Ilta-Sanomat esittelee tällä viikolla ammattikoulutuksen mahdollisuuksia.
Ylöjärveläinen Jonne Kurikka, 32, perusti oman LVI-alan firman vuonna 2011 – ollessaan vasta 21-vuotias.
Alussa Kurikka pyöritti firmaa yksinyrittäjänä, mies ja pakettiauto -yhdistelmänä.
– Tein putkihuoltotöitä yksinään. Kun omat kädet eivät enää riittäneet, otin pari kaveria töihin. Pikku hiljaa se homma on siitä kasvanut.
Neljä tai viisi vuotta sitten firmalla alkoi olla hommia niin paljon, ettei Kurikka enää itse ehtinyt tehdä putkitöitä. Hän keskittyi johtamaan.
Vuonna 2020 LVI-Kurikan liikevaihto oli 6,3 miljoonaa euroa, viime vuonna Kurikan mukaan 10 miljoonaa. Työntekijöitä yrityksessä on nyt viisikymmentä.
Muutkin huomasivat Kurikan huikean menestystarinan. Vuonna 2020 Kurikka sai yrityksestään useita ostotarjouksia. Hän myi yrityksensä vähemmistöosuuden sijoitusyhtiölle ja sai kaupasta yli kahden miljoonan euron tulot.
– Halusin oikeita ihmisiä selkäni taakse. Tarvitsen fiksumpia ihmisiä tähän nyt, kun yritys on kasvanut tiettyyn pisteeseen saakka. On se ihan kiva, että itselläkin on tietynlainen selkänoja, henkilöitä, joilta pyytää apua.
”Jotkut naureskelivat, että ei tuosta hommasta mitään tule.
Kurikka ei myynyt koko yritystä, koska halusi jatkaa itsekin työskentelyä firmassa. Osittaisesta yrityskaupasta ja miljoonatuloista huolimatta hän tekee arkena edelleen noin kymmentuntisia työpäiviä toimitusjohtajana.
– Jos olisin ajatellut pelkkää rahaa, olisin myynyt firman kokonaan pois. Mutta se ei sopisi luonteelleni, jos jäisin kotiin enkä tekisi mitään. Seinät olisivat kaatuneet päälle aika nopeasti.
Työnteko oli tullut Kurikalle tutuksi jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Nuorimies oli ollut 16-vuotiaasta saakka koulun ohella töissä.
– Oma henkilökohtainen elämäntilanne nuorena oli se, että oli ikään kuin pakko päästä töihin, että pystyi maksamaan oman elämisensä, hän kuvailee.
Kurikka kävi peruskoulun jälkeen Pirkanmaalla ammattiopiston LVI-asentajalinjan.
Peruskoulussa keskiarvo oli kuutosen luokkaa. Matikassa Kurikka kuitenkin pärjäsi.
– Minulla on lukihäiriö, ja olin sen verran huono koulussa, ettei ollut mitään mahdollisuutta päästä muualle. Olin kesätöissä isän kaverin putkiliikkeessä ennen ammattikoulua, joten LVI-alan opiskelu tuntui luontaiselta.
Kurikalle on tärkeää, että hän saa yrityksellään työllistettyä nuoria. Firmassa on työntekijöitä, jotka ovat tulleet sinne alunperin harjoitteluun, mutta ovat edenneet työnjohtajiksi.
Kun Kurikka 21-vuotiaana pisti oman yrityksen pystyyn, kaikki eivät ottaneet nuoren yksinyrittäjän tekemisiä vakavasti.
– Yrittämisen alkuvaiheessa jotkut naureskelivat, että ei tuosta hommasta mitään tule. Mutta kun yritystoiminta on mennyt eteenpäin, ja tässä on aika monessa asiassa onnistunutkin, kyllä se sitten on kääntynyt ymmärrykseksi siitä, että ilman koulumenestystäkin voi menestyä. Ja minulle on ihan sama, mitä muut ajattelevat.
Vuonna 2017 Kurikka valittiin Pirkanmaan Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon saajaksi.
”Meillä on monta sellaista asentajaa, jotka tienaavat ihan yhtä paljon kuin vaikkapa insinööri.
Nyt, reilu kymmenen vuotta ja yksi osittainen yrityskauppa myöhemmin, Kurikalle tärkeää on se, että hän saa yrityksellä työllistettyä muita ihmisiä. Etenkin nuoria alalle tulevia tekijöitä.
– Olen itse saanut nuorena mahdollisuuden päästä töihin, joten pyrin mahdollistamaan sen samalla lailla muille nuorille, joilla on kova halu alalle.
Firmaan tulee tasaiseen tahtiin nuoria oppisopimuksella tai harjoittelemaan. On työntekijöitä, jotka ovat tulleet firmaan alunperin harjoitteluun, mutta ovat nyt edenneet työnjohtajiksi.
Yrityksen menestymisestä huolimatta Kurikka sanoo kokevansa edelleen rahallista painetta.
– Ei se mihinkään poistu. Yrityksen kasvu syö rahaa paljon enemmän kuin olin ajatellut. Olen vastuussa työntekijöistäni ja heidän taloudestaan. Jos minä munaan tässä, se voi vaikuttaa moneen työntekijään.
Yrittäjyyttä ammattina harkitseville nuorille Kurikka muistuttaa, ettei menestyminen tapahdu hetkessä. Taustalla on vuosikausia kovaa työntekoa ja taloudellisia riskejä.
– Pelkän rahan takia sitä ei kannata alkaa tehdä, vaan täytyy olla muitakin syitä. Aika periksiantamaton ja paineensietokykyinen täytyy olla, sillä riskejä on ja vastoinkäymisiä tulee enemmän tai vähemmän riippuen toimialasta. Pitää onnistua monessa asiassa, ja pitää myös olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kurikka toivoo ja uskoo, että tulevaisuudessa arvostus käsillä työtä tekeviä kohtaan kasvaa.
Vuoden 2018 alusta voimaan tuli Juha Sipilän (kesk) hallituksen peruja oleva ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoitus oli tehdä ammattikoulujen opetuksesta entistä yksilöllisempää ja käytännönläheisempää.
Uudistukset koskivat muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Käytännössä uudistuksessa muun muassa lisättiin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Toisaalta ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin.
Kurikka harmittelee rahoituksen leikkaamista. Se näkyy hänen mukaansa yritykseen harjoitteluun tulevien nuorten ammattikouluopiskelijoiden ammattitaidossa.
– Nuorten ammattitaito on tippunut siitä, millaista se oli minun opiskeluaikanani. Nykyään kun opiskelijoita tulee harjoitteluun, he ovat aika raakileita. Monella yrittäjällä ei välttämättä ole rahaa ottaa näitä nuoria töihin, kun ammattitaito ei ole hyvä. Ja jos nuoret eivät pääse töihin, ei se ammattitaito ainakaan kotona kasva.
Pelkän rahan takia ei kannata ryhtyä yrittäjäksi, Kurikka muistuttaa. Prosessiin kuuluu usein vuosikausia kovaa työntekoa, paineita ja isoja taloudellisia riskejä.
Kurikka kokee myös, ettei ammatillisen koulutuksen käyneitä arvosteta samalla tavalla kuin korkeakoulun käyneitä.
– Monilla on valitettavasti hieman sellainen mielikuva, että rakennus- tai putkialalle päätyvät ne, jotka ovat koulussa huonoja. Mutta meillä esimerkiksi on monta sellaista asentajaa, jotka tienaavat ihan yhtä paljon kuin vaikkapa insinööri.
Kurikka kuitenkin toivoo ja myös uskoo, että tulevaisuudessa arvostus käsillä työtä tekeviä kohtaan kasvaa.
– Vanhempi ikäpolvi rupeaa jäämään jossain vaiheessa eläkkeelle. Mitä nyt vierestä olen katsonut, niin rakennus- ja metallialalla sekä puupuolella kädentaitajista tuntuu olevan pulaa, hän huomauttaa.
– Korjausvelka kasvaa Suomessa koko ajan. Korjattavaa tulee enemmän, mitä ehdimme tehdä. Itse näen putkialan niin, että oli maailmalla tilanne ja talous mikä tahansa, tietyt korjaustyöt on pakko tehdä joka tapauksessa. Ihmiset tarvitsevat aina juoksevaa vettä, wc:tä ja suihkua.
Uutisten viikko 31.1.–4.2.
Tällä viikolla vietetään koulujen Uutisten viikkoa, ja sen kunniaksi Ilta-Sanomien näköislehti on ilmaiseksi luettavissa koko viikon ajan.
16-sivuinen Nuoret osaajat -liite on ladattavissa myös pdf-tiedostona.
