Näin huoli sodasta näkyy nyt suomalaisten käyttäytymisessä

Suomalaisten huoli sodan leviämisestä kotimaahan näkyy esimerkiksi päivittäistavarakauppojen kysynnässä ja poliisin matkustusasiakirjojen käsittelyn ruuhkautumisessa.

11.3.2022 7:05

Ukrainan sota huolestuttaa suomalaisia.

Kansalaisten huoli näkyy nyt esimerkiksi päivittäistavarakauppojen tuotteiden kysynnässä, poliisin matkustusasiakirjojen käsittelyn ruuhkautumisessa, passikuvapalveluiden jonoissa, pankkiautomaateilla ja kriisipuhelimissa.

IS:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan peräti 74 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa huolissaan Venäjän aiheuttamasta sotilaallisesta uhasta. Lähes puolet vastaajista piti todennäköisenä sitä, että sota leviää laajemmallekin Eurooppaan ja Suomi joutuu puolustautumaan Venäjää vastaan.

Lue lisää: IS:n kysely: Valtaosa uskoo Suomen puolustuskykyyn Venäjää vastaan – miehillä enemmän luottoa kuin naisilla

Vaikka viranomaisten selkeä viesti on se, että syytä huoleen ei ole, suomalaisten kiinnostus varautumiseen on noussut.

Näillä aloilla suomalaisten huoli näkyy

Esimerkiksi poliisilla matkustusasiakirjojen, kuten passien, käsittely on ruuhkautunut syksystä lähtien.

Koronapandemian aikana vanheni suuri määrä asiakirjoja, joiden uusiminen vaatii normaalia useammalta käyntiä poliisiasemalla tunnistamista varten. Kun pandemia alkoi hellittää, moni suomalainen havahtui siihen, että passi oli vanhentunut ja matkustaminen olisi taas ajankohtaista.

Passien käsittely on ruuhkautunut syksystä lähtien.

Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen kertoo IS:lle, että aivan viimeaikaisiin ruuhkiin voi kuitenkin olla vaikutusta myös Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

– Pandemian aikana kertyi noin puoli miljoonaa passia, joita ei uusittu normaalissa aikataulussa, kun tarvetta matkustamiseen ei ollut. Se on juurisyy. Nyt sitten tautitilanne parani ja samaan aikaan saatiin uutisia Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Piipponen kertoo.

– Olemme eri poliisilaitoksilta saadun palautteen perusteella tehneet havaintoja siitä, että monella suomalaisella Ukrainan sota on ollut heräte siihen, että ehkä passiasia pitäisi nyt hoitaa. En osaa sanoa kuinka moneen ihmiseen juuri sota on vaikuttanut, mutta ympäri Suomea olemme saaneet palautetta siitä, että passia hakeneet ihmiset ovat nähneet uutisista sotatilanteen Ukrainassa ja havahtuneet passin vanhentumiseen, hän jatkaa.

Piipponen ei osaa sanoa, mikä ihmisiä erityisesti pelottaa ja huolettaa Ukrainan sodassa siten, että juuri sota motivoi uuden passin hankintaan.

Hän kuitenkin vakuuttaa, että passituotanto toimii ja poliisin henkilöstöä siirretään muista tehtävistä tilapäisesti palvelemaan käyntiasiointiasiakkaita.

Passikuvia työkseen räpsivä Aada Näsman sanoo huomanneensa asiakkaiden määrän kasvun.

Helsingin rautatieaseman asematunnelissa toimivan Kuvatehdas-liikkeen työntekijä Aada Näsman kertoo huomanneensa passikuvia ottavien asiakkaiden virran kasvaneen.

– Varsinkin viikonloppuna saa olla oikeastaan koko ajan ottamassa kuvia, Näsman sanoo.

Näsmanin mukaan asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti Ukrainan sodan alettua.

– Vähän sen (sodan alun) jälkeen huomasi, että ihmisiä rupesi tulemaan koko ajan enemmän ja enemmän.

Forumin kauppakeskuksen Zoomi-kuvausliikkeen kassalla työskentelevä Josua Ketola kertoo samanlaisesta ilmiöstä.

– Helmikuun viimeisen viikonlopun aikana ja maaliskuun alussa oli tosi paljon ruuhkaa. Meillä oli tuplasti tai triplasti enemmän asiakkaita, kuin normaalisti, Ketola toteaa.

Käteinen on loppunut useasta käteisautomaatista ympäri Suomen.

Käteinen on loppunut osasta pankkiautomaateista. Nosto-automaatteja pyörittävän Nokaksen maajohtaja Risto Lepo sanoo käteisen loppuneen joka kymmenennestä Nokaksen pyörittämästä 570 automaatista.

– Kaikki arvokuljetusyritykset ja rahanlaskentakeskukset ovat suhteuttaneet toimintansa siihen, ettei käteistä niin käytetä. Ei sitä kapasiteettia niin vain oteta, millä käteistä ajetaan automaatteihin.

Lepo arvelee, että Ukrainan sota on saanut suomalaisia nostamaan käteistä rahaa sukan varteen.

Hänen mielestään hiihtolomat ja koronarajoitusten purku olisi selittänyt nostojen määrän vilkastumisen. Nostojen määrät ovat kuitenkin sen verran suuria, että Ukrainan tilanteen täytyy Lepon mielestä vaikuttaa.

Myös Otto-automaatteja pyörittävällä Automatialla ollaan huomattu käteisen kysynnän kasvu. Automatian käteispalveluiden johtaja Petteri Parviainen kertoo käteisnostojen määrään vaikuttavan monet tekijät, kuten lomasesonki ja maailman tilanne.

Kun ravintolarajoitukset poistuivat viikko sitten, kansa lähti kaduille ja ihmiset juhlivat aamuyöhön asti. Meno vilkastui entisestään viikonloppuna ja käteistä rahaa kului paljon.

– Viikko sitten nähtiin, että reilu kymmenen pinnaa alkaa mennä rahaa enemmän ja nyt sitä on mennyt 20 pinnaa enemmän, Parviainen kertoo.

Viikonloppuna rahat olivat pahimmillaan loppu 60 Otto-automaatista.

Ruokakaupoissa on näkynyt maltillista kasvua esimerkiksi säilykkeiden myynnissä.

Päivittäistavarakaupoissa puolestaan on nähtävissä pientä kasvua kotivaraan liittyvien tuotteiden kysynnässä. Merkittävästä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse.

– K-ruokakauppojen myynneissä näkyy pientä, maltillista kasvua säilykkeissä ja viljatuotteissa. Myös koronaan liittyvien tuotteiden, kuten kotitestien ja kasvomaskien, myynti on kasvusuunnassa. Saatavuus K-ruokakaupoissa on hyvällä normaalilla tasolla, Keskon Päivittäistavarakaupan tavarakaupan johtaja Harri Hovi kommentoi sähköpostitse IS:lle.

Kotitestien myynnissä on näkyvissä pientä piikkiä.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho puolestaan kommentoi, että tuoteryhmätasoisesti tarkasteltuna huomattavia piikkejä ei myynneissä ole nähtävissä.

– Seuraamme tilannetta toki ja reagoimme tarvittaessa, mutta toistaiseksi vaikutuksia myyntiin ei ole ollut. Pitkään jatkuneesta pandemiasta johtuen olemme tehneet erilaisia varautumistoimenpiteitä tuotesaatavuuden varmistamiseksi, Päällysaho kertoo.

Viime viikolla kerrottiin myös siitä, että Puolustusvoimille on tullut reserviläisiltä ja muilta kansalaisilta runsaasti kysymyksiä siitä, kuinka maanpuolustukseen voisi osallistua.

Puolustusvoimien mukaan tämä on hieno osoitus suomalaisten motivaatiosta ja halusta osallistua tarvittaessa maan puolustamiseen. Puolustusvoimat kuitenkin muistuttaa suomalaisia siitä, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Puolustusvoimille on tullut reserviläisiltä ja muilta kansalaisilta runsaasti kysymyksiä. Kuvassa reserviläisiä käskynjaossa kertausharjoituksessa Laajasalossa Helsingissä maaliskuussa 2016.

Taloyhtiöissä on Ukrainan sodan alkamisen jälkeen alettu heräilemään väestönsuojien kunnossapitoon.

Taloyhtiöiden ja kiinteistöjen turvallisuuteen keskittyvän Safetum Oy:n toimitusjohtaja Teemu Kajava kertoo, että kyselyjä väestönsuojeluun liittyen on tullut todella paljon.

– Väestönsuojien tarkastuksia on tilattu meiltä tavanomaista maaliskuuta enemmän, Kajava sanoo.

– Syitä on vaikea sanoa, mutta asiakaspalveluun on tullut paljon kysymyksiä väestönsuojeluun liittyen, käyttökuntoon saattamiseen liittyen ja siitä, miten väestönsuoja otetaan käyttöön.

Pelastussuunnitelmia teettävän Caverion-yrityksen asiantuntijan Eero Lesosen mukaan asiakkaiden yhteydenotot ovat kymmenkertaistuneet helmikuun lopun jälkeen.

– Jos johonkin viitataan niin viimeaikaisiin tapahtumiin, Lesonen kertoo asiakkaiden yhteydenotoista.

Caverion on painottanut asiakkailleen tiiveystarkastuksia. Tarkastus pitäisi tehdä kymmenen vuoden välein.

– Tiiveys liittyy kaasulta suojautumiseen. Se on monessa taloyhtiössä jäänyt tekemättä. Väestösuojat toimivat perinteisinä pommi- ja sirpalesuojina siitä huolimatta. Seinät eivät ole ohentuneet, vaikka tiiveyskoe olisi jäänyt tekemättä, Lesonen muistuttaa.

Ahdistus sodasta on näkynyt myös mielenterveyspalveluissa ja kriisipuhelimissa.

Mieli ry:n tiedotteen mukaan Kriisipuhelimessa on käyty tähän mennessä yli 400 keskustelua, joissa soiton syy on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Eniten soittoja tuli hyökkäyksen jälkeisenä perjantaina.

Lue lisää: Ukrainan sota ahdistaa suomalaisia – kriisipuhelimeen ennätysmäärä soittoja

Soittajilla on ollut monenlaisia pelkoja sodan leviämisestä Suomeen, huolta maailmansodasta ja ydinsodan uhasta. Puheluissa on pohdittu myös hyvin konkreettisia asioita, kuten väestönsuojien riittävyyttä.

– Ihmisten perusturvallisuus on järkkynyt. Ukrainan tilanne mainitaan lähes jokaisessa puhelussa, vaikka puhelut liittyisivät henkilökohtaiseen kriisiin, Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo.

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimen juliste heinäkuulta 2020.

Korjaus 11.3. kello 11.38 Pelastussuunnitelmia teettävä yritys on Caverion, ei Pelsu, kuten artikkelissa aiemmin luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?