Riski sairastua koronaan on nyt suurempi kuin koskaan – Husin Lehtonen: ”Uimme tällä hetkellä kriisistä toiseen”

HUSin Asko Järvisen ja Lasse Lehtosen mukaan sekä koronatartuntojen että sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on kasvussa. Kevät tuonee helpotusta tilanteeseen.

23.3. 7:30

Riski sairastua koronaan on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan aiemmin pandemian aikana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan syynä tartuntariskin kasvuun on kolme erilaista tekijää, joista ensimmäinen on helposti leviävät omikronin alavariantit, ensimmäisenä BA.1 ja nyttemmin BA.2.

Lue lisää: Korona etenee Suomessa nyt kahdessa aallossa – sairaalassa on eniten korona­potilaita koko epidemian aikana

– Uudellamaalla tartunnat lisääntyivät tasaisesti vielä kolmisen viikkoa sitten, mutta nyt kahden viime viikon aikana tartunnat ovat olleet selvässä nousussa, Järvinen kertoo.

Uudellamaalla todettiin viime viikolla 18 000 koronatartuntaa. Se on kuusi kertaa enemmän kuin pandemian aikaisempina huippuviikkoina.

Järvisen mukaan kasvaneisiin tartuntamääriin vaikuttaa myös hiljalleen avautuva yhteiskunta. Lähikontaktit lisääntyvät, ja virus pääsee leviämään siinä väestönosassa, joka ei ole vielä tautia sairastanut. Myös Ukrainassa riehuva sota on saanut ihmisten ajatuksia pois koronataudista ja siltä suojautumisesta.

Lue lisää: Suomessa todettu perjantain jälkeen 25 705 uutta korona­tartuntaa – katso tilanne kunnittain

Kolmas tekijä on Järvisen mukaan kolmannen rokoteannoksen tehon heikkeneminen. Se vaikuttaa osittain potilasmäärän kasvuun.

– Iäkkäämpi väestö on saanut kolmannen rokoteannoksen sen verran pitkän aikaa sitten, että sen teho tartuntaa vastaan alkaa hiipua, Järvinen kertoo.

HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan todellisten tartuntamäärien kartoittaminen on tällä hetkellä vaikeaa ellei mahdotonta.

– Virallisia koronatestejä tehdään Husissa edelleen kohtuullinen määrä, noin 30 000 viikossa. Tartuntoja jää kuitenkin paljon havaitsematta, sillä ihmiset tekevät kotitestejä tai jäävät vain kotiin sairastamaan hengitystieinfektio-oireiden vuoksi. Monet sairastavat koronan oireettomanakin, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan tartuntojen kartoittamisen vaikeuteen liittyvä ilmiö ei liity pelkästään koronaan, vaan lukua on vaikea pitää minkä tahansa laajan epidemian aikana.

– Todellisesta tartuntamäärästä ei ole tietoa, mutta infektiolääkärit ovat arvioineet sen 3–5 kertaa testeissä todettua suuremmaksi, Lehtonen kertoo.

Tällä hetkellä sairaalahoidossa on koronan vuoksi noin 900 potilasta koko maassa. Heistä 90:tä hoidetaan Husin sairaaloissa. Tehohoitopotilaita Husissa on päivätasolla noin 4–10. Sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä koko maassa on kasvanut.

Asko Järvisen mukaan Husin alueen sairaaloissa korkeintaan puolet koronapotilaista otetaan hoitoon juuri koronan vuoksi. Loput tulevat sairaalaan jonkin muun syyn takia, ja koronatartunta havaitaan sivudiagnoosina. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on lisääntynyt.

Sairaalahoitoa tarvitsevat tyypillisesti iäkkäät henkilöt. Monella on perussairauksia. Täysin rokottamattomia sairaalapotilaista on nyt noin 25–30 prosenttia, mikä Lehtosen mukaan selittyy sillä, että iäkkäiden kolmansista rokotuksista on kulunut jo jonkin verran aikaa ja rokotussuoja hiipuu.

Järvisen mukaan tällä hetkellä sairaalahoidossa olevat potilaat ovat keskimäärin parempikuntoisia kuin epidemian aikaisemmissa vaiheissa.

– Potilaiden tila on ollut vakaampi, eikä se ole romahtanut yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Myös hoitoaika on jäänyt aiempaa lyhyemmäksi. Päivystykseen hakeutuvat potilaat tarvitsevat aiempaa harvemmin sairaalahoitoa, Järvinen sanoo.

Sen sijaan koronakuolleisuus näyttää alkuvuoden aikana olleen nousussa. Lehtosen mukaan kuolleita on kirjattu yhdelle viikolle jopa pari sataa.

– Luvut ovat aiempaa korkeampia. Siihen on monia syitä, joista keskeisin on viruksen helppo tarttuvuus sekä kolmannen rokotteen tarjoaman suojan heikkeneminen, Lehtonen listaa.

Sekä Lehtosen että Järvisen mukaan kolme rokoteannosta saaneet perusterveet henkilöt sairastavat koronataudin yleensä lievänä hengitystieinfektiona. Oireisiin voi lukeutua muun muassa kuumetta, kurkkukipua ja yskää. Jos potilas on iäkäs tai kärsii perussairauksista, oireet voivat olla voimakkaampia.

HUSin alueella ollaan toiveikkaita kevätkuukausien tulosta.

– Toivotaan, että omikronin jälkiaalto alkaisi kääntyä huhtikuun aikana laskuun. Valitettavasti kuitenkin korona on yllättänyt monta kertaa aikaisemminkin. Uimme tällä hetkellä kriisistä toiseen, kun Ukrainan sota tuo lisäksi Suomeen sosiaali- ja terveysalaa mahdollisesti kuormittavia pakolaisia, Lehtonen sanoo.

Järvisen mukaan kevään koittaessa ihmiset siirtyvät ulkotiloihin, mikä edesauttaa tartuntojen vähenemistä. Aktiiviseen nuoreen väestöön kuuluvat ovat jo sairastaneet taudin, joten viruksen on vaikea löytää uusia tartutettavia.

– Tauti ei katoa mihinkään. Syksyllä nähdään, minkälaisena se palaa takaisin. Sitä ei voi tietää, minkälainen variantti sieltä tulee vai pysyykö se samana, Järvinen pohtii.

Tällä hetkellä koronatartunnalta voi suojautua parhaiten noudattamalla tuttuja ohjeita: kasvomaskia kannattaa käyttää lähikontaktitilanteissa ja käsihygieniasta tulee huolehtia. Riskiryhmään kuuluvat voivat Lehtosen mukaan käyttää FFP2-hengityssuojainta ja vältellä suuria väkijoukkoja.

– Väestötasolla tärkeintä varmasti on rokotuskattavuuden ylläpitäminen ja riskiryhmien suojan vahvistaminen. Realiteetti on se, että rokotusten ottaminen on paras keino estää tilanteen huonontuminen, Lehtonen muistuttaa.

IS keräsi ajankohtaiset epidemiatilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) avoimista tietokannoista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?