Kuusi leskeä kuolin­pesän äärellä – selvittämätön avio­ero voi johtaa kiusallisiin tilanteisiin

Juristi Katariina Kuusiluoman mukaan avioeroja jätetään Suomessa hämmentävän usein hoitamatta loppuun saakka.

28.1. 6:00

Suomessa saatetaan vuosittain loppuun kymmeniä tuhansia avioeroja, mutta usein prosessin eri osien loppuun hoitaminen jää eron osapuolilta hoitamatta. Näin pohtii perhejuristi Katariina Kuusiluoma, joka kertoo esimerkkinä nähneensä tapauksen, jossa käytännössä eronnut pari olikin tietämättään naimisissa 15 vuotta itse avioeron vireillepanon jälkeen.

– Osapuolet olivat hakeneet avioeroa ja olivat myös osittaneet omaisuutensa, mutta he olivat jostain syystä unohtaneet hakea avioeroa toisessa vaiheessa. Osapuolet ajattelivat kuitenkin tyytyväisenä, että homma on selvä. He jatkoivat kummatkin tahollaan elämäänsä ja toinen löysi uuden avopuolisonkin. Uusiin naimisiinhan ei edes olisi päässyt tässä tilanteessa, Kuusiluoma kertoo.

Asia valkeni ex-vaimoksi itseään luulleelle vasta, kun mies nukkui pois. Tapaus on Kuusiluoman mukaan epätyypillinen, mutta sen sijaan omaisuudenjako unohtuu harmittavan usein.

– Pahimmillaan olen nähnyt kuusi leskeä kuolinpesän äärellä ja näistä kaikki avioliitot olivat selvittämättä. Yksihän heistä oli virallinen leski, mutta myös muut viisi olivat kuolinpesän osakkaita koska aviovarallisuussuhdetta ei oltu päätetty.

Aviovarallisuussuhde syntyy automaattisesti puolisoiden välille naimisiin mennessä, mutta siihen voidaan vaikuttaa tekemällä avioehto. Avioeron sattuessa kohdalle aviovarallisuussuhde pitää kuitenkin erikseen purkaa ja purkamisen laiminlyönti voi aiheuttaa pitkänkin ajan päästä kiusallisia tilanteita.

– Ositusvaadehan ei periaatteessa vanhene ollenkaan eli entistä puolisoa voi lähestyä vuosikymmentenkin päästä ja vaatia omaisuuden ositusta. Mieti esimerkiksi tilannetta, että vuonna 2022 perustat yrityksen ja ero tulee vähän aikaa sen jälkeen, mutta ositusta vaaditaankin vasta vuosien päästä kun yrityksen arvo on moninkertaistunut.

Lue lisää: Tuhannet avioehtosopimukset ovat vanhentuneet – pienillä sanamuodoilla voi olla suuri vaikutus veroihin

Lue lisää: ”Kyseessä voi olla henkilökohtainen katastrofi” – avioerolakimies kertoo, mihin salakavaliin virheisiin avioliittoa solmiessa sorrutaan

Avioeron viimeistelyn laiminlyönti voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita myös perinnönjaon suhteen, vaikkakin Kuusiluoman mainitsemissa tapauksissa selvittiin sopuisasti vainajan lasten periessä kaiken. Toisin olisi kuitenkin voinut käydä.

– Tällaiset perinnönjaothan voivat olla aivan hirvittäviä ja hirveän vaikeita selvittää. Näissä useiden selvittämättömien avioliittojen tapauksissa omaisuushan voi vuosien varrella muuttua ja sekoittua ja lopulta joudutaan perkaamaan, että mitä on ollut milloinkin, mitä on nyt jäljellä ja mikä kuuluu kellekin.

Kuusiluoma painottaa, että monesta murheesta selviää kuitenkin sopimalla asioista korrektilla tavalla eli kirjallisesti. Myös silloin, vaikka vaatimuksia ei kummankaan eroavan osapuolen osalta olisi.

– Puheiden varaan asioita ei kannata jättää, koska puheita on vaikea todistaa jälkikäteen ja ongelma lävähtää käsiin viimeistään kuolinpesässä.

– Elämässä sattuu ja tapahtuu ja jokainen saa elää miten haluaa, mutta avioliittoon liittyy juridiikka. Mielestäni ihmisten tulisi oppia selvittämään nämä asiat viimeiseen pisteeseen asti, koska selvittämätön asia levähtää lopulta muiden ihmisten hoidettavaksi.

Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneen asianajajan Sanna Svahnin mukaan avioeroprosessin kaksivaiheisuus tuottaa toisinaan haasteita asiakkaille.

– Varsinkin jos on ulkomaalaisia, he eivät välttämättä ymmärrä sitä, että avioeroa pitää hakea harkinta-ajan jälkeen erikseen uudelleen.

Kesken jääneen prosessin seurauksena voimaan vahingossa jääneet avioliitot paljastuvat yleensä jotenkin muuten kuin juristin toimesta. Voi käydä esimerkiksi niin, että uudestaan naimisiin menossa oleva henkilö tajuaa olevansa edelleen naimisissa entisen puolisonsa kanssa.

Aikanaan oli myös tilanteita, joissa varsinaista avioeroa ei haluttu hakea yhteiskunnassa vallalla olleiden asenteiden takia. Svahn kertoo kuulemastaan vanhasta tapauksesta, jossa jo aikaa sitten erilleen muuttanut pariskunta oli edelleen virallisissa papereissa avioliitossa, kun mies kuoli 70-luvulla.

– Aika oli sellainen, ettei avioero ollut kauhean hyväksi katsottu asia.

Kuolinpesän jakaminen ja osituksen toimittaminen hankaloitui, kun mitään virallista avioeroa ei paperilla ollut ja puolisot olivat eläneet liki 40 vuotta täysin erillistä elämää heti avioeron solmimisen jälkeen.

Varsinkin jos on ulkomaalaisia, he eivät välttämättä ymmärrä sitä, että avioeroa pitää hakea harkinta-ajan jälkeen erikseen uudelleen.

Avioliiton aikana huonosti tehdyt valinnat voivat hankaloittaa omaisuuden jakoa. Suurimmat ongelmat liittyvät Svahnin mukaan avio-oikeuden merkityksen väärinymmärtämiseen ja avioliiton aikana tapahtuvaan omaisuuden sekoittumiseen.

On tapauksia, joissa jokin omistus kirjataan yhteiseksi huolimatta siitä, että vain toinen puoliso olisi sen maksanut. Samalla oletetaan, että avioliitto tuo automaattisen omistusoikeuden, vaikka se tuo vain arvomääräisen oikeuden puolison avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.

– Avio-oikeuden kautta on toki oikeus yhteenlasketusta omaisuudesta puoleen, mutta se ei tarkoita, että tietystä omaisuudesta on oikeus puoleen. Sitä kautta syntyy väärinymmärrys, että avio-oikeus tuo omistusoikeuden puolison omaisuuteen.

Omistusoikeuden omaavalla puolisolla on tällaisessa tilanteessa avioliiton kestäessä oikeus esimerkiksi myydä, vaihtaa, vuokrata tai lahjoittaa omistamaansa omaisuutta, vaikka toisella puolisolla olisi siihen avio-oikeus. Toki tästä saatu mahdollinen hyöty, esimerkiksi myydystä autosta saatu summa, on edelleen avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Tärkeää on kuitenkin huomioida, ettei yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, koti-irtaimistoa, lasten tai puolison henkilökohtaista irtaimistoa tai puolison työvälineitä saa myydä, vaihtaa, vuokrata tai luovuttaa ilman puolison suostumusta.

Toinen keskeinen ongelma on avio-oikeuden alaisen ja sen ulkopuolisen omaisuuden sekoittuminen keskenään. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa puoliso saa perintöä, josta toisen puolison avio-oikeus on poissuljettu, ja jota hän sitten käyttää vaikkapa yhteisen talon remontointiin.

– Tällöin omaisuus sekoittuu, eli silloin ei pystytä enää kauhean varmuudella erittelemään erotilanteessa mikä on avio-oikeuden alaista ja mikä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ja onko tämä nyt lahjoitus vai onko tämä laina puolisolle, jos yksi on maksanut enemmän.

Tällaisten tilanteiden välttämiseksi on Svahnin mukaan tärkeää sopia jo avioliiton aikana siitä, miten yllä mainitun kaltaiset liikaa rahoitetut osuudet huomioidaan mahdollisessa erotilanteessa. Asiasta tulisi olla mustaa valkoisella.

– Jos vaikka lyhentää lainaa kertasummalla enemmän, sitten pitäisi tehdä paperi, jossa sanotaan, että olemme sopineet tänään, että puoliso x on maksanut avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella 20 000 euroa enemmän omaisuudesta xx, ja hän saa avioliiton päättyessä tai omaisuuden myynnin yhteydessä saman summan päältä pois ja että se on avio-oikeudesta vapaata.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?