Suomi varautuu ottamaan vastaan tuhansia pakolaisia Ukrainasta – Maahanmuutto­virasto: ”Jos tilanne alkaa äityä, alamme polkea lisää kapasiteettia”

Edellisen pakolaiskriisin aikana Suomi pystyi nopeasti kymmenkertaistamaan majoituspaikat.

Sisäministeri Krista Mikkonen sanoo, että toistaiseksi Ukrainasta on tullut Suomeen vähän pakolaisia.Vasemmalla pakolaisia Medykan raja-asemalla Puolassa.

8.3. 6:30

Suomi on varautunut ottamaan vastaan tuhansia sotapakolaisia Ukrainasta.

Vastaanottokeskuksissa on ukrainalaisille jo valmiita petipaikkoja. Uusia petipaikkoja ja tarvittaessa myös vastaanottokeskuksia on tarkoitus perustaa tarpeen vaatiessa.

Sotaa pakenevat ukrainalaiset pääsevät Suomessa nopeasti yhteiskunnan palvelujen piiriin, sillä he saavat maassa poikkeuksellisen tilapäisen suojelun statuksen.

Ukrainalaisille myönnettävästä tilapäisen suojelun statuksesta päättivät EU-maiden sisäministerit viime viikolla.

Lue lisää: Ukrainan pakolaiset saavat EU:ssa oleskeluluvan

Suomessa ukrainalaisilla pakolaisilla on statuksen turvin oikeus majoituksen lisäksi kaikkiin turvapaikanhakijoille tarjottaviin palveluihin, kuten perustoimeentuloon, päivähoitoon ja julkiseen terveydenhuoltoon.

Heille maksetaan vastaanottorahaa, joka on yksinasujalle 323 euroa kuukaudessa ja perheelliselle 273 euroa.

Tilapäisen statuksen turvin ukrainalaiset saavat käydä töissä ja opiskella.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo, että toistaiseksi Ukrainasta on tullut Suomeen vähän pakolaisia.

– Suomeen on tullut omia reittejä pitkin ukrainalaisia, jotka eivät alkuvaiheessa ole tukeutuneet viranomaisiin.

Ukrainalaiset ovat vapaita liikkumaan. EU-maat ovat sopineet, että Ukrainan passilla voi liikkua EU-maissa 90 päivää ilman viisumia.

Medykan raja-asemalla Puolassa pakolaisten määrä lisääntyy. Poliisi kuljettaa kahta sylivauvaa.

Sisäministeri Mikkosen mukaan Suomi varautuu siihen, että ukrainalaiset hakevat myöhemmin turvapaikkaa tai oleskelulupaa esimerkiksi työn tai perhesyiden vuoksi.

Ukrainalaiset ovat Mikkosen mukaan yleensä pyrkineet sukulaisten ja ystäviensä luokse turvaan. Ukrainalaisia asuu paljon Puolassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa, ja heidän luokseen suuri osa pakolaisista haluaa matkustaa.

Suomessa asuu pysyvästi 7 200 ukrainalaista. Ukrainasta sotaa paenneet ovat tulleet asumaan heidän luokseen.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan Suomi varautuu siihen, että ukrainalaiset hakevat myöhemmin turvapaikkaa tai oleskelulupaa esimerkiksi työn tai perhesyiden vuoksi.

Pysyvien asukkaiden lisäksi Suomessa on ollut yli 10 000 ukrainalaista kausityöntekijää. Ukrainalaisia on työskennellyt muun muassa suomalaisilla marjatiloilla.

Mikkosen mukaan suomalaiset maatalousyrittäjät ovat jo ilmoittaneet, että he ovat halukkaita auttamaan ja he ovat järjestäneet kyydityksiä ukrainalaisille.

Ukrainasta on tähän mennessä paennut sotaa yli 1,7 miljoonaa ihmistä.

Sisäministeriössä varaudutaan siihen, että pakolaisten määrä lisääntyy seuraavan parin viikon aikana. Kansainväliset järjestöt ennustavat pakolaismäärän nousevan 4 miljoonaan.

Sisäministeri Krista Mikkonen sanoo, että on mahdotonta tässä vaiheessa arvioida, paljonko Ukrainasta pakenee ihmisiä Suomeen.

Mikkonen arvelee, ettei Suomi välttämättä ole ukrainalaisten ensisijainen kohdemaa.

– Voi olla, että Suomi on vähän perällä. Enkä tiedä, miten Venäjän rajanaapuruus vaikuttaa siihen, miten houkuttelevalta kohteelta Suomi tuntuu, että sinne lähdetään turvaa hakemaan.

Ukrainalaiset sotapakolaiset saavat EU-alueella tilapäisen suojelun statuksen.

EU-maiden sisäministerit päättivät viime viikolla ottaa käyttöön tilapäisen suojelun direktiiviin, jota ei ole koskaan ennen käytetty.

Suomeen tuleva ukrainalainen joutuu hakemaan tilapäistä suojelua poliisilta tai rajaviranomaiselta. Rekisteröinnin jälkeen maahanmuuttovirasto myöntää hänelle oleskeluluvan.

Oleskelulupa kestää vuoden, jonka aikana Ukrainasta pakeneva pääsee käyttämään yhteiskunnan palveluita.

Alun perin tilapäinen suojelun piiriin pääsivät kaikki ukrainalaiset, jotka joutuivat lähtemään maasta 24.2. alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Suomen hallitus linjasi maanantaina, että tilapäiseen suojeluun pääsevät myös ennen Venäjän hyökkäystä maasta lähteneet.

Lisäksi tilapäisen suojelun piiriin pääsevät Suomessa myös Ukrainassa olleet kolmansien maiden kansalaiset.

Sisäministeri Mikkonen perustelee, että Ukrainasta lähteneet eivät voi enää palata kotimaahansa.

Pakolaiset jonottivat Puolaan suuntaavaan junaan Ukrainan Lvivissä maanantaina.

Suomessa on tällä hetkellä 20 aikuisille ja perheille tarkoitettua vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä, joissa asuu ilman huoltajia olevia lapsia.

Ukrainan kriisin alkaessa vastaanottokeskuksissa oli vajaa 3 400 petipaikkaa.

– Tyhjää on reilut tuhat petipaikkaa, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen laskee.

Nuutinen sanoo, että Suomen varautuminen on ollut suurta. Tilannekeskus päivystää ympäri vuorokauden ja koordinoi ihmisten sijoittelua vastaanottokeskuksiin.

– Olemme kahdessa portaassa tehneet päätöksiä. Nyt on viritetty lisää noin 2 000 petipaikkaa olemassa olevissa keskuksissa.

Käytettävissä on kaikkiaan noin 3 000 petipaikkaa.

– Meillä on puskuria. Jos tilanne alkaa äityä, alamme polkea lisää kapasiteettia eri tavoin, Nuutinen suunnittelee.

Maahanmuuttoviraston yksi alihankkija on Suomen Punainen Risti. Se on ilmoittanut, että se pystyy nostamaan petipaikkojensa määrän nykyisestä 2 500 paikasta 10 000 paikkaan.

Nuutinen sanoo, ettei tilojen saanti ole ongelma.

– Tilatarjontaa on Suomessa vaikka kuinka paljon. Näitä yhteydenottoja tulee.

Nuutinen sanoo, että tiukassa tilanteessa voidaan mennä myös hätämajoitukseen. Tarvittaessa otetaan luokkahuoneita ja vastaavia käyttöön lattiamajoitukseen.

Johtaja Pekka Nuutinen ei osaa arvioida, miten suuriin pakolaismääriin pitää Suomessa varautua.

Vuoden 2015 pakolaistulva osoitti, että Suomessa pystytään nopeasti perustamaan vastaanottokeskuksia.

Kun syksyllä maahan tuli 30 000 turvapaikanhakijaa, Suomi laajensi parissa kuukaudessa yksiköiden määrän 25 yksiköstä 250 yksikköön.

Nuutinen sanoo, että Ukrainan sodan pakolaisaallossa vastaanottokeskusten määrään vaikuttaa se, miten paljon ukrainalaiset menevät yksityismajoitukseen.

– Porukka saa hoitaa itse majoituksensa ja se on hyvä asia. Ennen kriisiä meidän kirjoissamme olevista turvapaikanhakijoista on yli puolet yksityismajoituksessa.

Vastaanottokeskuksista he saavat kaikki muut palvelut paitsi majoituksen.

–  Näyttää siltä, että ukrainalaisetkin menevät paljon yksityismajoitukseen. Se helpottaa meillä majoitusoperaatiota.

Vapaaehtoisia vastaanottajia ja pakolaisia Berliinin päärautatieasemalla sunnuntaina.

Venäjällä EU-maiden sanktiot ovat tulleet voimaan Ukrainan sodan puhjettua.

Suomen itäraja on nykyisin ainoa auki oleva raja EU-maiden ja Venäjän välillä.

Sisäministeri Krista Mikkonen sanoo, että tilanne itärajalla on varsin rauhallinen. Rajalla ei ole näkynyt poikkeuksellista liikennettä.

– Siellä on hieman tulijamäärät kasvaneet viime aikoina. Juna- ja bussivuorot ovat täynnä. Verrattuna normaaliaikaan ennen koronaa määrät ovat kuitenkin hyvin pieniä.

Mikkonen arvelee, että nyt kun lentoyhtiöt ovat lopettaneet lennot Venäjälle, ihmiset menevät Venäjältä Suomen kautta muualle Eurooppaan.

Venäjältä ei ole Maahanmuuttoviraston mukaan tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

– Jos Venäjältä tulevat hakevat turvapaikkaa, se on yksilöllinen arvio heidän osaltaan. Venäjä on sinänsä arvioitu turvalliseksi maaksi, Mikkonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?