Mitä tapahtuu, jos Putin voittaa sodan? 17 kysymystä ja vastausta sodasta ja rauhasta

Ukrainan sota ja Euroopan turvallisuus herättävät huolta ja kysymyksiä suomalaisissakin. Haimme asiantuntijoilta vastauksia IS:n lukijoiden esittämiin kysymyksiin.

14.3. 20:34

Harri Mikkola

1. Onko Suomen turvallisuus vaarantunut sotatilan takia?

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Harri Mikkola:

– Suomen itäinen naapuri on taas kerran todistanut kykynsä ja halukkuutensa käyttää sotilaallista voimaa poliittisten päämäärien ajamiseen. Tästä johtuen Venäjän rajamaat kokevat tiettyä huolta. Koska me emme ole sotilaallisesti liittoutuneet, meidän turvallisuustilanteemme on entistä hankalampi.

Ukrainalaissotilas tutkii tuhoja lähellä Kiovaa, Irpinin kaupungissa lauantaina.

2. Miten sota vaikuttaa jatkossa Suomen ja Venäjän väleihin?

Mikkola:

– Suomen täytyy saada mahdollisimman suuri turvallisuuspoliittinen selkänoja lännestä. Kun Venäjä ja länsi ovat lisääntyvästi napit vastakkain, kahdenvälisten suhteiden hoitaminen on sen takia entistä vaikeampaa. Eli tämä vaikeuttaa meidän suhdetta Venäjään.

3. Mitä pitäisi tapahtua, että Suomi karkottaisi Venäjän diplomaatit Suomesta?

Mikkola:

– Tämä on hyvin spekulatiivinen kysymys. Todennäköisesti tilanteen pitäisi kuitenkin kiristyä entisestään laajasti muissa Euroopan maissa. Suomi luultavimmin toimisi yhteisen EU-linjan mukaisesti. Suomi on perinteisesti ollut hyvin varovainen sekä varautunut tekemään asioita, jotka Venäjä voisi tulkita provosoivaksi.

4. Kuinka todennäköistä on, että Venäjä hyökkäisi Suomeen ja mitkä olisivat Suomen mahdollisuudet puolustautua?

Mikkola:

– Välitöntä uhkaa ei ole. Yleinen eurooppalainen turvallisuustilanne on kääntymässä aiempaa huonompaan suuntaan. Jos Venäjän ja lännen välinen konflikti eskaloituisi muille alueille, on mahdollista, että Suomi vedettäisiin tavalla tai toisella mukaan tärkeästä geostrategisesta sijainnista johtuen.

– Jotta pelkästään Suomeen kohdistuisi poliittinen painostus tai sotilaallinen aggressio, silloin Venäjällä pitäisi olla jokin intressi tehdä se. Suomella on yksi Euroopan kyvykkäimmistä ja parhaimmista puolustusvoimista. Siinä suhteessa tilanne on hyvä. Me ei ole luovuttu maanpuolustuksen kehittämisestä. Toki me tarvittaisiin kumppaneilta materiallista apua ja huoltovarmuutta sekä poliittista tukea.

Asiantuntijan mukaan Suomella on kyvykkäitä sotilaita.

5. Tulevatko EU-maat apuun, jos Venäjä hyökkää johonkin EU-maahan, joka ei ole vielä Natossa, kuten Suomi?

Mikkola:

– EU:lla on artikla 42.7, joka velvoittaa poliittisesti auttamaan muita jäsenmaita. EU on ensisijaisesti poliittinen ja talousliitto, ja Nato on se, johon Euroopan sotilasvoimat nojaavat. Niin kauan kun me ollaan sotilaallisesti liittoumattomia, meidän pitää varautua taistelemaan yksin.

Saana Nilsson

6. Kuinka tarkkaan valtio seuraa Suomessa asuvia Venäjän kansalaisia tai Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia?

Suojelupoliisin vt. esikuntapäällikkö Saana Nilsson:

– Suojelupoliisi ei tee tiedonhankintaa ja seurantaa kansallisuuden tai kansalaisuuden perusteella. Suomessa asuvat venäläiset eivät ole syyllisiä sotaan, eivätkä he kansallisuutensa vuoksi muodosta erityistä uhkaa.

– Kaksoiskansalaisuuteen liittyvät uhkat liittyvät Suojelupoliisin näkökulmasta erityisesti niihin tilanteisiin, joissa kaksoiskansalainen pääsee työskentelemään kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään. Kaksoiskansalaisen lähtövaltio voi uhkailla ja kiristää omia kansalaisiaan toimimaan esimerkiksi Suomen kansallisen turvallisuuden intressien vastaisesti. Tätä uhkaa Supo torjuu tekemällä tällaisiin tehtäviin valittavista henkilöistä turvallisuusselvityksen.

Marko Palokangas

7. Minkälaista arki on Ukrainassa taistelualueiden ulkopuolella? Ovatko kaupat auki, käyvätkö ihmiset töissä?

Maanpuolustus­korkeakoulun sotilas­professori Marko Palokangas:

– Ukraina on pinta-alaltaan iso maa. Huolimatta siitä, että toista miljoonaa ihmistä on lähtenyt pois, siellä on edelleenkin yli 40 miljoonaa ihmistä. On kummallista kuvitella, ettei arki mitenkään pyörisi. Ihmisten on käytävä töissä ja saatava ruokaa kaupasta. Elintarvikkeiden, ruuan ja polttoaineen sekä muiden tarvikkeiden ostoa säännöstellään.

8. Kuinka moni on menettänyt henkensä sotimisen takia?

Palokangas:

– Suhtaudumme erittäin skeptisesti kaikkiin ilmoitettuihin tappioluihin, ovat ne sotilaita tai siviileitä. Molemmat osapuolet ilmoittavat oman tilastonsa mukaiset tappiot, ja niissä on todella isoja heittoja. Edes karkeata arviota ei voida sanoa siitä, kuinka lähellä ne ovat totuutta.

– On selvää, että siviilitappioita on tullut, ja humanitäärinen katastrofi on olemassa. Se vain entisestään pahenee, mitä pidemmälle sota jatkuu. Se on fakta, jota ei voi millään tavalla vähätellä tai kiistää.

Kirsi Alm-Lytz

9. Mikä on ydinvoimaloiden tilanne Ukrainassa? Minkälaisen riskin ne aiheuttavat Venäjän toimien takia koko Euroopan turvallisuudelle?

Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvonnan johtaja Kirsi Alm-Lytz:

– Ukrainassa on neljä ydinvoimalaitospaikkaa, joissa on käynnissä olevia ydinvoimalaitoksia. Yhteensä kahdeksan reaktoria tuottaa tällä hetkellä sähköä. Zaporizzjan ydinvoimala on venäläisten hallussa. Tshernobylin ydinvoimalan Venäjä valloitti saman tien, mutta siellä ei ole sähköä tuottavia reaktoreita.

Venäjä valloitti Zaporizzjan ydinvoimalan.

– Pahin onnettomuus voisi tapahtua, jos reaktorissa menetettäisiin jäähdytys. Jos reaktorin ympärillä oleva suojarakennus pysyy tiiviinä, seuraukset ovat hyvin paikallisia. Jos suojarakennuksen tiiveys menetettäisiin esimerkiksi ohjusiskun takia, silloin ihmisten suojelutoimenpiteitä vaativat alueet ulottuisivat maksimissaan noin sataan kilometriin. Eli Suomessa ei tarvitsi ihmisiä suojella säteilyltä.

10. Pommisuojissa ja evakkoteltoissa on paljon lapsia. Miten lapsia voisi auttaa, että he saisivat muuta ajateltavaa sodan sijaan?

Pelastakaa Lapset ry:n viestinnän ja varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto:

– Rahalahjoitus on kaikkein paras tapa auttaa. Ne toimitsijat ja järjestöt, jotka ovat jo paikan päällä, tietävät, mitä lapset ja perheet tarvitsevat.

– Turvaamme heille ruokaa, juomaa, lämpimiä vaatteita sekä peittoja. Myös psykososiaalinen tuki on lapsille todella tärkeää. Lapset ovat nähneet kauheuksia, joita yhdenkään lapsen ei pitäisi nähdä.

Tuhon jälkiä Dniprossa.

11. Mitä sodan jälkeen tapahtuu? Kauanko sairaaloiden, asuintalojen ja infrastruktuurin rakentamisessa kestää?

Palokangas:

– Tämä riippuu pitkälti siitä, milloin sota päättyy ja miten se saadaan päättymään.

– Jälleenrakentaminen aloitetaan yleensä heti, koska se on kriittistä kansan kaikkien toimintojen kannalta. Se on kuukausien, vuosien, pahimmillaan jopa vuosikymmenten työ. Rakentaminen on todella kallista, ja on oleellista, saadaanko siihen tukea.

Jan von Gerich

12. Miten talouspakotteet ja länsimaisten yritysten toiminnan lopettaminen Venäjällä vaikuttavat käytännössä? Pystyykö Venäjä kiertämään vaikutuksia omilla järjestelyillään?

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich:

– Tässä vaiheessa suurin vaikutus jokapäiväisessä elämässä on ruplan romahtaminen, ja sen myötä tuleva ostovoiman pieneneminen.

– Vielä ei ole nähty sitä, että tavarat olisivat kokonaan loppuneet tai ruuasta olisi pulaa, mutta se on varmaan tulossa. Tarjonta vähenee huomattavasti, kun länsimaiset firmat vetäytyvät. Joitain vaikutuksia Venäjä pystyy kiertämään. Korvikkeiden löytämisessä menee kuitenkin oma aikansa. Venäjällä on aikamoinen kaaos lähitulevaisuudessa.

Mika Aaltola

13. Jos Venäjän presidentti Vladimir Putin voittaa sodan, mikä on seuraava askel? Liitetäänkö Ukraina Venäjään neuvosto-osavaltioksi?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola:

– Jos ajatellaan piirustuksia strategisella pöydällä, niin kyseeseen tulisi Ukrainan alueiden jakamista ja niiden eriasteista Venäjään liittämistä sekä riippuvaksi tekemisestä Venäjästä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

14. Voiko Venäjän ja Ukrainan välillä syntyä rauha ilman Putinin syrjäyttämistä?

Aaltola:

– Kaikki riippuu sodassa menestymisestä.

– Venäjällä huonosti menneet sodat on kenties paikattavissa sotilasjohdon erottamisella ja tiedusteluväen eliminoimisella. Mitä huonommin sota menee, sitä korkeammalle se ulottuu.

– Jos Ukraina voittaa sodan, se tuntuu Venäjän huipulla asti. Silloin Putinin lähipiiristä nousee valtaan niitä tahoja, jotka ovat kärkkyneet sitä tilaisuutta aikaisemminkin.

Mikko Hyppönen

15. Spekulaatioissa on ollut, että Venäjä irtaantuisi globaalista netistä. Mihin Venäjä pyrkisi omalla netillään?

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen:

– Pidän epätodennäköisenä, että Venäjä pyrkisi irrottautumaan globaalista verkosta, koska Venäjällä itsellään on siinä paljon enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Tämän kriisin aikana on nähty kuitenkin niin monta yllätystä, ettei pidä sanoa, jottei jotain varmasti tapahdu.

– On myös toinen vaihtoehto, että länsimaat sanktioisivat Venäjän irti netistä. Teknisesti se olisi tehtävissä, mutta poliittisesti ei ole ollut edes puhetta. En pidä tätäkään todennäköisenä.

Mikko Villi

16. Uutisoivatko suomalaiset tiedotusvälineet sodasta totuudenmukaisesti?

Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi:

– Kyllä. Aukottomasti tiedetään, että se on sota, eikä rauhanturvaoperaatio, joksi Venäjän media sitä väittää. Totuutta on välitetty siitä, kuka on hyökkääjä ja kuka uhri.

Öljytankkien savua Vasylkivin lentotukikohdan läheisyydessä. Paikallisten mukaan tankit saivat osuman venäläisten ohjuksista.

Markku Ollikainen

17. Miten tämä sota vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen:

– Sota on hillitöntä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kuluttamista ja hajottamista maailman tuuliin. Sota on aina todella kuormittavaa.

– Keskustelua ja vääntöä joudutaan käymään siitä, miten Länsi-Euroopan maat pääsevät irti fossiiliriippuvuudesta, joka tulee Venäjän öljystä ja kaasusta. Öljy ja kaasu ovat olleet suoraan Venäjän sotakassan lähde. Eurooppa on kymmenen vuotta myöhässä vihreästä siirtymästä. Jos me oltaisiin oltu aikanaan liikkeellä, niin tämä sota ei olisi ehkä ollut mahdollista. Mistä Venäjä olisi muuten rahat kerännyt?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?