Uimahallit avautuivat, tältä siellä näytti: Raimo pääsi kotiin klo 6.15 – ja tunnusti tappionsa

Jevgeni oli ensimmäinen ovella ja ensimmäinen altaassa. Malmin uimahalli otti avosylin vastaan kantapeikkonsa.

Koronapassia ei tarvittu, pelkät uimahousut. Jevgeni ja Raimo (alla) iloitsivat.

1.2. 8:48

Helsinki, Malmi, tiistaina 1. helmikuuta.

Tummia hahmoja alkaa kello 5.45 kokoontua Malmin uimahallin oven taakse. Ilmassa on pakkasen kimmellystä ja väreilevää suuren kuntourheilujuhlan tunnelmaa.

Tiistai on toivoa täynnä.

Ensimmäisenä jonossa seisoo Petroskoista kotoisin oleva Jevgeni, himouimari jo 24 vuotta. Ja on siellä totta kai Raimokin, joka on käynyt Malmilla vuodesta 1991 asti.

– Mäkelänrinne on laitos, Malmi on kotihalli, Raimo vertaa suurta rakkautta äänessä.

Kello käy kuutta. Jevgeni on ottanut paalupaikan, Raimokin jo passissa hyvissä asemissa.

Kantapeikkojen kokoontumisajot käynnissä.

Kohta Raimo pääsee taas kotiin. Kantaporukka kasvaa sitä mukaa kun minuuttiviisari kapuaa verkkaisesti kuuteen ja jättää sen viipymättä taakseen.

– Huomenta!

– Elossa ollaan!

– Luojan kiitos!

– Täällä on samat naamat joka aamu, Kaisa kertoo.

Koska Kaisa on näkövammainen, hän tuntee monet myös nimeltä. Se on luontevampi kysyä nimeä, kun ei näe, kuka siellä on. Miesten puolella saatetaan lauteilla ja pukuhuoneessa jutella neljännesvuosisata, mutta ei tiedetä, kenen kanssa.

Ohi kulkeva miekkonen huikkaa ”pääseeks sinne jo tänään”. Se kuulostaa kuin entiseen aikaan kysytty ”onks tietoo”.

Ja kun ennen sanottiin myös, että jos viina ja sauna eivät auta, tauti on kuolemaksi, niin kohta on Malmin uimahallin saunalla jälleen tilaisuus näyttää parantava voimansa.

Kaikki kehuvat saunaa, ja Malmin hallin valoisuutta. Käydään läpi äskeisiä uutisaiheita, kuten Malmin sairaalaan tuotuja ”kylmiöitä”.

– Kontteja ne ovat, toinen tietää.

Sieltä saapuu kantaporukan vitsiveikko.

Ulkoinen habitus on sama kuin muillakin eli Irwinin vanhaa renkutusta mukaillen simmarit (kassissa), toppatakki, talvikengät ja pipo.

– Eikös tämän pitänyt avautua vasta 8:s helmikuuta, poliitikkoihin ei voi koskaan luottaa, vitsiveikko laukaisee lennosta.

Yhteinen nauru lämmittää pakkasaamua.

Nyt sitä on taas tarjolla, viiden kuivan ja löylyttömän viikon jälkeen.

Ovi aukeaa kello 6.15.

Sisäänmeno tapahtuu rauhallisesti. Kun on odottanut viisi viikkoa, voi odottaa viisi sekuntia lisää eikä tarvitse talloa ketään jalkoihinsa.

Jevgeni oli jonossa ensimmäisenä ja se on suvereenisti Jevgeni, joka ensimmäisenä puhkaisee sinisen veden kalvon.

Uimahalli näyttää pimeässä talviaamussa kuin Eedenin puutarhalta.

– Aina ensimmäinen, Jevgeni hymähtää.

Jevgeni oli ensimmäinen myös altaassa.

Ja sieltä saapuu myös Raimo.

Pipo on vaihtunut uimalakkiin, ja äskeinen pystyasento hylkeen notkeuteen. Siihen ei mennyt kuin muutama minuutti. Kroolitekniikka hivelee silmää.

Pian uimareita on parikymmentä. Sieltä saapuu myös Raimo.

– Minä en yleensä ehdi lakkia laittaa naulaan, kun Jevgeni on jo riisuuntunut, Raimo tunnustaa taas yhden tappionsa.

Vielä ulko-ovella oli pientä sanailua, kumpi siellä olikaan ensin.

Malmin uimahallin päällikkö Janne Hartonen odotti ensimmäisessä aallossa saapuvan noin 30–50 uimaria ja hyvin tuntuu päällikkö joukkonsa tuntevan.

– Vakkarikävijöitä, Hartonen kuvailee.

– Kovasti he ovat kyselleet ja käyneet ovella katsomassa, onko tullut uusia päätöksiä.

Se odotettu päätös tuli viime perjantaina, kun avi ilmoitti, että 28. joulukuuta sulkeutuneet uimahallit saadaan avata.

Ilman jouduttiin olemaan tällä kertaa viisi viikkoa. Pieni ikuisuus.

Kuin Eedenin puutarha pimeän talven keskellä.

Näin avi: ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta kokonaan tiettyjen liikunta-, harrastus- ja virkistystoimintaan käytettävien tilojen sulkemiseen velvoittavan päätöksen. Helmikuun alusta alkaen siis kaikki tähän asti aluehallintoviraston päätöksellä suljettaviksi määrätyt tilat voi avata asiakkaille ja yleisölle.”

Se oli kuin musiikkia kantapeikkojen korville.

Tai ei kuin, vaan musiikkia.

”Olemme myös aluehallintovirastossa huojentuneita siitä, että tilanne on tasaantunut eikä sulkua ole välttämätöntä Uudellamaalla jatkaa. Koronavirusta on silti edelleen hyvin runsaasti liikkeellä, ja tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden pitää huomioida, että toiminnassa täytyy yhä varmistaa terveysturvallisuus.”

Päätös oli valtava helpotus lukemattomille ihmisille, joiden kuntoilu eri syistä on helpointa tai mahdollista vain vesielementissä.

Jos baarit suljetaan, voi käydä Alkossa, mutta kun uimahalli suljetaan, koko elämänmuoto, johon on totuttu, muuttuu.

Saunaton suomalainen menettää helposti sisunsa.

Uimahalleissa suomalaisten biodiversiteetti on suurimmillaan, sen tietää jokainen, joka on katsonut siellä ympärilleen, miten monella eri tavalla ihmiset on laitettu kokoon, ja kuitenkin samoiksi ihmisiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?