Suomeen tulee ensi viikolla täysin uusi koronarokote – heille se on tarkoitettu

Toive on, että ne, jotka eivät voi tai halua ottaa nykyisiä mRNA-rokotteita, rokottautuisivat Novavaxin perinteisemmällä tekniikalla valmistetulla proteiini-adjuvanttirokotteella.

Novavaxin koronarokotetta tulee Suomeen alkuun joitakin kymmeniätuhansia.

16.2. 16:40

Suomeen tulee ensi viikolla ensimmäinen erä täysin uutta koronavirusrokotetta.

Kyseessä on Novavax-lääkeyhtiön kehittämä Nuvaxovid-rokote. Se on nykyisiä mRNA-rokotteita perinteisemmällä tekniikalla valmistettu proteiini-adjuvanttirokote.

Lue lisää: Suomeen on pian saapumassa uudenlainen, ”perinteisempi” korona­rokote – näin se toimii

Ensimmäisenä Nuvaxovidin tulosta Suomeen kertoi Potilaan Lääkärilehti.

Nuvaxovidin toivotaan houkuttelevan suojautumaan koronavirusta vastaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua ottaa tällä hetkellä käytössä olevia rokotteita.

Lue lisää: Suomessa on todettu tiistaina 4 426 uutta koronatartuntaa – katso tilanne kotikunnassasi

Suomen rokotustilanne on viime viikkoina jämähtänyt ja jäänyt polkemaan paikoilleen. Ensimmäisiä annoksia on annettu vajaat 4,5 miljoonaa ja toisia 4,2 miljoonaa. Toisen annoksen saaneista 69 prosenttia on saanut kolmannen annoksen.

Suomessa on silti yhä yli puoli miljoonaa yli 12-vuotiasta, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään koronavirusrokoteannosta.

Suomeen tulevan ensimmäisen erän piti olla suuruudeltaan 32 000 annosta, mutta määrä on THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan isompi.

– Saamme enemmän kuin alun perin olimme tilanneet. Lisäosa on muiden EU-maiden kiintiöistä vapautuvia annoksia, Nohynek sanoo.

Rokotteet tulevat Suomeen ensi viikolla, ja niiden jakelu alkaa maaliskuun alussa.

– Toiveena on, että uusi rokote lisäisi ihmisten halukkuutta ottaa ensimmäisiä annoksia, jos he eivät ole mRNA-rokotteita halunneet maailmankatsomuksellisista tai muista syistä ottaa, Nohynek sanoo.

Nuvaxovid-rokotetta on suunniteltu annettavaksi myös niille, jotka eivät lääketieteellisten syiden takia voi ottaa mRNA-rokotetta. Lisäksi sitä voidaan antaa toisiksi tai kolmansiksi annoksiksi niille, jotka ovat saaneet mRNA-rokotteista vakavan haittavaikutuksen, esimerkiksi vakavan allergisen reaktion tai sydänlihastulehduksen.

Rokote tulee Suomeen kymmenen annoksen pulloissa, ja avattu pullo pitää käyttää yhden päivän aikana. Se asettaa omat haasteensa, jos rokotepulloja tulee alkuun vain joitakin tuhansia.

Toiveena on, että uusi rokote lisäisi ihmisten halukkuutta ottaa ensimmäisiä annoksia, jos he eivät ole mRNA-rokotteita halunneet maailmankatsomuksellisista tai muista syistä ottaa.

– Miten pullot jaetaan ja miten varsinkin haja-asutusalueilla saadaan riittävästi rokotettavia paikalle, ettei rokotetta mene hukkaan? Ihmiset voivat joutua hakemaan rokotusta pitkänkin matkan päästä, Nohynek miettii.

Nohynekin mukaan proteiini-adjuvanttirokotteessa on samaa koronaviruksen piikkiproteiinia, joiden tuotantoa mRNA-rokotteet elimistössä koodaavat. Nuvaxovidissa piikkiproteiini on kuitenkin tuotettu valmiiksi, ja vasta-ainetuotanto alkaa heti.

Rokotuksen jälkeen rokotettavan immuunijärjestelmä tunnistaa vieraan proteiinin ja alkaa tuottaa vasta-aineita sekä aloittaa myös solusitoisen puolustuksen syntymisen. Jos rokotettu saa myöhemmin koronainfektion, kehon puolustusjärjestelmä tunnistaa entuudestaan tutun piikkiproteiinin.

Suomi ottaa Nuvaxovidin Euroopan maista ensimmäisten joukossa käyttöön. Rokotteen antamasta suojatehosta on verrokkitietoa lievän koronataudin osalta.

– Ne ja immunologiset tulokset näyttävät erittäin hyviltä. Odotamme lisätietoa rokotteen antamasta suojasta tehosteannoksina käytettynä, Nohynek sanoo.

Novavaxin oman ilmoituksen mukaan yli 18-vuotiaille sallitun rokotteen teho koronaa vastaan on yli 90 prosenttia, vakavaa koronavirustautia vastaan vieläkin korkeampi.

Nohynekin mukaan proteiinipohjaisten rokotteiden valmistaminen on mRNA-rokotteita hankalampaa, koska siinä on monia eri valmistusvaiheita: piikkiproteiini tuotetaan hyönteissoluissa, jonka jälkeen se pitää puhdistaa. Tehosteaineeksi rokotteeseen lisätään saponiini. MRNA-rokotteet valmistetaan puolestaan täysin synteettisesti.

– RNA-rokotteiden tuotanto on paljon nopeampaa, ja tuotantoketju on toistaiseksi ollut varmempi. Nimenomaan tuotannon saanti on proteiinirokotteissa ollut haasteena.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että uusi rokote lisää kansalaisten rokottautumishalukkuutta. Nohynek osallistui itsekin rokotustalkoisiin tapaninpäivänä Iitin terveyskeskuksessa.

– Jos viljellään hyönteissoluja ja halutaan tuottaa piikkiproteiinia, siinä on niin monta eri laboratoriovaihetta ja pitää olla varma, ettei rokotteeseen tule muita komponentteja. Vain noin 30 prosenttia tuotannosta on tällä hetkellä riittävän puhdasta, Nohynek sanoo.

Novavaxin koronarokote sai Euroopan lääkevirastolta EMAlta myyntiluvan juuri ennen joulua. Se on viides EU-alueella käytössä oleva koronarokote. Aiemmin myyntiluvan ovat saaneet Pfizer/Biontech, Moderna, AstraZeneca ja Johnson & Johnson.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?