Juttusarjassa tarkastellaan lähisuhdeväkivaltaa auttajien näkökulmasta.
Ihmiset kykenevät tunnistamaan väkivaltaa, silloin kun se on lyönti nyrkillä. Kaikki muu väkivalta voi jäädä helposti tunnistamatta.
Näin sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Merja Saarelainen. Hän tekee töitä Joensuun ja Kuopion Rikosuhripäivystyksessä. Rikosuhripäivystys auttaa monin tavoin kaikkia rikosten uhreja, joista yksi iso asiakasryhmä ovat lähisuhdeväkivallan uhrit.
– Parisuhdeväkivalta alkaa hyvin harvoin nyrkin iskulla. Ensin on henkistä väkivaltaa. Jossain määrin voi puhua manipulaatiossa. Ne voivat olla kauniilta tuntuvia huomautuksia, että tuo mekko ei ehkä ole ihan sopiva sinulle, voisitko laittaa toisen mekon päälle tai toiset housut. Jossakin vaiheessa tekijä sanoo, että tuota vaatetta et laita päällesi, Saarelainen kertoo.
Elämänkumppani voi rajoittaa menemisiä. Nekin voivat alkaa kauniilla pyynnöillä, jäisitkö kuitenkin minun kanssani kotiin.
– Jos lähtee, kotona mökötetään. Sitten tulevat vaatimukset, ettei uhri saa lähteä mihinkään. Harvoin fyysinen väkivaltakaan alkaa nyrkillä lyömisestä, vaan ensin se on tönimistä, kiinni pitämistä ja nipistelyä. Pikku hiljaa se raaistuu tunnistettavammaksi fyysiseksi väkivallaksi, Saarelainen sanoo.
– Parisuhdeväkivalta alkaa hyvin harvoin nyrkin iskulla, Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Merja Saarelainen sanoo.
Mistä henkisen väkivallan parisuhteessa voi tunnistaa?
– Henkisestä väkivallasta on kyse, kun ihminen kokee, että hänen täytyy muuttaa omaa toimintaansa vastoin omaa tahtoaan, on se sitten pukeutuminen tai kenen seurassa saa viettää aikaa tai milloin saa lähteä ja millaisiin tilaisuuksiin. Silloin pitää vakavasti miettiä omaa hyvinvointia, Saarelainen sanoo.
Perheissä voi olla taloudellista väkivaltaa. Uhri voi maksaa ruoat, asumisen ja lasten kulut ja tekijä käyttää omat rahansa omiin menoihinsa.
– Tekijä voi painostaa toista parisuhteen osapuolta tekemään ostoksia osamaksulla, vaikka osamaksulla hankittavat asiat olisivatkin enimmäkseen tekijän käytössä. Ne voivat olla kännyköitä, mutta pahimmillaan myös paljon arvokkaampia asioita kuten vaikkapa auto, Saarelainen kertoo.
Parisuhteessa voi velkaantua toisen painostuksesta hyvinkin vakavasti.
– Parisuhdeväkivallan uhri saattaa tulla Rikosuhripäivystykseen mukanaan iso nippu osamaksulappuja. Jos ne ovat uhrin nimiin otettuja, ne jäävät yleensä uhrin maksettavaksi, mikä on erittäin ikävää, Saarelainen kertoo.
Tasavertaisen seksuaalisuuden parisuhteessa pitäisi olla vapaaehtoista ja molempien tahdosta, ei toisen painostuksesta, tapahtuvaa.
– Se voi olla jatkuvaa seksin vaatimista. Uhri voi kokea, että hänen täytyy suostua seksiin, että saisi nukuttua loppuyön. Valtaosa meidän asiakkaistamme on naisia. He ovat kertoneet, kuinka tekijä voi väheksyä naiseutta, arvostella kroppaa ja sanoa, että ethän sinä kenellekään muulle edes kelpaisi. Parisuhteissa tapahtuu myös raiskauksia ja ne voivat olla hyvin väkivaltaisia, Saarelainen kertoo.
”Tekijä voi väheksyä naiseutta, arvostella kroppaa ja sanoa, että ethän sinä kenellekään muulle edes kelpaisi.
Uhrin voi olla hyvin vaikeaa puhua seksuaalisesta väkivallasta.
– Seksuaalinen väkivalta ei todennäköisesti tule uhrilta ilmi, ellen minä nosta sitä esille. Minä nostan asian pöydälle ja kysyn, oletko kokenut seksuaalista väkivaltaa ja ehkä avaan sitä, mitä minä sillä tarkoitan. Asiakas aika helposti havahtuu siihen, että tämä ihminen ymmärtää minunkin kokemukseni ja siitä ei olekaan sitten vaikeaa puhua. Seksuaalisesta väkivallasta pitää vain rohkeasti uskaltaa kysyä, Saarelainen kertoo.
Lähisuhdeväkivallasta kärsivät perheet voivat elää kuin miinakentällä. Perheessä ilmapiiri voi olla jännittynyt päivien, viikkojen tai kuukauden ajan. Jokainen perheenjäsen oppii toimimaan niin, ettei mikään laukaisi väkivaltaa. Lapset voivat vetäytyä huoneisiinsa eivätkä vaadi itselleen mitään, vaikka kuinka haluttaisi.
– Loppujen lopuksi se on vaan tekijästä kiinni, miten pienellä asialla hän oikeuttaa sen räjähdyksen ja väkivallan. Uhri on kauhean hankalassa asemassa, kun hän yrittää tehdä kaikkensa, että pystyisi toimimaan oikein. Tekijän mielestä väärin katettu pöytä voi riittää, siis jokin hyvin arkinen asia. Uhri saattaa lopulta toivoa, että räjähdys tapahtuisi, että olisi taas hetken helpompi hengittää, Saarelainen kertoo surullisesta kierteestä.
Jyväskyläläinen Hannele on kulkenut rikosten uhrien rinnalla tukihenkilönä 14 vuotta.
– Olen ollut mukana ihan kaikessa, mitä rikoksen uhri on sillä hetkellä elämässään tarvinnut. Olen ollut tukena tekemässä rikosilmoitusta, mukana poliisilaitoksella kuulustelussa ja asianajajan luona sekä istunut käräjillä, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa asti. Olen ollut mukana hakemassa uhrille uutta asuntoa ja mukana Kelassa. Rikoksen uhrin asema on Suomessa edelleen huono, vaikka sitä kovasti yritetään parantaa. Meillä yhä ajatellaan paljon tekijälähtöisesti, Hannele kertoo.
”Tulee honey moon -vaihe, tekijä pyytää anteeksi, yhdessä tehdään kaikkea kivaa ja rakkaus palaa, kunnes taas räjähtää.
Hänkin on nähnyt asiakkaissaan lähisuhdeväkivallan monet kasvot. Hän muistuttaa, ettei kukaan ihastuessaan ja rakastuessaan ajattele, että rakkaus saakin vääristyneitä muotoja, omistuksen halua, alistamista ja väkivaltaa.
Ensimmäisen väkivallan jälkeen tulee hyvittelyvaihe, kuherruskuukausi. Uhrille tuodaan kukkia ja lahjoja hänen meneminen jonnekin mahdollistetaan.
– Lähisuhdeväkivalta toistaa usein samaa kaavaa. Tulee honeymoon -vaihe, tekijä pyytää anteeksi, yhdessä tehdään kaikkea kivaa ja rakkaus palaa, kunnes taas räjähtää. Tämä kierros voidaan käydä monta kertaa läpi ennen kuin uhri pääsee irti suhteesta, Hannele kertoo.
Hannele on kulkenut rikosten uhrien rinnalla tukihenkilönä 14 vuotta.
Silloin kun hyvittelyvaiheita ei enää tule, tekijällä on Saarelaisen mukaan jo vahva vallan- ja kontrollintunne.
– Tekijä voi rajoittaa uhrin liikkumista, kulkea joko perässä ja kuljettaa paikasta toiseen. Hän voi viedä töihin, hakea töistä ja tulla kauppaan yhdessä. Uhri ei saa tavata ystäviä eikä läheisiä eikä edes keskustella puhelimessa heidän kanssaan. Tällaista voi olla vaikea tunnistaa, sillä se voi ulospäin näyttää siltä, että onpa mukava pariskunta, kun he hoitavat yhdessä asioita. Aina niin ei kuitenkaan ole, Hannele kertoo.
Henkisen väkivallan seurauksena uhri menettää itsekunnioitusta ja itsetuntoaan, koska kuulee koko ajan olevansa huono ja tekevänsä asioita väärin. Uhrin elinpiiri kapenee voimakkaasti. Läheiset ihmiset häviävät ympäriltä. Uhrille voi tulla vakavaa masennusta ja ahdistusta.
Miehetkin kokevat väkivaltaa.
– Miehet oireilevat monella tapaa ja hakevat apua työterveyshuollosta. Siellä pitäisi olla rohkeutta kysyä, miten kotona menee ja voiko oireiden taustalla olla kotona olevat ongelmat, Saarelainen sanoo.
Saarelainen ja tukihenkilö Hannele korostavat sitä, että Rikosuhripäivystyksessä uhreja autetaan heidän ehdoillaan. Apua saa, vaikka uhri ei olisi lähtemässä väkivaltaisesta parisuhteesta. Lähteminen on usein vaikeaa tekijän henkisen yliotteen vuoksi.
– Sekin helpottaa, jos saa omasta tilanteestaan puhua jonkun kanssa. Aina kannattaa hakea apua, Saarelainen korostaa.
Kotiin voidaan tehdä turvasuunnitelma. Tärkein on puhelin, jolla saa yhteyden hätäkeskukseen ja läheisiin, joiden kanssa voi sopia hätäkoodin lähettämisestä ja siitä, kuinka läheinen toimii, kun sellaisen viestin saa.
– Asunnon poistumisreitit on hyvä miettiä etukäteen, samoin se, millä syyllä asunnosta voisi poistua huomiota herättämättä, jos huomaa tilanteen kotona eskaloituvan. Voiko lähteä roskia viemään tai koiraa ulkoiluttamaan. Jos on lapsia, täytyy etukäteen miettiä, miten heidät saa turvallisesti mukaan. Lemmikit ovat rakkaita, jos niihin kohdistuu uhkaa, se täytyy myös ottaa huomioon, Saarelainen kertoo.
Lähisuhdeväkivallan uhrilla voi olla valmiiksi pakattuna turvalaukku, jossa on rahaa, Kela-kortti, vara-avaimet kotiin ja autoon sekä lääkkeet ja vaihtovaatteet muutaman päivän varalle.
Turvasuunnitelman tekeminen voi Järvisen mukaan olla uhrille vaikeaa, sillä ei kukaan halua ajatella, että kun on kerran lyöty, lyödään toisenkin kerran.
”Erosta kertominen voi olla turvallisempaa tehdä niin, että on itse jo turvakodissa.
Turvasuunnitelma tehdään myös silloin, jos uhri päättää lähteä parisuhteesta. Erosta kertominen voi olla turvallisempaa tehdä niin, että on itse jo turvakodissa.
– Uudessa kodissa mietimme yhdessä uhrin kanssa turvallista asumista. Asunnossa on hyvä olla ovisilmä, turvalukko ja -ketju, osoitetiedot salataan ja olisi hyvä, ettei asunto ole ensimmäisessä kerroksessa, Hannele kertoo.
Ehjä perhe on Saarelaisen mukaan vieläkin iso arvo, jota ei haluta lähteä hajottamaan.
– Uhri voi miettiä, mitä kertoa ihmisille lähdön syistä ja entä jos muut eivät usko, millaista perhe-elämä on ollut. Hyvin usein väkivallan tekijä on muitten silmissä hyvin miellyttävä ja supliikki-ihminen. Väkivalta ei tapahdu useinkaan julkisesti, Saarelainen kertoo.
Rikosuhripäivystykseltä katosi ensimmäisenä koronakeväänä asiakkaita.
– Asiakkaita oli hankala saada kiinni. Se liittyy varmaan vahvasti siihen, kun kaikki suljettiin ja oltiin vaan paljon kotona ja tekijä oli alati läsnä. Jossakin määrin on ollut havaittavissa väkivallan raaistumista ja avun hakemisen pitkittymistä. Kun asiakkaat tulevat meille, tilanteet voivat olla jo tosi pitkällä ja väkivalta todella tiivistä. Useamman uhrin kautta tuli kertomuksia kuristamisesta, joka oli mennyt niinkin pitkälle, että uhri oli menettänyt tajuntansa. Tämä on pelottava ilmiö, koska uhrilla ei voi olla mitään takeita siitä, milloin kyse on viimeisestä kerrasta, siitä, että tekijä irrottaa otteensa liian myöhään, Saarelainen kertoo.
Uhrit ovat pandemian aikana kertoneet myös, että fyysisen väkivallan kesto on pidentynyt. Se mikä aikaisemmin oli vaikka puolen tunnin räjähdys, kestää nyt yön yli.
”Uhrit ovat pandemian aikana kertoneet myös, että fyysisen väkivallan kesto on pidentynyt. Se mikä aikaisemmin oli vaikka puolen tunnin räjähdys, kestää nyt yön yli.
Moniammatillisten Marak-työryhmien kautta uhrin tilannetta voidaan auttaa monin keinoin ilman, että häntä juoksutetaan luukulta toiselle.
– Haluaisin, että lähisuhdeväkivallan uhrit ymmärtäisivät, etteivät he ole yksin. Apua on saatavilla nimenomaan uhrin ehdoilla. Sekin helpottaa, jos saa jonkun kanssa keskustella tilanteesta, vaikka siinä hetkessä ei olisi parisuhteesta lähtemässäkään. Toivoisin että ihmiset jaksaisivat ottaa johonkin tukitahoon yhteyttä, jotta he voisivat tehdä turvasuunnitelman kotiin ja elämä olisi edes aavistuksen turvallisempaa, Saarelainen kertoo.
Pitkään auttamistyötä tehnyt Järvinen on saanut todistaa myös onnellisia tarinoita.
– Erään ihmisen tarina koskettaa minua yhä niin syvälle, että kyyneleet nousevat silmiini. Kävin läpi hänen kanssaan koko oikeusprosessin. Oikeuskäsittely oli vaikea ja pitkä ja myös lapset uhriutuivat. Tämä asiakkaani jaksoi koko prosessin ja elää tällä hetkellä hyvää elämää lastensa kanssa, Hannele kertoo.
– Kenenkään ei pitäisi olla parisuhteessa oman henkensä kaupalla. Jokaisen elämä on arvokas sellaisenaan. Jokaisella on oikeus hyvään elämään, Hannele muistuttaa.
Älä jää yksin
Älä jää yksin, jos olet joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi. Täältä saat muun muassa apua: Rikosuhripäivystys 116 006, www.nollalinja.fi, www.nettiturvakoti.fi.
