Suomeen on tulossa vuoden 2022 aikana yli 11 miljoonaa koronarokoteannosta.
Kyse on EU:n ja lääkeyhtiö Pfizerin jättimäisestä, vuosiksi 2022–23 neuvotellusta sopimuksesta, joka käsittää 900 miljoonaa rokoteannosta EU-alueelle täksi vuodeksi ja option toisesta 900 miljoonasta annoksesta vuodelle 2023.
EU:n yhteishankintamekanismissa olevan Suomen osuus on asukasluvun mukaisesti laskettu 1,23 prosenttia eli 11,07 miljoonaa annosta tälle vuodelle.
Ensimmäisenä Suomeen tulevista miljoonista rokoteannoksista kertoi Yle.
Reilut 11 miljoonaa annosta riittäisi kaikkien suomalaisten rokottamiseen kahdesti vuoden 2022 aikana.
Enää pitäisi tietää, mitä kaikille noille miljoonille rokoteannoksille tehdään.
Suomeen on tullut jo helmikuun loppuun mennessä riittävästi koronarokotteita koko väestön kolmatta annosta varten.
– Laskennallisesti kyllä, jos kaikki kaksi annosta saaneet ottavan kolmannenkin annoksen. Tietty osa ei tosin voi ottaa kolmatta annosta heti sen takia, että he ovat sairastaneet taudin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo.
Neljännestä rokotuskierroksesta ei ole vielä päätöksiä. Euroopan lääkevirasto EMA ei ole antanut neljänsille rokoteannoksille vielä myyntilupaa, eikä tietoa asian käsittelystä tällä hetkellä ole.
Myyntiluvan tulon jälkeen THL joutuu arvioimaan, mikä hyöty neljännestä rokotuskierroksesta saataisiin: tarvitaanko se koko väestölle vai vain tietyille rajatuille väestöryhmille.
– Maailmalta on hirveän vähän tietoa neljännen annoksen hyödyistä. Dataa on oikeastaan vain Israelista, mutta sitä ei voi täysin peilata Suomeen, sillä Israelissa on ensimmäinen ja toinen annos rokotettu kolmen viikon annosvälillä, Kontio sanoo.
– Lisäksi kolmannen annoksen antama suoja vakavaa koronatautia vastaan on etenkin terveillä aikuisilla erinomainen. Arviointiin tulisivat enemmänkin ikäihmisten ja riskiryhmäläisten neljännen annokset, Kontio miettii.
Kolmannen annoksen on saanut reilut 2,7 miljoonaa suomalaista.
Toistaiseksi neljättä rokoteannosta annetaan vain voimakkaasti immuunipuutteisille.
”MRNA-rokotteiden lahjoittaminen on tosin hankalampaa, koska ihan kaikkialle niitä ei voida syväjääsäilytysvaatimusten takia lahjoittaa.
Neljännen rokotuskierroksen antaminen vaatii EMAn myyntiluvan jälkeen ensin THL:n valmistelun, sen jälkeen vielä kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Krarin puoltavaa lausuntoa THL:lle ja THL:n lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle ja STM:ltä vielä esitystä valtioneuvostolle ennen kuin hallitus voisi muuttaa rokotusasetusta.
Vaikka neljäs rokoteannos päätettäisiinkin antaa kaikille, varovaisestikin arvioiden Suomessa jää silti vähintään viisi miljoonaa rokoteannosta käyttämättä.
Se aiheuttaa yhteiskunnalle mojovan lisälaskun. Rokotteet pitää maksaa sitovan ostosopimuksen velvoittamana, on niille käyttöä tai ei tai ottaa ne vastaan tai ei.
Pfizer korotti oman koronarokotteensa hintaa viime elokuussa 19,50 euroon annokselta, eli viiden miljoonan rokoteannoksen jääminen käsiin tietää lähes 100 miljoonan euron arvosta kankkulan kaivoon heitettyä rahaa.
Jos neljättä rokotuskierrosta ei koko väestön laajuudelta tehdä, käsiin uhkaa jäädä lähes 10 miljoonaa rokoteannosta – arvoltaan liki 200 miljoonaa euroa.
Samassa tilanteessa on moni muukin rokotteensa EU-yhteishankintamekanismin kautta saava valtio. Euroopan komissio teki jättisopimuksen Pfizerin kanssa epidemiatilanteessa, jossa oletettiin, että väestö saatetaan joutua rokottamaan koronaa vastaan jopa kahdesti vuodessa.
Rokotteet omistaa Suomen valtio, eli viime kädessä hallitus päättää, mitä tehdä rokoteannoksille, jotka uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi.
Rokotteita ei voi hillota lääkevarastoihin pahan päivän varalle loputtomiin, sillä ne vanhenevat noin seitsemässä kuukaudessa.
Tähän asti Suomi on lahjoittanut ylimääräisiä rokoteannoksia muihin maihin. Näin tehtiin Suomessa viime syksynä, kun miljoonia käyttämättömiksi jääneitä AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteita lahjoitettiin eteenpäin.
Maailman terveysjärjestön WHO:n koordinoiman Covax-järjestelmän kautta koronarokotteita on saatu myös sellaisiin maihin, joilla ei muutoin olisi mahdollisuus hankkia niitä. Tämä Covax-lähetys on kuvattu Ghanassa.
Rokotteita voi lahjoittaa kolmansille maille Maailman terveysjärjestön koordinoiman Covax-järjestelmän kautta tai suoraan kahdenvälisin neuvotteluin.
– Eri keinoja mietitään koko ajan. MRNA-rokotteiden lahjoittaminen on tosin hankalampaa, koska ihan kaikkialle niitä ei voida syväjääsäilytysvaatimusten takia lahjoittaa, Kontio kuvaa.
Kontion mukaan paras ratkaisu olisikin se, että Suomelle tarkoitettuja rokotteita lähetettäisiin muihin maihin suoraan Pfizerin tehtaalta, jotta niiden ei tarvitsisi koukata Suomen kautta.
Näin vähennettäisiin turhaa kuljetusaikaa ja riskiä siihen, että rokote ehtii mennä vanhaksi.
Se ei kuitenkaan poista sitä, että käyttämättömät rokotteet käyvät veronmaksajien kukkarolle. Lahjoituksissa raha ei liiku Suomeen päin.
Lisäksi lahjoituksissa on omat vakuutusoikeudelliset ongelmansa. Kenellä on vastuu, jos jotakin tapahtuu: lääketehtaalla, antajamaalla vai ottajamaalla?
Eräs IS:n haastattelema asiantuntija tosin sanoi, että lahjoitetut rokotteet voitaisiin mahdollisesti sisällyttää kehitysapuun eli Suomen kehitysyhteistyön määrärahoihin, jolloin ne eivät rasittaisi veronmaksajia.
– Suomi on jo tähän mennessä lahjoittanut rokotteet ulkoministeriön kautta kehitysyhteistyömomentilta matalan- ja keskitulotason maille, lääkintäneuvos Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.
