Tällaiselta näyttää talvi­lomien sää – ”Kannattaa varautua, että lunta tulee pirusti lisää”

Pohjois-Eurooppaan on tulossa peräkkäisten matalapaineiden tykitys. Ne tuovat paitsi lauhaa ilmaa – myös lumisateita.

Jos seuraavien viikkojen matalapaineiden vyöry kulkee Suomen yli, lunta on luvassa kosolti lisää.

8.2. 22:44

Seuraava kuukausi vietetään Suomessa keskimääräistä lämpimämmässä säässä.

Näin kertoo Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tuore kuukausiennuste.

Ennusteen mukaan parin seuraavan viikon aikana on jopa 4–5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sää on myös tavanomaista sateisempaa.

Myös helmikuun viimeisellä ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla sään ennustetaan olevan tavanomaista lauhempaa.

– Helmikuussa ja tämän ennusteen mukaan vielä maaliskuun alkupuolellakin vallitsee lauha ja ajoittain sateinen sää. Lyhyitä kylmiä jaksoja tämä ei kuitenkaan sulje pois. Kannattaa muistaa, että tavanomaista lauhempi sää ei tarkoita tähän aikaan vuodesta pelkkiä plusasteita ja vesisadetta, pikkupakkanenkin riittää keskimääräistä lämpimämmäksi osassa maata. Todennäköisesti sää vaihtelee suojasään ja pakkasen välillä vielä pitkään, meteorologi Anna Latvala analysoi ennustetta Forecan kotisivuilla.

Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti 21.2.–13.3. välisenä aikana.

Suursäätilanne pysyy ennusteen mukaan sellaisena, että Euroopan etelä- ja keskiosassa on korkeapaine, pohjoisosassa puolestaan matalapaine. Länsivirtaus tuo Suomeen lauhempaa ilmaa sekä sateita.

Forecan päivystävä meteorologi Juha Föhr sanoo, että Pohjois-Eurooppaan on odotettavissa Atlantilta matalapaineiden tykitys toinen toisensa perään.

Sää alkaa kääntyä sateisempaan suuntaan ensi viikonlopusta alkaen.

– Kannattaa varautua siihen, että lunta tulee pirusti lisää. Hiihtokelit eivät näytä ainakaan huononevan, Föhr sanoo.

Jyrki Arjanne hiihti Helsingin keskustassa pitkin Annankatua Valtteri-myrskyn jälkeen tammikuun lopussa.

Föhr muistuttaa, että pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä, lämpötiloista tai sateista.

– Pitkän ajan ennuste ei ole päiväkohtainen ennuste ollenkaan. Jos arvioidaan, että keskimääräinen sää on sitä tai tätä, se ei kerro yksittäisestä päivästä mitään. Se ei kerro, onko silloin x lämpö- tai pakkasastetta tai sataako vai eikö sada, Föhr sanoo.

Föhr myös muistuttaa, että matalapaineiden lopullista kulkureittiä ei vielä tiedetä.

– Jos matalapaineet kulkevat Suomen yli, sää on lauha ja sateinen. Jos ne sattuvatkin menevään esimerkiksi Suomen eteläpuolitse ohi, Suomi voi jäädä kylmemmän ilmamassan puolelle.

– Eikä sellainenkaan ole poissuljettua, että matalapaineita ei tule ollenkaan. Pitkän ajan ennuste on hyvin spekulatiivinen. Voi olla, että se toteutuu, mutta yhtä hyvin se voi jäädä toteutumatta, Föhr sanoo.

Yleisesti sään ennustettavuuden tarkkuus pysyy hyvänä vain noin 5–6 päivään saakka. Sen jälkeen ennustettavuus putoaa kohtalaiseksi. Kolmea viikkoa kauemmaksi ulottuvan sään ennustettavuus on jo heikko.

Esimerkiksi Forecan operatiivinen malli ulottuu 10 vuorokauden päähän, tällä hetkellä 17. helmikuuta saakka. Silloin eivät koululaisten hiihtolomat ole vielä edes alkaneet.

– Kuinka pitkälle ajalle ennusteita voidaan antaa, että niillä on jonkinlainen painoarvo? Föhr kysyy.

– On vielä kovin aikaista sanoa hiihtolomien tarkasta säästä mitään. Yleisesti voi sanoa, että nyt on sellainen aika vuodesta, ettei kovin helposti ainakaan vesisateita tule ihan ensimmäiseksi, Föhr naurahtaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?