Ukrainan sodan alettua 7 916 ukrainalaista on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua, kertoi Maahanmuuttovirasto perjantaina Twitterissä. Pelkästään torstaina hakijoita oli 932.
Tulijat tarvitsevat monenlaista apua, ja siihen vastaukseksi Helsingin Vallilaan avattiin keskiviikkona avustuskeskus Ukrainan sotaa paenneiden informoimiseksi ja avustamiseksi. Keskusta ylläpitää Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, ja sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Helsingin kaupunki, Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, Suomen Pakolaisapu ja Mieli ry.
Vallilassa Teollisuuskadulla sijaitsevassa avustuskeskuksessa on muun muassa ilmaisia vaatteita sotaa pakeneville.
Avustuskeskuksen tiloissa on mahdollisuus monenlaiseen leikkiin.
Lapset saavat avustuskeskuksesta pehmoleluja.
Avustuskeskuksessa on muun muassa lasten leikkipiste, lahjoitettuja vaatteita, ja paikan päällä vapaaehtoiset ja eri alojen ammattilaiset auttavat ukrainalaisia muun muassa työnhankinnassa ja asumisjärjestelyissä sekä antavat psykologista apua.
Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n pakolaiskoordinaattori Elizabeth Harjunpää on tehnyt sodan alkamisen jälkeen töitä kellon ympäri ukrainalaisten auttamiseksi. Hän kertoo, että avustuskeskuksen avaaminen tuntuu uskomattomalta.
Elizabeth Harjunpää auttaa sotaa pakenevia ukrainalaisia Suomessa.
– On uskomatonta, että tällainen saatiin järjestettyä viikossa ja on ollut uskomatonta nähdä, miten onnellisia lapset täällä ovat, Harjunpää sanoo.
– Ja on uskomatonta saada niin paljon tukea suomalaisilta yrityksiltä ja ihmisiltä. Ukrainasta on tullut pääosin naisia ja lapsia, ja heidän tilanteensa on todella vaikea. Mutta täällä he saavat ainakin hetken rauhoittua.
Keskiviikon ja torstain aikana keskuksessa oli Harjunpään mukaan vieraillut kaikkiaan noin 200 ukrainalaista, ja määrän odotetaan kasvavan, kun tieto paikasta leviää. YIT:n antamat 1 300 neliömetrin tilat ovat avustuskäytössä niin pitkään kuin avulle on tarve.
Mari Linnonmaa on ollut organisoimassa ja järjestämässä tiloja Vallilassa.
Yksi Vallilan avustuskeskusta järjestämässä ollut yrittäjä on tapahtumatuottaja Mari Linnonmaa. Hän sanoo, että sodan järjettömyys sai pohtimaan sitä, miten itse pystyisi auttamaan hädässä olevia.
– Ukrainalaiset ovat olleet tähän hyvin tyytyväisiä, sillä täällä he voivat kysyä omalla kielellään asioita HSL-appien toiminnasta lähtien. On lakipalveluita, tulkkipalveluita, järjestöjen palveluita… Ja erityisesti lasten ilo on lohduttanut ja liikuttanut kaikkia, Linnonmaa kertoo.
– Täällä he saavat hetken olla omassa satumaailmassaan.
Vallilan avustuskeskuksen tilat ovat 1300 neliömetriä.
Vallilan avustuskeskusta ylläpitää Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry.
Perjantaina aamupäivällä avustuskeskukseen oltiin tuomassa muun muassa sim-kortteja ukrainalaisille.
Harjunpää kertoo kuulleensa erilaisia kokemuksia siitä, millainen vastaanotto ukrainalaisille Suomessa on ollut. Moni on saanut yksityisiltä ihmisiltä majoituksen, mikä on helpottanut ja auttanut suuresti.
– Mutta yksityismajoitus on tosi iso haaste, koska tulijat ovat naisia ja lapsia, jotka ovat tosi haavoittuvassa asemassa. Eivät he voi mennä minne tahansa. Olen vähän pettynyt siihen, että tilanne on jatkunut jo kolme viikkoa, mutta tähän ei ole ratkaisua valtion tasolta. On meillä totta kai vastaanottokeskuksia, mutta niissä esimerkiksi kaikki informaatio on ollut suomen kielellä, Harjunpää kritisoi, mutta lisää, että hänen tietojensa mukaan asiaa ollaan nyt korjaamassa.
Hän tietää, että jotkut ukrainalaiset ovat jo saaneet Suomesta töitä muun muassa maatiloilta.
– Mutta on tosi tärkeää, että kaikki menee lain mukaan, Harjunpää korostaa ja kertoo, että juuri nyt Ukrainalaisten yhdistys Suomessa työskentelee sen eteen, että mahdollisimman moni ukrainalainen saisi mahdollisimman nopeasti töitä.
Harjunpään oma perhe on Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, ja huoli heistä on suuri. Harjunpäälle itselleen on ollut suuri henkinen apu siitä, että hän on pystynyt keskittämään voimavaransa muiden ukrainalaisten auttamiseen.
Nyt hänen oma äitinsä on onneksi matkalla Suomeen. Äidin pitäisi saapua ensi viikolla.
– Ihmisten saaminen pois sieltä on tosi vaikeaa, sillä psykologisesti he ajattelevat, että he ovat turvassa omassa kodissaan, Harjunpää kertoo.
– Isovanhempani ovat edelleen siellä, eikä isäni voi lähteä, sillä hän on niin nuori. Hän on nyt Ukrainassa yksin, kuten tosi monet muutkin miehet. Jokainen ukrainalainen saa nyt viestejä siitä, että joku tuttu on kuollut, Harjunpää sanoo silmät kosteina.
