Aluevaaleissa Suomeen syntyi kolmoismandaatti – Asiantuntija näkee ongelmia varsinkin ajankäytössä

Eilisten aluevaalien jälkeen Suomessa on henkilöitä, jotka toimivat kolmella päätöksenteon tasolla. Valtio-opin emeritusprofessori ei usko, että kaikille tasoille riittää jatkossa aikaa tai halua.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo uskoo, että ajankäytön vuoksi kansanedustajat eivät ole jatkossa halukkaita toimimaan kunnanvaltuutettuina.

24.1. 17:29

Suomen ensimmäiset aluevaalit käytiin eilen. Uudet valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa, ja niiden vastuulla on muun muassa se, miten pelastustoimi ja sote-palveluverkosto järjestetään. Perusterveydenhoidon lisäksi päätettäviä asioita ovat muun muassa erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto ja hammashoito.

Ensimmäisten aluevaalien myötä Suomeen syntyi niin sanottu edustuksellinen kolmoismandaatti eli sama henkilö voi olla samaan aikaan kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu. Ylen tulospalvelun mukaan 101 aluevaaleissa valituksi tullutta toimii jo ennestään kansanedustajana ja kunnanvaltuutettuna.

Juridisia esteitä kolmessa tehtävässä toimimiseen ei ole. Sen sijaan Euroopan parlamentin jäsenyys ja kansanedustajan tehtävä ovat vaihtoehtoisia. Asia on kirjattu perustuslakiin: ”Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.”

Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kolmoismandaatti ei ole ongelmaton. Hän sanoo, että asiaa voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: ajankäytön ja jääviyden. Ongelmista suurempi liittyy Paloheimon mukaan ajankäyttöön.

– Itse asiassa ainakin osalla kansanedustajista on jo tällä hetkellä ongelmia kunnanvaltuutetun työssä. Varsinkin jos kansanedustaja on vielä ministeri, on tavallista, että valtuuston kokouksiin osallistuminen jää niukaksi.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo

Paloheimo sanoo, että ajankäytön ongelma muuttuu entistä suuremmaksi, jos sama henkilö on mukana kolmella päätöksenteon tasolla.

Sen sijaan hän ei usko, että jääviyskysymykset kasvavat suuriksi ongelmiksi, koska eri tasoilla päätetään varsin erilaisista asioista.

– Lainsäädäntö- ja budjettitaso on aika yleisluontoista sääntelyä. Kuntatasolla päätöksenteko on paljon konkreettisempaa.

Aluetasolle hän odottaa eri alueiden välistä ”kädenvääntöä” esimerkiksi palveluiden alueellisesta jakautumisesta. Hän odottaa myös tiedotusvälineiden tarkkailevan mahdollisia jääviyskysymyksiä tarkemmin alue- kuin kuntatasolla.

– Oletan, että lopputuloksena syntyvät jääviysongelmat ovat helposti säädeltävissä.

Eilen järjestetyt aluevaalit olivat ensimmäiset laatuaan. Paloheimo pitää todennäköisenä, että uuden päätöksenteon tason myötä kansanedustajien halukkuus toimia kunnanvaltuustossa pienenee. Jatkossa kansanedustajilla on enemmän haluja olla mukana aluevaltuustossa.

– Aikabudjetti ei enää riitä siihen, että oltaisiin mukana kunnanvaltuustossa.

Kuntien tehtävät vähenevät ja aluevaaleissa vaalipiiri on suunnilleen samankokoinen kuin eduskuntavaaleissa. Kansanedustajien intresseissä on siis olla mukana vain kahdella tasolla.

– Tästä perspektiivistä kansanedustajalle on tärkeämpää olla mukana aluevaaleissa kuin kuntavaaleissa.

Paloheimo ei näe ongelmallisena tilannetta, jossa aluevaltuutettuina toimivat kansanedustajat ovat ensin jakamassa verovaroja eduskunnassa ja myöhemmin käyttämässä niitä aluevaltuustoissa. Hän muistuttaa, että kansanedustajat käyttävät jo kunnanvaltuustoissa valtion verovaroja, eikä sitä ole pidetty – ainakaan – oikeudelliselta kannalta jääviysongelmana.

– Maaseutuvaalipiireissä suuri joukko kansanedustajaehdokkaista saa runsaasti ääniä sillä perusteella, että on onnistunut lapioimaan valtion rahaa omaan äänipiiriin. Kysymys on siltarumpupolitiikasta.

Paloheimolla ei ole voimakasta näkemystä siihen, pitäisikö lailla rajoittaa, kuinka monessa tehtävässä voi samanaikaisesti toimia. Hänen mielestään asiasta olisi kuitenkin tarpeellista keskustella. Hän sanoo, että demokratian toimivuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että päätöksenteon kolmella tasolla olisi mukana mahdollisimman suuri joukko ihmisiä.

– Siitä löytyy ihan kunnon perustelu sille, että voisi olla ehdolla vain kahdella tasolla.

Toinen keino ratkaista ongelma olisi, että puolueet sopivat keskenään, että sama henkilö voi toimia samanaikaisesti vain kahdessa edustajantoimessa. Esimerkiksi Ruotsissa puolueet ovat sopineet, että valtiopäivävaaleissa ehdokkaana oleva ei ole ehdolla kunnan- ja maakäräjävaltuustoihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?