Hallinto-oikeus pysäytti susi­jahdin Somerniemellä

Muutoksen haku olisi voinut ”käydä hyödyttömäksi”. Nyt odotetaan kahden muun HO:n päätöstä. ”Maalaisjärjellä ajatellen...”

Kaksi sutta Kuhmon rajavyöhykkeellä. Pedot on kuvattu vuonna 2020 piilokojusta haaskaruokintapaikalta.

27.1. 17:52 | Päivitetty 27.1. 19:02

Turun hallinto-oikeus on välipäätöksellään kieltänyt Suomen riistakeskuksen 29.12.2021 myöntämän kolmea sutta koskevan poikkeusluvan täytäntöönpanon.

Poikkeuslupa sallii kolmen suden lauman metsästämisen Somerniemen reviirialueella ajalla 1.2.–15.2.2022.

Somerniemi sijaitsee Varsinais-Suomessa ja kuuluu nykyisin Someroon.

Lue lisää: Suomessa alkaa historiallinen susijahti – nyt voidaan kaataa kerralla kokonainen lauma

Riistakeskuksen päätöksessä oli kyse niin sanotusta kannanhoidollisesta metsästyksestä.

Oikeus korostaa, että kyse ei ollut yleisen turvallisuuden kannalta pakottavista syistä myönnettävästä vahinkoperusteisesta poikkeusluvasta.

Riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä valitti hallinto-oikeuteen kuusi luonnonsuojeluyhdistystä.

Nyt tehty välipäätös liittyy hallinto-oikeudessa vireillä oleviin valituksiin, joissa on vaadittu riistakeskuksen päätöksen kumoamista ja sen täytäntöönpanon kieltämistä.

Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasiat myöhemmin.

Keskiviikkona antamansa päätöksen perusteluissa oikeus totesi, että ”asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen päätöksen täytäntöönpano on tässä syytä kieltää. Lisäksi muutoksenhaku voi käydä hyödyttömäksi, jos päätös pannaan tässä vaiheessa täytäntöön”.

Lue lisää: Historiallisen susi­jahdin alku tiistaina ei ole vielä aivan varmaa – kaikista luvista valitettu

Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa suurta huomiota ja kiistanalaisuutta herättäneen asetuksen, jossa tälle vuodelle myönnettiin 20 lupaa suden tappamiselle.

Kannanhoidollista metsästystä ei ollut harjoitettu viiteen vuoteen.

Luontojärjestöjen mielestä ministeriö hätiköi, koska suden suotuisaa suojelutasoa ei ole vielä tutkijoiden toimesta määritelty.

Suomen susikanta oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuosi sitten maaliskuussa 279–321 yksilöä.

Suomen Riistakeskuksessa maa- ja metsätalousministeriön asetukseen perustuvia lupia myöntämässä ollut julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen arvelee, että Somerniemen osalta jahti ei toteudu.

Se olisi alkanut tiistaina.

– Aika suoraanhan se on sanottu.

– Se poikkeuslupa olisi ollut voimassa vain nuo 15 päivää ja oletan, että varsinaista ratkaisua ei tule ainakaan parin viikon sisään.

– Joten se on ohi nyt.

– Ellei se ratkaisu sitten tule niin, että jäisi muutama päivä aikaa... mutta käytännössä hallinto-oikeuksien käsittelyajat ovat useita kuukausia.

Samanlaisia valituksia on sisällä muistakin jahdeista.

– Meiltähän haettiin 33:a lupaa, annoimme 29 kielteistä päätöstä ja myönsimme neljä, Härkönen muistuttaa.

Hän odottaa, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ja Vaasan hallinto-oikeus antavat omat päätöksensä ”huomenna (perjantaina) tai viimeistään maanantaina”.

Härkönen ei lähde ennakoimaan päätösten sisältöä.

– Jokainen oikeus tekee tietysti itsenäisesti päätöksensä, mutta kyllähän maalaisjärjellä ajatellen Turun hallinto-oikeuden päätös ennakoi sitä, mitä on tulossa, Härkönen sanoo.

Koska viranomaispäätös poikkeusluvista koskee vain helmikuun alun kahta viikkoa, jahteja ei voida järjestää esimerkiksi maaliskuussa tai huhtikuussa, jos hallinto-oikeudet päättäisivät, että luvat ovat lainmukaisesti annettu.

Olettaen, että kaksi muuta hallinto-oikeutta tekee saman päätöksen kuin Turku.

Mikäli päätös on eri, muut jahdit voidaan käynnistää.

– Tulevalla syksyllä nähtäisiin sitten, antaako maa- ja metsätalousministeriö uutta asetusta ja millaisia hakemuksia tulee, Härkönen katsoo eteen päin.

Luke antaa seuraavan kanta-arvionsa kesäkuussa.

– Se on silloin ratkaisevaa, mihin suuntaan kanta on menossa ja se vaikuttaa ministeriön tulevaan harkintaan ja meidän päätöksentekoomme.

Härkönen sanoo, ettei ole pettynyt.

– Me teimme oman leiviskämme ja valitusoikeus on asianosaisilla, se kuuluu tähän järjestelmäämme ja hallinto-oikeus on nyt puhunut.

– Se on sitten eri asia, mikä se oikeuden lopullinen ratkaisu on varsinaisen pääasian kohdalta, Härkönen muistuttaa.

– Sieltä tulee linjauksia, jotka joko vahvistavat nykyisiä päätöksiä tai jos todetaan, että ne eivät olleet lainmukaisia, se on ohjenuorana, kun tehdään seuraavia päätöksiä, Härkönen sanoo perinteisellä virkamiehen rauhallisuudella.

Uutista täydennetty Sauli Härkösen kommenteilla klo 19.02

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?