Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevat Venäjän maavoimien tukikohdat on tyhjennetty taisteluvalmiista pataljoonan taisteluosastoista ja sotilaat lähetetty Ukrainaan.
Venäjän maavoimien kolme tärkeintä Suomen rajan tuntumassa olevaa tukikohtaa ovat Petsamo ja Alakurtti pohjoisessa sekä Kamenka Karjalankannaksella. Kaikissa on moottoroitu jalkaväkiprikaati, ja lisäksi lähellä Petsamoa on merijalkaväkiprikaati.
– Ilmeisesti kaikista muista paitsi Alakurtista on lähtenyt pataljoonan taisteluosasto tai useampi. Taisteluosasto on yleensä moottoroitu jalkaväkipataljoona, jota on vahvennettu tykistöllä, pioneereilla ja muilla aselajijoukoilla, yhteensä noin 800 sotilasta. Petsamosta on lähtenyt ainakin kaksi osastoa ja samoin merijalkaväestä on todennäköisesti ainakin yksi osasto liikkeellä. Ja Kannakseltakin on medialähteiden perusteella lähtenyt osasto.
Toveri sanoo, että Venäjällä on tavoitteena, että jokainen prikaati pystyisi asettamaan kaksi pataljoonan taisteluosastoa operaatioihin.
– Tukikohtiin jää lähinnä uusia varusmiehiä, jotka ovat tulleet koulutukseen joulukuun kieppeillä. Siellä on joukkoja, mutta ei taisteluvalmiita taisteluosastoja, joita voi laittaa liikkeelle nopeassa tahdissa. Ne ovat nyt kaikki Ukrainassa.
Venäjän armeijan ajoneuvoja Krimillä 25. helmikuuta 2022.
Hän sanoo, että Venäjä ei ole sotilaallisesti niin suuri suurvalta kuin se antaa ymmärtää, pois lukien ydinaseet.
– Heillä on noin 160–170 taisteluosastoa, jotka he saavat liikkeelle maavoimista, maahanlaskujoukoista ja merijalkaväestä. Amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan 75 prosenttia niistä on tällä hetkellä keskitetty Ukrainaan.
Toveri vertaa Venäjää tilannetta Yhdysvaltoihin.
– Yhdysvalloilla on useita divisioonia ja ne ovat kaikki täydessä vahvuudessa. Se voi lähettää täysiä divisioonia, sellaisen 15 000 miehen sotatoimiyhtymän ympäri maailmaa. Venäjä saa prikaatista, jonka kirjavahvuuden pitäisi olla lähes 5000 sotilasta, tosiasiassa vain kaksi pataljoonan taisteluosastoa liikkeelle, vajaat 2 000 miestä.
Yhdysvaltain armeijan kuorma-autot näkyvät sotilasleirin vieressä Arlamowissa, Kaakkois-Puolassa, lähellä Ukrainan rajaa 3. maaliskuuta 2022.
Vaikka Suomen rajan lähivaruskunnissa olisi taisteluosastot paikalla, ei Suomeen kohdistu vakavaa sotilaallista uhkaa, Toveri arvioi.
– Suomen rajalla olevat joukot eivät ole määrällisesti niin suuria, että ne ovat mittava sotilaallinen uhka.
Toveri sanoo monien muiden asiantuntijoiden tapaan, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu muutenkaan suoraa sotilaallista uhkaa.
– Se ei tarkoita sitä, ettei tilanne voi muuttua, sitten kun jossain vaiheessa Ukrainan sota muuttuu vähemmän aktiiviseen vaiheeseen ja Venäjä saa joukot irti. Venäjällä on erinomainen kyky siirtää joukkoja maansa sisällä rautatieverkkoa hyödyntäen paikasta toiseen. Nyt he ovat joitakin kuukausia varmasti siellä kiinni ja sen jälkeen menee vähän aikaa saada joukot taistelukuntoisiksi, hän analysoi.
Hänen mukaansa joukkojen siirtäminen Suomen rajan läheisyydestä kertoo siitä, ettei Venäjä todellisuudessa koe Naton uhkaa.
– Eiväthän he muuten voisi tyhjentää Norjan rajaa, Suomen rajaa, Baltian rajaa. Kaikki Naton rajat on tyhjennetty joukoista, jotta he voivat hyökätä Ukrainaan. Jos ihan oikeasti Nato olisi hyökkäysuhka, niin eiväthän he tällaista voisi tehdä.
Satelliittikuva, jossa näkyy osa venäläissaattueesta ja palavia koteja Ivankivissa Ukrainassa 28. helmikuuta 2022.
Hän myös muistuttaa, että Venäjän joukot keskitettiin Ukrainaan jo ennen sodan alkamista.
– Toki heillä on teoriassa monen miljoonan reservi, mutta ei oikein kunnollista liikekannallepanojärjestelmää niin kuin meillä Suomessa. Eli että olisi koulutetusta reservistä muodostettavat sodan ajan joukot, joille on suunniteltu tehtävät ja varattu varusteet.
Myöskään Ukrainan reservejä Toveri ei pidä kovin valmiina.
– Heillä on paljon sotaa käyneitä ja koulutuksen saaneita reserviläisiä, mutta mikä sen nopea liikekannallepanokyky on. Ehkä hieman parempi kuin Venäjällä, mutta ei paljon.
Ukrainan sota on koskettanut myös kokenutta sotilasasiantuntijaa.
– Aika karmeaa. Elämme vuonna 2022 ja Venäjä päättää hyökätä veljesslaavikansan kimppuun. Ja selkeästi, mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän sitä kiinnostaa, tuleeko uhreja ja tuhotaanko kaupunkeja.
