Suomalaisille maatiloille tulee vuosittain noin 16 000 ukrainalaista työntekijää. Monien maatilojen satokausi pyörii pelkästään ulkomaisen työvoiman turvin, ja tilanomistajat ovat hyvin huolissaan tilanteesta.
– Normaalivuonna ensimmäiset työntekijät tulevat maaliskuun alussa tekemään valmistelu- ja istutustöitä tiloille, joissa on kasvutunneleita. Toinen ryhmä saapuu avomaatiloille huhti–toukokuussa ja isompi pooli kesällä, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki kertoo.
– Tilanne on vaikea. Monet hakivat kausityölupia tammi–helmikuussa ja olivat valmiita tekemään työsopimuksia, kun sota alkoi ja kaikki kääntyi päälaelleen.
Tiloilla eletään nyt epävarmuudessa. Päällimmäisenä on huoli tutuista työntekijöistä. Suonenjoella sijaitsevalla Aution Marjatilalla on normaalivuotena noin sata ukrainalaista kausityöntekijää.
– Meillä on ollut pitkään töissä sama ydinryhmä. Heitä on saatu nyt hyvin heikosti kiinni, ja tilanne elää koko ajan. He pyrkivät Ukrainasta länteen, mutta tuleminen on hidasta. Pyrimme järjestämään heille kyytejä, jos he pääsevät Puolaan, tilan isäntä Reijo Laitinen kertoo.
Reijo Laitisen ukrainalaiset työntekijät yrittävät tällä hetkellä päästä pois Ukrainasta.
Suomussalmelaisella Korpiniemen Mansikan tilalla on ollut vuosittain 10–15 ukrainalaista.
– Meillä on ukrainalainen yhdyshenkilö, joka etsii työntekijöitä. Sodan alkamisen jälkeen ei ole tullut tietoja siitä, mikä työntekijöiden tilanne on, tilan isäntä Pauli Seppänen kertoo.
Ukrainalaisia ei välttämättä tule tänä keväänä Suomeen tai ei ainakaan yhtä paljon kuin aiemmin. Jos ei ole työntekijöitä, seuraukset voivat olla marja- ja puutarhayrittäjille kohtalokkaat.
– Varmuutta ei ole mistään. On täysin mahdollista, että marjat jäävät poimimatta. Mutta asiaa on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida, Laitinen sanoo.
Tilanteessa on kyse myös taistelusta aikaa vastaan. Uusia työntekijöitä ei löydetä käden käänteessä, jos ollenkaan, ja vaikka työsopimukset tehtäisiin, edessä on vielä yksi iso mäki.
– Työlupien käsittely on todella hidasta, ja niissä menee vähintään kuukausi. Viime vuonna odotimme kaksi kuukautta, Seppänen sanoo.
Pauli Seppänen aikoo rekrytoida eläkeläisiä, jos ukrainalaiset kausityöntekijät eivät pääse Suomeen.
Hän toivoo, että valtio tulisi kriisitilanteessa asiassa vastaan ja tekisi prosessista joustavamman. Kausityöhön tarvittavaa kausityötodistusta tai -oleskelulupaa haetaan Maahanmuuttovirastosta.
– Olisi hyvä, että työntekijät voisivat tulla Suomeen viisumilla ja työlupa tulisi heille niin, ettei töiden alku viivästyisi. Kun marja kypsyy, voimme odottaa vain vuorokauden. Valtion tulisi ottaa tästä vastuuta ja luoda jonkinlainen työlupajousto. Tämä tilanne koskee kaikkia marjatiloja ja puutarha-alan yrittäjiä. Heillä on hirveä hätä.
Tiloilla on vielä noin kuukausi pelivaraa. Sen jälkeen on tehtävä päätöksiä sen suhteen, miten sato saadaan talteen.
– Muilla tiloilla on ollut työntekijöitä ainakin Bulgariasta ja Romaniasta, mutta mielelläni katsoisin ensin tämän Ukraina-asian, Laitinen sanoo.
– Ukrainalaisten tilalle on todella vaikeaa saada työntekijöitä. Olen itse miettinyt, että yrittäisin saada hyväkuntoisia eläkeläisiä meille. Nuoria on vähän vaikeampi saada liikkeelle. Kaikki konstit käytetään, Seppänen sanoo.
Noin 80 prosenttia kaikista ulkomaalaisista kausityöntekijöistä menee töihin marjatiloille.
Ilomäki kertoo, että liiton puhelin soi tällä hetkellä ahkerasti. Tilanomistajien kanssa mietitään, miten hankala tilanne ratkaistaan ja mistä korvaavaa työvoimaa haetaan.
– On tullut myös viestejä, että tutut työntekijät ovat lähteneet Ukrainasta ja olleet yhteydessä, että he tarvitsisivat majoituspaikan. Heitä on sitä kautta saapunut jo Suomeen. Viljelijät ovat valmiita tarjoamaan töitä, jos tulijat niitä haluavat. Päällimmäisenä ajatuksena tiloilla on auttamishalu.
Sodan toistakaan osapuolta ei tilanteessa boikotoida.
– Meillä on ollut poimijoita myös Venäjältä, ja he ovat edelleen tervetulleita. Eri asia on, pääsevätkö he lähtemään tänne, Seppänen sanoo.
