Ukrainan armeija ja ukrainalaiset ovat saaneet venäläisiltä arvokasta sotasaalista.
Pari viikkoa kestäneen sodan aikana ukrainalaisille on siirtynyt paljon tankkeja, aseita ja uudenaikaisia sodankäynnin järjestelmiä, kuten Borisoglebsk-2.
Borisoglebsk-2 on elektronisen sodankäynnin järjestelmä, häirintä- ja tiedustelukalusto.
– Sen suorituskyvystä ei ole julkisuudessa tietoa, mihin se puree ja miten hyvin, sotilasasiantuntija, bloggaaja Petri Mäkelä kertoo.
Mäkelä arvelee, että järjestelmä on tiedustelutietojen kannalta merkittävä, mutta se ei todennäköisesti ole kovin helposti käännettävissä takaisin ukrainalaisten käyttöön.
Sen sijaan muuta sotasaaliiksi päätynyttä kalustoa ukrainalaiset ovat voineet käyttää hyväkseen taisteluissa venäläisiä vastaan.
Ukrainalaiset käyttävät hyvin pitkälle venäläisten kanssa samoja malleja ja niiden vanhempia versioita.
Ukraina on ottanut käyttöönsä T80- ja T72-pohjaisia panssarivaunuja.
– Tigr-kalustoa on myös aktiivikäytössä venäläisiä vastaan, niihin on vedetty Ukrainan merkit, Mäkelä kertoo.
Hän lisää, etteivät sotasaaliiksi saadut aseet tuota vaikeuksia ukrainalaisille. Ampumatarvikkeet käyvät ristiin venäläisten ja ukrainalaisten välillä.
– Osaavaa miehistöäkin löytynee.
Harkovan taisteluissa ukrainalaiset saivat paljon sotasaalista.
Ukrainan sotasaaliiksi saama kalusto on Petri Mäkelän mukaan huomattava.
Ulkomaisissa lehdissä on laskettu venäläisten menettäneen kalustoa Ukrainassa kymmenien miljardien eurojen arvosta.
Venäläiset ovat menettäneet Ukrainan sodassa useita satoja panssarivaunuja. Panssarit ovat 10 prosenttia Venäjän panssareiden kokonaisvahvuudesta.
– Satakunta on niistä saatu suht’ koht’ ehjänä käsiin ja kevyempi kalusto siihen päälle, Petri Mäkelä laskee ukrainalaisten kaappaamaa kalustoa.
Kaapattuja tai tuhottuja panssarivaunuja on varmistettujen tietojen mukaan pari sataa. Määrä vastaa eurooppalaisessa mittakaavassa keskivertovaltion panssariasetta. Esimerkiksi Suomessa on pari sataa vaunua.
Ukrainan armeija kertoo jopa 389 tuhotusta venäläistankista. Näihin lukuihin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella.
Ukrainalaiset tuhosivat venäläisen tankin Luganskin alueella.
Uutiskuvista näkyy, miten venäläiset ovat hylänneet Ukrainan maaseudulle panssareita ja muuta kalustoa.
Mäkelä on huomannut kuvista, että pyöräajoneuvoissa on hajonnut aika paljon renkaita. Jos kuorma-autosta hajoaa riittävän monta rengasta, ei sitä helpolla enää liikkeelle saa.
– Toisaalta kun edetään pitkissä kiiloissa, suojaamattomissa saattueissa miehet eivät jää kovin pitkäksi aikaa odottamaan korjausta, vaan he lähtevät mieluummin etsimään taaksepäin omien turvaan.
Polttoaine on loppunut monelta yksiköltä, kun Venäjän armeija on edennyt riittävän pitkälle ja Ukraina on keskittänyt iskuja polttoainesaattueeseen.
– On huono panssarivaunulla liikkua, jos on tankki tyhjä eikä moottoria saa päälle. Siinä ei pyöri kunnolla edes torni.
Yksittäiset ukrainalaiset ovat myös varastaneet venäläisten hylkäämää kalustoa.
Petri Mäkelä sanoo, että sotilaskaluston varastamisesta on Ukrainassa pitkät perinteet.
– Siellä oli pitkä aika ladot täynnä saksalaista sotilaskalustoa toisen maailmansodan jälkeen. Maastoautoja, kuorma-autoja, maastureita, tankkeja oli jemmattu piiloon latoihin.
Raudassa on ollut raha turvassa.
– Näkee selvästi, että venäläiset ovat yrittäneet hinata vehkeitä, mutta siinä kohtaa, kun vetoautosta loppuu polttoaine, vähän huonoahan se on.
Venäjän armeija on menettänyt Ukrainan taisteluissa tähän mennessä 10 prosenttia tankkiaseesta.
Ukrainassa on Mäkelän mielestä näkynyt huonoa ajamista.
Silloilta on ajettu alas useampi venäläinen vaunu ja kalustoa on saatu jumiin ojan pohjaan.
– On täysin käsittämätöntä, ettei ole opittu mistään mitään. Kapeassa kiilassa hyökätään metsän läpi tieuriin tukeutuen, olisi voinut kuvitella, että talvisodasta olisi opittu jotain.
Kaluston lisäksi venäläisillä on huolto pettänyt. Sotilaille ei ole ruokaa.
– Huolto rupesi tökkimään jo Valko-Venäjän puolella. Operaatioon tarkoitettuja ruokia syötiin jo ryhmitysvaiheessa.
Mäkelää ei yllätä se, että venäläiset ryöstävät Ukrainassa kauppoja ja käyvät kanavarkaissa.
Ukrainalaiset ovat maalanneet venäläisiin tankkeihin Ukrainan tunnukset.
Venäläisestä kalustosta Petri Mäkelä sanoo, että venäläisillä on sulassa sekamelskassa modernisoitua vaunua ja vanhaa 1970–80-luvun taitteesta olevaa kalustoa.
Hänestä näyttää siltä, että ammattiyksiköillä on parempi varustus ja varusmiesyksiköillä on huonompaa kalustoa.
– On siinä sentään järki ollut, että samantyyppiset vaunut ovat toimineet yhdessä. Ei ole sekoitettu vaunuja, joissa on täysin erilaiset varaosat.
Ukrainassa on nähty myös hyvin vanhaa kalustoa, kuten vanhoja kaksitasoisia An2-koneita ja panssaroituja sotilasjunia.
Antonov An-2 on Neuvostoliitossa 1940-luvulla valmistettu yksimoottorinen ja kaksitasoinen kuljetuskone. Venäjällä koneita on käytetty rahtiliikenteessä korpikentillä.
– Ne on todennäköisesti muutettu valemaaleiksi, eli niissä on radio-ohjauslaitteet ja jonkinlaisia lähettimiä kyydissä. Niitä käytetään dronen korvikkeena, Mäkelä arvelee.
Venäläisten on ollut halvempaa käyttää An2-koneita kuin rakentaa drone.
Mäkelä sanoo, että vanhat Antonovit on tarkoitettu ilmatorjunnan syöteiksi. Azerbaidzhanilaiset käyttivät samaa konetyyppiä syötteinä Armeniaa vastaan vuoristo-Karabahin taisteluissa.
– Jos ilmatorjunta alkaa ampua niitä, sen jälkeen aletaan ampua ilmatorjuntaa.
Panssarijuna on rautatiejoukkojen suojaamista varten. Kyydissä on normaali kevyt ilmatorjunta-aseistus, jota Venäjän armeija siirtelee paikasta toiseen raiteita pitkin.
– Eihän tuollaista ole millään muulla maalla ollut käytössä 1950-luvun jälkeen, Mäkelä sanoo.
Savu nousee tuhoutuneesta venäläisestä tankista Luganskin alueella.
Sotilaskalustoon erikoistuneelle Petri Mäkelälle Venäjän kalusto on ollut hyvin pitkälle sitä mitä hän oli ennakoinut.
– Yllätys on ollut siinä, miten heikosti Venäjä on voinut hyödyntää kalustoa. Tulivoimaa ja tykistön valtavaa ylivoimaa Venäjä ei ole voinut hyödyntää läheskään siihen malliin, mitä etukäteen arvioitiin.
Osa kalustosta on Mäkelän mielestä suoriutunut huonommin kuin voisi olettaa.
– Kevyillä panssariajoneuvoilla kun ajaa kaupunkiin, se on aina katastrofi. Ihan sama kuka sen tekee.
Lue lisää: Kommentti: Venäjän pelätty sotakone yskii pahasti, mutta paine puolustajaa kohtaan ei vielä hellitä
Kun Petri Mäkelä on seurannut Ukrainan sodasta näytettyjä taistelunpätkiä, häntä on yllättänyt venäläisten koko suoritus alkaen yksittäisen taistelijoiden ja ajoneuvojen toiminnasta.
– Näyttää todella amatöörimäiseltä toiminnalta. Kyllä meikäläinen varusmiesyksikkö toimii huomattavasti kurinalaisemmin ja tehokkaammin kuin venäläiset yksiköt.
Laskuvarjojoukkojen ja ammattiyksikköjen toiminta näyttää Mäkelän mielestä kohtuullisen järkevältä.
– Kun ne työnnetään asutuskeskuksiin ajoneuvoissaan, ei siitä tule mitään, kun niitä ei ole suunniteltu sellaiseen. Alumiinipanssareita kun työntää keskelle sinkoja, se on huono idea.
Venäjän armeija on kokenut raskaita tappioita Sumyn alueella.
Armeijan heikkous johtuu Mäkelän mielestä ylimmän johdon kyvyttömyydestä. Johtoporras on rekrytoitu jollain muulla kuin pätevyyden perusteella.
– Tuntuu siltä, että on enemmän haettu sopivia kavereita kuin päteviä.
Se ei olisi Mäkelän mielestä ensimmäinen kerta Venäjän historiassa. Sama ongelma oli vuonna 1914 ja 1939.
Mäkelä odotti, että Venäjän armeijalle tulee ongelmia Ukrainassa, mutta hän ajatteli, että massa ja tulivoiman massamainen käyttö ovat venäläisillä hallussa.
– Tuntuu siltä, että ne eivät ole saaneet sitäkään pyörimään. Nyt jauhetaan kaupunkeja kappaleiksi kortteli kerrallaan. Siihen ne pystyvät.