Oliko jalka­väki­miinat kieltävä Ottawan sopimus virhe Suomelle? ”Meille jäi mustapekka käteen”

Jalkaväkimiinat on tehokas ja edullinen väline puolustautua hyökkääjää vastaan, muistuttaa puolustusvoimien ex-komentaja.

Jalkaväkimiinoista luopuminen oli paha virhe, sanovat Gustav Hägglund ja Pauli Järvenpää.

1.3. 21:13

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maanantaina Ylen A-studiossa, että Suomella olisi käyttöä jalkaväkimiinoille.

Suomi allekirjoitti vuonna 2011 Ottawan sopimuksen, joka kieltää miinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin.

– En lähde mitään sopimuksia kelaamaan taaksepäin tai eteenpäin. Mutta kyllä miinoilla meillä kait käyttöä on. On ollut, ja hyvä olla varastossakin, Niinistö vastasi kysyttäessä, mitä hän ajattelee Ottawan sopimuksesta irtautumisesta.

Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on vireillä kansalaisaloite. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa entinen ulkoministeri Timo Soini ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö.

Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen oli paha virhe maan puolustamisen kannalta, sanoo puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund.

– Eihän suomalaiseen miinaan mene kukaan muu kuin semmoinen, joka tunkeutuu Suomeen vihollisena ja hän joutaakin menemään siihen.

Hägglund kehuu, että maamiina on hyvä ja kätevä puolustajan ase.

– Se on hyvä ja halpa. Sillä pystyy paitsi tekemään miinakenttiä, niitä voi panna esimerkiksi tukikohdan suojaksi.

Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

Miinakieltoa ajoi tuolloin voimakkaasti muun muassa presidentti Tarja Halonen ja Suomen Rauhanliitto.

Miinakieltoa vaativat vetosivat muun muassa siihen, että miinat vammauttavat ihmisiä ja niiden käyttö on vastoin humanitääristä oikeutta.

Eduskunnan miinapäätöstä edelsi kova sisäpoliittinen vääntö. Paineita lisäsi se, että Suomi oli ainoa EU-maa, joka ei ollut allekirjoittanut Ottawan sopimusta.

Lopulta eduskunta hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2011 äänin 110–47. Sopimukseen liittymisen puolesta äänestivät kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtaman hallituksen puolueet.

Miinakieltoa vastaan äänestivät perussuomalaiset ja 11 keskustan kansanedustajaa.

Venäjä ei ole allekirjoittanut Ottawan sopimusta.

Sopimuksen ulkopuolella ovat Venäjän lisäksi jääneet muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Iran, Israel, Syyria, Saudi-Arabia.

Kenraali Gustav Hägglund muistelee, että sopimukseen liittyminen ei perustunut realiteetteihin, vaan vallalla oli tuolloin ”kummallista idealismia”.

Hän ihmettelee, miten Ottawan sopimus lisää inhimillisyyttä.

Hägglundin mielestä on oikein asettaa kieltoja sellaisille, jotka vievät miinoja sotiviin maihin.

– Ne maat vain jatkavat miinojen vientiä, eivät ne ole mukana Ottawan sopimuksesta, Hägglund muistuttaa.

Miinakiellosta päätettäessä tutkija Pauli Järvenpää vaikutti puolustusministeriössä ylijohtajana, jonka erityisalaa olivat strategiset aseet ja strategian kehitys. Jalkaväkimiinat oli yksi oleellinen osa Suomen strategiaa.

Järvenpää sanoo, että Ottawan sopimus oli Suomen kannalta virhe ja miinakielto oli muutenkin hölmö päätös.

– Olisi pitänyt luoda sellainen järjestelmä, joka antaa Suomen kaltaiselle maalle mahdollisuuden tuoda erilainen visio ja keskustella siitä. Sitä ei koskaan tehty.

Ottawan sopimuksessa niiden maiden, joiden olisi pitänyt luopua jalkaväkimiinoista, eivät kuitenkaan liittyneet sopimukseen, vaan jatkoivat entiseen tapaan miinojen viemistä sotiviin maihin.

– Suomelle jäi mustapekka käteen, Järvenpää sanoo.

Järvenpää muistelee Ottawan sopimukseen liittymisajoista, että sisäpoliittiset paineet olivat kovat. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ajoi vahvasti miina-aseiden kieltämistä.

– Ei siinä virkamies, vaikka oli vähän enemmänkin nappuloita olkapäillä, pystynyt sellaista painetta murtamaan.

Paineita tuli myös kansainvälisesti. Suomi oli itse pöydissä laatimassa sopimusta.

Järvenpää sanoo, että jalkaväkimiinoista luopuminen teki Suomen puolustamisen entistä vaikeammaksi.

Jalkaväkimiinojen jälkeen Suomessa alettiin kehittää korvaavia puolustusvälineitä, mutta Järvenpään mukaan halpuudessaan ja tehokkuudessaan ne eivät korvaa jalkaväkimiinaa.

Juttua korjattu 1.3.2022 kello 22.16. Muokattu maamiinat tarkempaan muotoon jalkaväkimiinat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?