalaisilta lahjoituksina jo yli viisi miljoonaa euroa.
– Lähestymme kuutta miljoonaa, kun mukaan lasketaan seurakunnilta ja tapahtumista tulevat varat. Tämä summa sisältää Ylen tukikonsertin tuotot, toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.
Kirkon Ulkomaanapu, SPR, Unicef ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät yhdessä Ylen kanssa 12. maaliskuuta tukikonsertin, jonka tuotot menevät Ukrainan konfliktista kärsivien hyväksi. Konsertti tuotti yli kuusi miljoonaa euroa, joka jaetaan neljän avustusjärjestön kesken. Lahjoittaa voi vielä 30. huhtikuuta saakka.
Kirkon Ulkomaanapu toimittamassa vettä, elintarvikkeita ja vaippoja pakolaissuojaan Lvivissä Ukrainassa.
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa muiden suurien avustusjärjestöjen tapaan Ukrainaan ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja esimerkiksi vaippoja. Kirkon Ulkomaanapu toimii Ukrainan lisäksi Unkarissa.
– Ukrainan puolelle on saatu toimitettua ruokatarvikkeita noin 300 tonnia. Jonkin verran olemme toimittaneet myös lääkinnällisiä välineitä Unkarin puolelta, Hemberg sanoo.
Taistelualueille apu ei yllä
SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen kertoo, että Punainen Risti on saanut avustuksia vietyä Ukrainaan erityisesti Slovakian ja Romanian kautta.
– Länsi- ja Kaakkois-Ukrainaan olemme saaneet kohtuullisen hyvin apua perille. Se menee sitä hankalammaksi, mitä lähemmäs taistelualueita mennään idän suunnassa. Siellä on paljon ilmahälytyksiä, jolloin rekat eivät voi kulkea vaan niiden pitää aina pysähtyä ja odottaa. Mutta Keski-Ukrainaankin olemme saaneet jo vakituisia kuljetuksia menemään ja reittejä auki.
Noin tunnin ajomatkan päässä Ukrainan rajalta on Kansainvälisen Punaisen Ristin varasto, josta on lähdössä noin 20 rekkakuormaa avustustarvikkeita Ukrainaan lähipäivinä.
Korhonen kertoo, että on alueita, joihin ei saada apua vietyä lainkaan. Esimerkiksi Mariupoliin ei ole saatu vietyä avustustarvikkeita.
– Piiritettyihin kaupunkeihin ei ole ollut pääsyä ja Harkovaan on vaikea pääsy. Junalla olemme saaneet vietyä jonkin verran tarvikkeita. Juna on ollut yllättävän hyvä kuljetusväline.
– Kiovan tilanne on pysynyt stabiilina, koska se ei ole täysin piiritetty. Siellä toimistomme ovat auki, Korhonen sanoo.
Aktiivisille taistelualueille SPR ei voi mennä.
– Suojaamme työntekijöitä niin, että kerromme molemmille osapuolille, missä olemme ja mitä teemme, Korhonen kertoo.
”En usko, että mikään avustusjärjestö pystyy toimimaan taistelualueella.
Punaisella Ristillä on työntekijöitä Ukrainan sisällä ja myös Puolassa. Suomalaisia Punaisen Ristin työntekijöitä Ukrainassa ja lähialueilla on noin 15.
Kirkon Ulkomaanavun Jouni Hemberg sanoo, ettei myöskään Kirkon Ulkomaanapu toimita apua taistelualueelle.
– En usko, että mikään avustusjärjestö pystyy toimimaan taistelualueella. Emme ole halunneet vaarantaa avustustyöntekijöittemme henkeä.
Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestö toimittaa elintarvikkeita ja vaippoja Velyki Beregyn kylässä sijaitsevalle koululle, joko toimii nyt pakolaissuojana. Sotaa paenneet ihmiset auttavat purkamaan lastia.
Ennätyssummilla tarpeellista apua paikan päälle
Ennätyssuuret lahjoitussummat ovat helpottaneet avustustoimintaa huomattavasti. SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen sanoo, että nyt on voitu tarjota sitä apua, joka on ollut tarpeen.
– Aiemmin olemme joutuneet miettimään, mihin on varaa. Nyt olemme pystyneet tekemään isoa ja massiivista operaatiota. Aiemmin emme ole pystyneet auttamaan aina kaikkia.
Kansainvälinen Punainen Risti jakaa käytännössä vain uutta tavaraa. Mitään ei ole jäänyt jakamatta.
– Lajittelu ja jakelu työllistävät niin paljon ja varastointi on hankalaa, siksi emme jaa lahjoitettua tavaraa. Jos tavaroita jaetaan 10 000 ihmiselle, niiden pitää olla samanlaisia.
”Aiemmin emme ole pystyneet aina auttamaan kaikkia.
Anteliaat lahjoitukset mahdollistavat materiaalisen avun lisäksi myös psykososiaalisen tuen tarjoamisen lapsille. Muun muassa Pelastakaa Lapset ry:llä on Ukrainan rajan ylityspaikoilla ja lähimaiden vastaanottokeskuksissa lapsiystävällisiä tiloja.
– Ne ovat paikkoja, jonne perheet voivat tulla hetkeksi hengähtämään ja lapset leikkimään ja jättämään sodan kauhut taakseen, järjestön varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto sanoo.
Pelastakaa Lapset ry on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014. Järjestö auttaa ukrainalaisia myös esimerkiksi Romaniassa, Liettuassa ja Puolassa.
– Nyt olemme käynnistäneet toimintaa myös Suomessa, perustamme esimerkiksi lapsiystävällisiä tiloja vastaanottokeskuksiin.
Pelastakaa Lapset ry auttaa Ukrainan pakolaisia Romanian rajalla.
Myös esimerkiksi Unicefillä on vastaavia ns. Blue Dot -pisteitä, jotka ovat turvallisia levähdyspaikkoja lapsille ja heidän perheilleen.
– Niissä on myös se idea, että vanhemmille saadaan tietoa tilanteesta ja pystymme katsomaan, onko siellä yksin kulkevia lapsia. Yksin kulkevilla lapsilla on riski joutua ihmiskauppiaiden ja hyväksikäyttäjien uhriksi, sanoo Unicefin Terhi Bruun.
Ukrainalaislapset voivat tarvita apua pitkään.
– Sen jälkeen kun sota on päättynyt ja rauha saavutettu, meidän työmme jatkuu vielä pitkään. Lapset ovat nähneet sellaisia kauheuksia, joita lasten ei pitäisi koskaan nähdä, Pelastakaa Lapset ry:n Kuusisto miettii.
