– Tällä hetkellä maailmalla on suunnatonta kiinnostusta Suomen turvallisuuspolitiikkaa kohtaan. Olen itse asiassa siitä jopa hieman yllättynyt, Christopher Skaluba sanoo.
Skaluba on oikea henkilö vastaamaan, mitä Suomen turvallisuuspolitiikasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä maailmalla ajatellaan. Hän teki pitkän uran johtavana asiantuntijana Yhdysvaltain puolustusministeriössä. Hän toimi muun muassa pääjohtajana Naton ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneella osastolla.
Christopher Skaluba on Naton ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut asiantuntija.
Skaluban meriitteihin lukeutuu muun muassa European Deterrence Initiative (eurooppalainen pelotevaikute -aloite), joka luotiin vuonna 2014 kolme kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin. Aloite lisäsi Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopassa turvaamaan vanhan mantereen Nato-maita Venäjän aggressioilta.
Nykyisin Skaluba on puolustuspolitiikkaan erikoistuneen (ja hieman haukkamaisena pidetyn) ajatushautomon Atlantic Councilin asiantuntija.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasi Yhdysvaltain vastineensa Lloyd Austinin Pentagonissa.
Aikooko Suomi Skaluban mielestä liittyä nyt Natoon?
– Uskon, että päätös Nato-maiden kesken on jo tehty, että Suomi ja Ruotsi olisivat tervetulleita mukaan sotilasliittoon.
Skaluba toistaa puolustusministeri Antti Kaikkosenkin (kesk) käyttämän vertauskuvan: on vaikea ottaa vakuutusta silloin, kun talo on jo tulessa. Vertauskuvassa Nato-jäsenyys on vakuutus.
– Valistunut arvaukseni on, että Helsingissä ajatellaan, että on parempi ottaa vakuutus nyt, kun talo ei ole vielä palanut poroksi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kohtasi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyä Natoon hyvinkin nopealla aikataululla.
– Tuntumani on, että molemmat maat ovat käyneet epävirallisia keskusteluja, ja niitä on käyty myös nykyisten Nato-jäsenmaiden kesken. Uskon, että päätös Nato-maiden kesken on jo tehty, että Suomi ja Ruotsi olisivat tervetulleita mukaan sotilasliittoon, Skaluba sanoo.
Lue lisää: 15 kysymystä Suomesta ja Natosta – asiantuntija: ”Venäjä haluaa, että alamme pelätä”
Ongelma, johon Suomi törmäisi hakiessaan Nato-jäsenyyttä, olisi Venäjän provosoituminen.
– Luulen, että syyt Suomen valtiojohdon vierailuihin Washingtoniin viime viikkoina ovat liittyneet keskusteluihin jonkinlaisista turvatakuista sen väliseksi ajaksi, kun Suomi hakisi jäsenyyttä ja Suomen jäsenyys ratifioitaisiin, Skaluba sanoo.
Ilta-Sanomat kysyi Washingtonissa vierailleelta presidentti Niinistöltä, keskusteltiinko presidentti Joe Bidenin kanssa turvatakuista Suomelle. Niinistö ei suoraan vastannut kysymykseen vaan kertoi maiden sitoutuvan käynnistämään prosessin, joka vahvistaa Yhdysvaltain ja Suomen turvallisuusyhteistyötä.
Presidentti Sauli Niinistö pyysi Bidenilta pikaista tapaamista Valkoisessa talossa ja sai sen.
Skaluba uskoo, että Niinistön ”prosessi” viittaa Nato-jäsenyyden hakemiseen.
– Kuten Ukrainan tapauksessa olemme nähneet, Yhdysvalloilla ei ole mitään velvollisuutta suojella maata Venäjältä hyökkäykseltä, jos se ei kuulu Natoon. Suomi ja muut maat huomaavat, mitä Yhdysvallat on ja ei ole valmis tekemään.
Entä jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, olisiko kansainvälisen yhteisön reaktio ja toimet samankaltaiset kuin nyt Ukrainan suhteen?
Skaluba huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Suomeen on erittäin epätodennäköinen monestakin syystä. Venäjän sota Ukrainassa ei ole edennyt Putinin toivomalla tavalla. Lisäksi Suomen puolustus on korkealuokkaista ja hyvin modernia.
Mutta teoreettisesti ajatellen, mikäli hyökkäys tapahtuisi, Suomi saisi todennäköisesti Ukrainan tapaan apua talouspakotteiden, aseellisen avun ja tiedustelutiedon jakamisen kautta. Amerikkalaisten armeija tuskin kuitenkaan ryntäisi avuksi, Skaluba pohtii.
Vladimir Putin ei halua Suomen liittyvän Natoon.
Jos Suomi liittyisi Natoon, mikä olisi Venäjän reaktio?
Skaluba sanoo, että on mahdotonta todella tietää, mihin kaikkeen Vladimir Putin on valmis.
– Mutta luulen, että se olisi vakava reaktio, ainakin poliittisesti ja retorisesti. On eri asia, olisiko Venäjä todella valmis hyökkäämään Suomea vastaan, sillä Suomi olisi paljon vahvempi vastus kuin Ukraina, Skaluba sanoo.
– Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa aiheuttaa Suomelle haasteita, siitä ei pääse mihinkään. Se tarjoaa venäläisille mahdollisuuden erilaiseen häirintään, vaikka täyttä hyökkäystä Ukrainan tapaan ei tapahtuisi.
Suomen turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut historiallinen käänne, Skaluba pohtii, mutta se on tapahtunut vähitellen ja todenteolla noussut pinnalle nyt, viime viikkojen aikana.
Hän on ollut yllättynyt siitä, kuinka avoimesti perinteisesti varovaiset suomalaiset poliitikot ovat julkisesti pohtineet turvallisuuspoliittisia kantojaan.
– Näen jatkuvasti Suomen presidentin CNN:llä, Skaluba sanoo ja naurahtaa.
Skaluba katsoo, että Suomi on ottanut jatkuvasti askeleita kohti länttä, kuten liittymällä EU:iin ja tekemällä läheistä yhteistyötä Naton kanssa. Jo ennen nykyistä kriisiä Suomi on hivuttautunut pois perinteisestä neutraalista asemastaan.
Skaluba huomauttaa myös Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen tiivistyneestä kolmenvälisestä puolustusyhteistyöstä. Tiiviimmistä suhteista Yhdysvaltoihin kertovat myös Suomen tuoreet F-35-hävittäjähankinnat.
Skaluban mukaan Ukrainan kriisi kiihdytti huomattavasti Suomen prosessia kohti tiiviimpää läntistä puolustusyhteistyötä, joka oli muutenkin kasvanut hiljalleen ja kaikessa hiljaisuudessa.
– Tämä sai varmasti monet ihmiset hämmästymään.
Kenties myös Putinin.
