Tällaisia aseita Suomi saattaa lähettää Ukrainaan – varastosta löytyy Kiinasta ostettuja rynnäkkö­kiväärejä

Suomen asetuki sisältää 2500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta.

1.3.2022 6:20

Suomi on päättänyt lähettää Ukrainalle aseapua, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoi maanantai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kaikkosen mukaan Puolustusvoimat on kartoittanut materiaalia, jota voitaisiin lähettää Ukrainaan vaarantamatta Suomen omaa puolustuskykyä. Lisäksi valitun avustuspaketin kokonaisuuteen on vaikuttanut Ukrainan toiveet.

Kaikkonen kertoo, että Suomen asetuki sisältää 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta. Näiden lisäksi Suomi on jo aiemmin päättänyt lähettää muun muassa 2 000 komposiittikypärää ja 2 000 luotiliiviä, sekä antanut Virolle luvan lähettää Suomelta ostettuja kenttätykkejä.

Lue lisää: Historiallinen päätös: Suomi lähettää aseita Ukrainaan – Marin: ”Päätökset ovat olleet kaikissa vaiheissa yksimielisiä”

Kaikkonen ei ottanut kantaa lähetettävien aseiden tarkkoihin malleihin ja tyyppeihin, mutta totesi kaiken olevan ”käypää tavaraa”. Hänen mukaansa aseet ja muu apu toimitetaan mahdollisimman pian, todennäköisesti kahdessa erässä.

Turvallisuussyistä Kaikkonen ei kerro tarkasta toimitustavasta, mutta Puola on hänen mukaansa keskeisessä osassa toimituksessa.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan toimitus tapahtuu näillä näkymin ilmakuljetuksena, jonka järjestää todennäköisesti jokin Suomen kumppanimaa. Mikäli ilmakuljetus ei onnistu, viedään apu maateitse. Tämä kuitenkin kestäisi pidempään. Suomessa materiaalin varastoinnista ja pakkauksesta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

Kertasingot

Suomella on varastoissaan sekä kevyitä että raskaita kertasinkoja. Molemmat aseet ovat monille suomalaisille varusmiespalveluksesta tuttuja.

Molemmat ovat aseita, jotka yksittäinen taistelija laukaisee olkapäältään. Niitä käytetään panssaroitujen maalien tuhoamiseen ja molempien tuhovaikutus perustuu ontelopanokseen.

Ontelopanos koostuu metallisesta, kartion tai paraboloidin muotoisesta osasta, jota ympäröi räjähdysaine. Kun räjähdysaine räjähtää, metallikartiosta painuu paineen vaikutuksesta kokoon ja siitä muodostuu suurinopeuksinen suihku, joka läpäisee kohteen panssarin.

Nimensä mukaisesti kertasingot ovat kertakäyttöaseita, eli niitä ei käytännössä voi ladata uudestaan.

Kevyitä kertasinkoja Suomella on ainakin kolme erilaista. Tuorein niistä on 66 KES 12, jonka kerrottiin vuonna 2019 korvaavan aiemmat mallit, 66 KES 75 ja 66 KES 88.

Kevyt kertasinko on tarkoitettu kevyesti panssaroitujen kohteiden tuhoamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot ja jotkut rynnäkköpanssarivaunut. Suomen kevyiden kertasinkojen panssarinläpäisykyky vaihtelee, mutta esimerkiksi 66 KES 88:lla se on noin 300 millimetriä.

Raskaalla kertasingolla taas voidaan tuhota myös raskaammin panssaroituja maaleja, kuten vaikkapa taistelupanssarivaunuja. Suomessa on ollut käytössä 112 RSKES Apilas.

Raskas kertasinko kykenee läpäisemään 720 millimetriä tasakoosteista panssariterästä.

Venäjän on nähty käyttävän Ukrainassa etenkin T-72 -ja T-80 taistelupanssarivaunujen erilaisia malleja. Niissä panssaria on tätä vähemmän, mutta monesti vaunut on suojattu myös niiden päälle asetetulla reaktiivipanssarilla.

Reaktiivipanssari on käytännössä räjähdysainetta, jonka on tarkoitus ohjata panssarintorjunta-aseen ontelopanoksen suihku sivuun tai estää panoksen toiminta kokonaan.

Apilaksia on Puolustusvoimissa jo vuosia sitten ryhdytty korvaamaan huippumoderneilla NLAW-panssarintorjuntaohjuksilla, jollaisia myös Ukrainan armeija on hyödyntänyt tehokkaasti Venäjää vastaan.

Rynnäkkökiväärit

Puolustusvoimat käyttää pääasiassa kotimaisia RK 62- ja RK 95 -rynnäkkökivääreitä.

Ne käyttävät 7,62×39 millimetrin patruunaa ja 30 patruunan lippaita. Aseilla voidaan ampua kerta- ja sarjatulta. Luodin lähtönopeus on 715 metriä sekunnissa ja suurin tehokas ampumaetäisyys 300 metriä.

Suomalaisvalmisteisten rynnäkkökiväärien lisäksi Puolustusvoimien varastoissa on myös suuret määrät 1990-luvulla niin Itä-Saksan kansanarmeijan jäämistöstä kuin Kiinastakin ostettuja Type 56 -rynnäkkökivääreitä.

Käytännössä kiväärit ovat samanlaisia venäläiseen AKM-rynnäkkökiväärin perustuvia jäljitelmiä kuin suomalaisten omatkin rynnäkkökiväärit.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi Ilta-Sanomille, että Suomi lähettää näitä muualta hankittuja rynnäkkökivääreitä. Toverin mukaan niiden käyttämisessä kotimaassa rauhan aikana on haasteita, esimerkiksi ampumatarvikkeina toimivien lyijyluotien osalta.

– Voisi tulla jotain tällaista, sillä ne ovat sinänsä hyvää materiaalia, että ne voidaan korvata suomalaisella teollisuudella.

Lue lisää: Puolustus­­voimien perinteinen RK 62 jää kohta historiaan – korvaaja voi olla kevyempi

Kenttätykit

Viro aikoo viedä Ukrainaan Suomesta hankittuja 122-millisiä haupitseja, kansankielisesti tykkejä. 1960- ja 1970-luvuilla Itä-Saksassa hankitut neuvostohaupitsit eivät ole enää moderneinta asetekniikkaa, mutta ne ovat silti käyttökelpoisia. Ukrainalla on vastaavia haupitseja jo ennestään.

Suomi hankki haupitseja ainakaan ensin suoraan Neuvostoliitosta ja kun Itä-Saksa romahti, maan varastoista ostettiin paljon käyttökelpoista sotakalustoa.

Osa haupitseista myytiin Viroon vuonna 2008.

Kenttätykistökäytössä 3200 kiloa painavat haupitsit kuljetetaan asemiin autojen tai muun ajoneuvon perässä. Parhaimmillaan 8 hengen miehistö kykenee ampumaan kuusi laukausta minuutissa.

Aseen pääkäyttö on epäsuoran tulen ampuminen, jolloin ampumatarvikkeena käytetään sirpalekranaatteja. Ammukset painavat 22 kiloa.

Nimensä mukaisesti sirpalekranaatti sirpaloituu räjähtäessään ja levittää metallisirpaleita ympäristöönsä.

Kranaatteja ammutaan 45 asteen kulmassa noin 14–15 kilometrin päähän, mutta tarvittaessa voidaan ampua myös suuremmassa kulmassa eli ”yläkulmilla”.

Toissijaisesti haupitsia voidaan käyttää rajoitetusti panssarintorjuntaan, jolloin ampumatarvikkeena käytetään ontelokranaatteja. Niitä ammutaan suoran putken läpi tykin suorasuuntauskiikarin avustuksella. Kiikarissa on asteikot eri ampumaetäisyyksille.

Ontelokranaateilla pystytään läpäisemään noin 460 millimetriä panssaria. Läpäisykyky on erittäin tehokas esimerkiksi panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja vastaan.

Panssarinläpäisy on noin 46 senttiä. Esimerkiksi panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja vastaan erittäin tehokas.

Myös Puolustusvoimilla on edelleen samoja haupitseja, jotka tunnetaan Suomessa tyyppimerkinnällä 122 H 63. Niiden tarkkaa lukumäärää ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta Suomella on tiettävästi yksi Euroopan suurimmista kenttätykistöistä. Suurin osa siitä on vedettäviä 122 mm haupitseja ja 155 mm kanuunoita.

Taistelumuona

Puolustusvoimien varastoista otettava ”taistelumuona” on käytännössä hyvin säilyvää kuiva- ja -säilykeruokaa, joka on pakattu halutun kokoisiksi annoskokonaisuuksiksi, esimerkiksi päivän tai kahden annokseksi yhdelle taistelijalle.

Vuonna 2013 tehdyn taistelumuonauudistuksen jälkeen yhden suomalaisen muonapakkauksen sisältämä energiamäärä nousi 3 500 kilokalorista 4 000 kilokaloriin. Yksi pakkaus painaa tyypillisesti alle kilon.

Taistelumuonapakkaukset voivat sisältää esimerkiksi purkkihernekeittoa, pussipastaa, näkkileipää, pikakahvia, teepusseja ja suklaata. Mukana voi olla myös esimerkiksi nenäliinoja ja tulitikkuja, sekä muita hyödyllisiä tarvikkeita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?