Säteilyturvakeskus (STUK) piti perjantaina tiedotustilaisuuden Ukrainan ydinvoimalaturvallisuudesta, jonka keskeinen viesti oli rauhoitella suomalaisia ja korostaa, ettei ”Tshernobyl” voi toistua Euroopassa.
Ajankohtainen syy oli Ukrainan Zaporizzjan ydinvoimalan alueella edellisenä yönä syttynyt tulipalo, jonka aiheutti Venäjän armeijan hyökkäys.
Samalla Venäjä valtasi ydinvoimalan.
Palo oli ydinvoimalan laboratoriossa ja opetusrakennuksessa ja sen sammuttivat ukrainalaiset pelastustyöntekijät.
Laitos on Euroopan suurin, joskin sen kuudesta reaktorista on tällä hetkellä toiminnassa vain yksi. Sota on vähentänyt sähkön tarvetta.
– Meidän tietojemme mukaan minkäänlaista ydin- tai säteilyturvallisuusonnettomuutta näiden hyökkäysten johdosta ei ole tapahtunut, STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana kertoi tiedotustilaisuudessa.
STUKin mukaan ydinvoimaloita ei ole tehty kestämään sotilaallisia iskuja. Tämän vuoksi kansainvälisissä sopimuksissa lähdetään siitä, että niihin ei saa eikä pidä kohdistaa sotilaallista voimankäyttöä.
– Ydinvoimaloiden rakenteita ei ole suunniteltu sotilaallisia hyökkäyksiä vastaan, vaan niiden pitää kestää äärimmäisiä luonnonolosuhteita, kuten maanjäristyksiä ja myrskyjä, kertoi STUKin apulaisjohtaja Tomi Routamo.
Ohjus voi särkeä sen, mihin maanjäristys ei pysty, esimerkiksi voimalan suojakuoren.
Maanjäristyksen vaikutusta heikentää sen laaja-alaisuus.
Ukrainassa on toiminnassa 15 ydinreaktoria neljässä ydinvoimalassa.
Mikäli jonkin niistä suojakuori särkyisi ja radioaktiivisuutta pääsisi taivaalle, Suomeen ei STUKin mukaan tulisi akuutisti vaarallisia määriä radioaktiivista laskeumaa.
Ei, vaikka tuulen suunta olisi Suomeen.
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että tällä hetkellä virtaus käy Ukrainassa pohjoisesta Mustanmeren suuntaan
Vakavan turman välittömät vaikutukset olisivat STUKin mukaan ”kymmeniä kilometrejä, enintään noin sata kilometriä”.
Käytännössä vain yksi Ukrainan ydinvoimaloista voisi sijaintinsa perusteella muodostaa välittömän laskeumauhan naapurimaahan. Tämä maa olisi Rovnon voimalan naapuri Valko-Venäjä. Muut voimalat sijaitsevat etelämpänä.
STUK korosti useita kertoja, ettei nyt ole näkyvissä mitään sellaista Ukraina-tilannetta, jossa suomalaiset joutuisivat ottamaan jodia tai sulkeutumaan sisätiloihin.
– Vakavassakaan onnettomuustilanteessa Suomeen ei tulisi sellaista päästö- tai säteilyvaikutusta, joka edellyttäisi ihmisten akuuttia säteilyltä suojaamista, Tiippana sanoi.
– Suomalaisilla ei ole mitään akuuttia huolta.
Yleisellä tasolla STUK korosti, ettei jodia pidä ottaa ennen kuin viranomaiset siihen kehottavat. Suojaavaa vaikutusta kilpirauhaseen ei ole, jos jodia ottaa joko liian aikaisin tai liian myöhään.
Mikäli tulisi yleinen kehotus ottaa jodia, eikä sitä olisi valmiina kotona, missään nimessä ei pidä lähteä apteekkiin ostamaan, vaan ensisijainen suojautumiskeino on pysyä sisällä.
Jodikysymystä käsitellyt STUK:in apulaisjohtaja Pia Vesterbacka muistutti niin sanotun ravinnejodin olevan tehoton vaihtoehto, koska lääkejodin pitoisuus on tuhatkertainen ravinteeseen verrattuna.
Myös Vesterbacka painotti, ettei suomalaisten tarvitse olla huolissaan mahdollisen Ukrainana ydinvoimalaonnettomuuden suorista terveysvaikutuksista.
– Sellaista vaaraa ei ole näkyvissä, Vesterbacka vakuutti.
Sen sijaan hän mainitsi spekulatiivisena pahimman mahdollisen tilanteen skenaariona elintarvikeketjun ja sen suojaamisen, kuten lehmien laitumelle pääsyn estämisen tai käyttörajoitukset liittyen esimerkiksi sieniin, kaloihin ja marjoihin.
– Tämä johtuu siitä, että toimenpiderajat on meillä määritelty äärimmäisen mataliksi.
STUK muistutti Tshernobylin grafiitti-voimalan olleen teknisesti erilainen kuin Ukrainan nykyisin toiminnassa olevat vesijäähdytteiset voimalat.
Tämän vuoksi vakavassakin onnettomuudessa, kuten jos reaktorisydän sulaisi, vaikutukset olisivat paljon pienempiä kuin Tshernobylin vuoden 1986 turman.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kertonut, ettei voimala-alueen tulipalo vaikuttanut keskeisiin laitteistoon.
STUKin ydinvoimalaitosten valvontaosaston apulaisjohtaja Tomi Routamo kertoi aikaisemmin perjantaina IS:lle säteilytasojen olevan saatujen tietojen perusteella alueella normaalit.
Myös Tshernobylissä ollaan palattu normaalitasolle viime viikon jälkeen. Tuolloin Venäjä valloitti voimala-alueen.
– Tshernobylissä liikkui panssarikalustoa ja sen nostattama radioaktiivinen pöly ilmeisesti kohotti tasoja, Routamo kertoi.
Ydinvoimaloiden turvatoimissa on Suomessa varauduttu ”tahalliseen vahingoittamiseen”. Tällä tarkoitetaan Routamon mukaan esimerkiksi ”ulkopuolisen tahon suorittamaa toimintaa rauhan aikana”.
Voimaloita ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunniteltu suojautumaan aseelliselta hyökkäykseltä.
– Ensisijaisen tavoitteen tulisi olla sotilaallisten konfliktien estäminen.
– Tällaisilla iskuilla saadaan enemmän vahinkoa aikaan kuin mitä ydinonnettomuus itsessään aiheuttaisi, Routamo sanoo.
– Niin kuin nähdään, Venäjän toiminta on täysin arvaamatonta. Vahingollista tai tahallista hyökkäystä ydinvoimalaitokseen ei voida poissulkea ja sen vuoksi tilannetta on seurattava ja oltava valmiina toimimaan jos tarve vaatii, Tiippana totesi tiedotustilaisuudessa.
Säteilytasoja seurataan koko ajan.