Mika Aaltolan kolumni: Vapaa, vankka ja vakaa Suomi on sidoksissa eheyteemme

Myös Pohjolaa koskeva laajempi alueellinen konflikti Euroopassa on mahdollinen seuraavien vuosien kuluessa. Sisäisten ongelmien ja ulkoisen härkkimisen aikakaudella Suomi on todennäköisesti vastustuskykyisempi osa Eurooppaa kuin moni muu läntinen demokratia, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

22.1. 8:00

Konfliktit saattavat olla kuin kulkutauti alkaessaan. Laajemman alueellisen konfliktin mahdollisuus Euroopassa koskien myös Pohjolaa on varteenotettava seuraavien vuosien kuluessa.

Se ei vielä ole todennäköinen, mutta selkeästi varautumiseen pakottava. Tulen sytyttäjänä on naapurimaamme Venäjä.

Tapahtumien vyöryn keskellä pitää pysyä kylmän viileänä juuri, koska tilanteen omaehtoinen vakauttaminen sitä vaatii. Muuten valta kampailussa itsestämme valuu muihin käsiin.

Keskitytään nyt tyynesti käsillä olevaan saatavissa olevilla resursseilla, eikä anneta syrjäpolkujen ja kinojen häiritä.

Suomen intressissä on estää tapahtumasarjojen eteneminen aktiivisella diplomatialla. Puolustukseen satsaaminen on itsenäisen maan elinehto ja Suomessa onneksi historiallisesti ymmärretty välttämättömyys.

Tämä on kaikki on omissa käsissä. Se vakauttaa myös lähialueita. Annamme painoarvollamme panoksemme kollektiiviseen vakauteen.

Kansainvälisissä analyyseissä Suomesta usein epäsuorasti viitataan, melko kunnioittavasti, stoalaiseen asenteeseen, mielentyyneyteen onnettomuuksien keskellä. Puhetapa on tiukan vähäeleinen mutta, juuri siksi, painavasti sanova.

Tämä lakoninen tyyli joskus viestittää tiukasti, kuten presidenti Niinistö uudenvuoden puheessaan. Puhe kiteytti kirkkaasti, liielmälti sanomatta.

Kansainvälisissä analyyseissä Suomesta usein epäsuorasti viitataan, melko kunnioittavasti, stoalaiseen asenteeseen, mielentyyneyteen onnettomuuksien keskellä.

Kansalliseen inhorealismiin on aina liittynyt historiallisesta kokemuksesta kumpuavaa strategista taitoa. Se on vähäeleistä kykyä kertoa paljon omasta periksiantamattomuudesta kansallisen edun suhteen ja vakauttaa tilanteiden kiihkeimpiä käänteitä.

Suomessa on aika-ajoin jouduttu kovalla hinnalla pakon alla mobilisoimaan koko väestö. Poliittiselle maantieteelle ei ole mitään voitu, tai pikemminkin ollaan voitu, koska olosuhteiden lohduttomuus on syvällä kansakunnan dna:ssa.

Vähäeleinen muistuttaminen tästä luo pidäkkeitä ja kynnyksiä. Se kuuluu Moskovaan ja Washingtoniin. Tässä pelissä ei ole varaa hapuiluun.

Kansallinen inhorealismimme ei ole pessimismiä. Kaukana siitä. Se kertoo pitkää tarinaa mielenrauhan merkityksestä lohduttomissa olosuhteissa. Tiivistetty ulkopoliittinen puhe, jossa ei selvennetä muuta kuin vapautemme, vankkuutemme ja vakautemme, on tapa kertoa tätä pitkää tarinaa.

Se saattaa jättää tilaa tulkinnoille ja politisoitua kimuranttina, niin kuin hermostuneessa tilanteessa saattaa helposti käydä. Inhorealismiin sisältyy syvä optimismi, ehkäpä siksi olemme paradoksaalisesti onnellisia.

Kaikki traumat ovat osa pitkää tarinaa, joka jatkuu, korjaten ja parantaen itseään.

Loppujen lopuksi jotkin asiat säilyvät särkymättöminä. Kaikki traumat ovat osa pitkää tarinaa, joka jatkuu, korjaten ja parantaen itseään. Nyt olemme historiallisen hyvässä asemassa Pohjolan kyvykkäimpänä, joutuessamme geopoliittiseen jännitteeseen.

Nyt on hyvä muistaa tämä optimistinen oppi. Se opettaa hyveinä särkymättömyyttä ja kansan mielen eheyttä.

Sisäisten ongelmien ja ulkoisen härkkimisen aikakaudella Suomi on todennäköisesti vastustuskykyisempi osa Eurooppaa kuin moni muu läntinen demokratia.

Tässä suhteessa olemme demokratioiden etuvartio. Siksikin meitä kuunnellaan herkällä korvalla.

Jos presidentti Niinistön perintöä jälkikäteen arvioidaan, keskeistä on ollut kansakunnan eheyttäminen ja eheys.

Oli kyse, mistä tahansa yhteiskunnallisesta ristiriidasta, presidentti on muistuttanut ymmärryksestä, että vain mahdollisimman eheä Suomi pärjää ulkoisesti yhä vihamielisemmäksi kääntyvässä ilmapiirissä pandemioista ilmastonmuutokseen ja konflikteihin.

Suomi ei sisäisesti saa olla taistelukenttä. Maltti on valttia. Sisäpolitiikka tai perustuslain klappitilat eivät saa läikkyä maan ulkosuhteisiin. Sen signaaliarvo korvaamaton.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?