Kommentti: Yksi ristiriita tekee hallituksen korona­toimista vaikeita niellä

Kyse ei ole siitä, kuka on kärsinyt koronasta eniten. Ongelma on siinä, että asetettuja rajoituksia on tutkitun tiedon valossa vaikea hyväksyä, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Iida Tani.

Moni pääkaupunkiseudun kuntosaliyrittäjä on kritisoinut hallituksen koronatoimia, eikä suotta.

19.1. 16:37

Pääministeri Sanna Marin ilmoitti tiistaina, että nykyisiä koronarajoituksia jatketaan ainakin helmikuun puoliväliin saakka. Uudellamaalla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sisäliikuntatilat, kuten uimahallit ja kuntosalit, pitävät ovensa visusti kiinni vielä ainakin seuraavien neljän viikon ajan.

Moni pääkaupunkiseudun kuntosaliyrittäjä on kritisoinut päätöstä, eikä suotta. Määräys kuntosalien ja sisäliikuntatilojen sulkemisesta ilmestyi joulukuussa kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Pöydällä ei missään vaiheessa ollut esimerkiksi aukioloaikojen tai asiakasmäärien rajoituksia, vaan ovet käskettiin sulkemaan välittömästi kaikilta ammattiurheilijoita lukuun ottamatta. Moni yrittäjä on tilanteessa, jossa kuntosalien käsittämättömän korkeat tilavuokrat juoksevat, mutta asiakkaat irtisanovat kilvan jäsenyyksiään.

Liikunta-ala ei tietenkään ole ainoa, joka koronarajoituksista on kärsinyt – ja kärsii edelleen. Itse asiassa kuntosaliyrittäjiä korona on kurittanut verrattain vähän verrattuna esimerkiksi ravintola-alaan tai esiintyviin taiteilijoihin, joiden elinkeino on ollut vaakalaudalla jo pian kahden vuoden ajan.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, kuka on kärsinyt eniten. Ongelma on siinä, että tutkitun tiedon valossa asetettuja rajoituksia on vaikea niellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on antanut yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettäville sisätiloille matalimman mahdollisen riskiluokituksen. Vastaavasti korkeimmasta mahdollisesta riskiluokasta löytyvät muun muassa baarit ja pubit, jotka toisin kuin kuntosalit, saavat edelleen pitää ovensa auki erinäisten reunaehtojen turvin.

Myös historiamme ensimmäiset aluevaalit on hallituksen mukaan turvallista järjestää, sillä kuten kuntosaliharrastus, äänestäminen on matalan riskin toimintaa.

Ristiriitaista? Niin minustakin.

Ennen vuodenvaihdetta julkaistussa EuropeActive SafeACTIVE -raportissa kuntosaleja kuvailtiin niin ikään turvallisiksi, sillä yhdentoista kuukauden aikana tapahtuneen seurannan aikana 100 000 kuntosalikäyntiä kohden havaittiin 0,88 koronatartuntaa. Seurantaa tehtiin yhdeksässä eri maassa.

Toki raportti ei kerro koko totuutta, sillä jokaista tartuntaa on mahdoton jäljittää ja omikronin myötä tartuntaluvut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ympäri maailman.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä, etteikö kuntosalien sulku näyttäytyisi vähintäänkin pahasti hätiköitynä päätöksenä, jonka pitkän tähtäimen seurauksia ei ole osattu ottaa huomioon.

Liikunnan positiivisista vaikutuksista esimerkiksi mielenterveyteen ja erilaisten sairauksien ehkäisyyn löytyy enemmän tutkimuksia kuin tässä yhteydessä on mahdollista listata. Esimerkiksi Lääkärilehden vuonna 2019 julkaiseman artikkelin mukaan liikunta vähentää tutkitusti masennusoireita ja ahdistuneisuutta.

Samaan aikaan korona on vaikuttanut karulla tavalla etenkin nuorten mielenterveyteen, ja asiantuntijat ovat puhuneet jopa mielenterveysvelasta. Jos liikuntaharrastusten mahdollistamisella tätä velkaa olisi mahdollista kuitata edes vähän, olisi se mielestäni sen arvoista.

Surullista on myös se, että edellä mainittujen rajoitusten vuoksi myös moni lapsi ja nuori on pudonnut pois liikunnan ja muun harrastustoiminnan piiristä. Esimerkiksi joukkueurheilu vaikuttaa tutkitusti lasten henkiseen kasvuun ja sosiaalisiin taitoihin, fyysisistä hyödyistä puhumattakaan.

Tämä huomioiden on ehdottoman hyvä asia, että edes lasten ja nuorten kohdalla harrastus- ja liikuntamahdollisuudet palautuvat ainakin jollakin tasolla entiselleen helmikuussa. Pahoin kuitenkin pelkään, että monen lapsen ja nuoren kohdalla suurta vahinkoa on jo tapahtunut.

Joku voi ajatella, että turha valittaa. Treenata voi myös kotona ja ulos pääsee aina kävelylle. Moni kuntosali on pystynyt tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden vuokrata saleja yksityiskäyttöön ja erilaisia konsepteja ihmisten fyysisen kunnon ylläpitämiseksi pandemian keskellä on kehitetty.

Harva kuitenkaan kritisoi näitä päätöksiä, koska pelkää menettävänsä vaivalla hankitut lihakset tai kerryttävänsä painoa ryhmäliikuntatuntien ollessa kiellettyjen listalla. Kyse on paljon tärkeämmistä asioista.

On hyvä muistaa, että etätyösuositusten ja muiden koronarajoitusten vuoksi moni meistä elää tällä hetkellä elämäänsä pitkälti neljän seinän sisällä.

Kuluneen kahden vuoden ajan harrastukset ovat olleet monelle meistä elintärkeä henkireikä, joka on tuonut elämään iloa ja sosiaalisia suhteita vaikeina aikoina ja ennen kaikkea tarjonnut edes hetkellisen ulospääsyn oravanpyörästä, jossa moni on tuntenut rajoitusten keskellä olevansa.

Kaiken tämän valossa on tiedostettava, että elämme yhä pandemian keskellä ja tästä selviäminen vaatii uhrauksia meistä jokaiselta. Tilanne ei tule koskaan olemaan reilu kaikille osapuolille. Mutta niin kauan, kun pubit saavat Helsingissä olla auki, mutta liikuntatilat eivät, on vaikea olla miettimättä, etteikö kyse olisi puhtaasta arvovalinnasta.

Valinnasta, jonka seurauksia tulemme kantamaan mukanamme vielä pitkään sen jälkeen, kun pandemia on jo ohi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?