Hus-johtajat Duodecim-lehdessä: ”Pandemian voima aliarvioitiin alussa rankasti”

Koronapandemian vaiheet sairaaloissa noudattavat samoja sääntöjä kuin sotatoimet, kuvaavat Hus-johtajat Juha Tuominen ja Markku Mäkijärvi. Ensin on yllätyshyökkäys, sitä vastaan nopea ryhmittäytyminen ja puolustustaistelu, hyökkäysaaltojen vaihtelu, välillä käydään asemasotaa.

Pandemia ei ole ohi eikä jää viimeiseksi, ja siksi siitä pitää ottaa opiksi, kirjoittavat Husin toimitusjohtajana koronan alusta viime kesään toiminut Juha Tuominen ja vt. toimitusjohtajana nyt työskentelevä johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Duodecim-lehdessä.

22.1. 20:37

Koronapandemian vaiheet sairaaloissa noudattavat samoja sääntöjä kuin sotatoimet, kuvaavat Hus-johtajat, professorit Juha Tuominen ja Markku Mäkijärvi.

Ensin on yllätyshyökkäys, sitä vastaan nopea ryhmittäytyminen ja puolustustaistelu, hyökkäysaaltojen vaihtelu, välillä käydään asemasotaa.

– Pandemian voima aliarvioitiin alussa rankasti, kirjoittavat Husin toimitusjohtajana koronan alusta viime kesään toiminut Tuominen ja vt. toimitusjohtajana nyt työskentelevä johtajaylilääkäri Mäkijärvi.

Helsingin keskusta 16. maaliskuuta 2020. Senaatintori on maanantai-iltapäiväksi tyhjä ja autio.

He summaavat epidemian oppeja lääkäriseuran Duodecim-lehden pääkirjoitusartikkelissa – koska pandemia ei ole ohi ja tuskin jää viimeiseksi.

– Nyt on kaikkien aika käydä läpi kaikentyyppisiin kriiseihin varautuminen eikä tuudittautua siihen, että elämme vakaassa yhteiskunnassa. Ei vara venettä kaada, Tuominen sanoo IS:lle.

Koronan iskiessä Suomeen voimalla maaliskuussa 2020 epidemia iski rajuimmin juuri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Alkuun noin kaksi kolmasosaa tartunnoista oli Hus-alueella.

Koronaisku lamaannutti terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan maaliskuussa 2020, vaikka sen kevään tartuntaluvut näyttävät pienenpieniltä nykyisiin verrattuna. On puhuttu aalloista, mutta jos katsoo nyt tilastoja, edelliset näyttävät näppylöiltä ja nykyinen aalto seinältä.

Helsinki-Vantaan lentokenttä 17. maaliskuuta 2020. Pääaulan taulut ilmoittivat perutuista lennoista.

Tuomisen ja Mäkijärven mukaan terveydenhuolto on järjestetty melko tasaiseen terveyspalvelujen tarpeeseen: suuronnettomuudetkin kestävät vain lyhyen ajan. Tilanteisiin varaudutaan erilaisilla valmiusohjeilla, jollaisia infektiopandemioitakin varten on. Ne eivät riittäneet.

– Korona haastoi nämäkin ohjeet, Tuominen ja Mäkijärvi toteavat Duodecimissa.

Kriisijohtaminen saatiin kuitenkin nopeasti käyntiin.

Heidän mukaansa pandemiaan alussa Husin henkilökunnan kontaktit ulkomaalaisiin kollegoihin olivat hyvin tärkeitä.

– Ilman lääkäreiden suoria yhteyksiä Italiaan ja Sveitsiin pandemian alun tehohoitokapasiteetin jyrkän nostamisen vaade olisi tullut aliarvioitua. Myös hoitokäytäntöjen punninnassa kontaktiverkoston tuoma oppi minimoi selvästi päätöksenteon viiveitä, he kertovat.

Henkilöstö on toimitusjohtajien mukaan keskeisin menestystekijä pandemian hoidossa, mutta paljastui, että tyhjän panttina heitä ei terveydenhuollossa juuri ole: ”Panosten kohdistaminen on nollasummapeliä”, Tuominen ja Mäkijärvi kirjoittavat.

On selvää, että hoitojonot pitenevät, kun ennalta suunniteltuja leikkauksia joudutaan lykkäämään, koska henkilöstöä pitää siirtää leikkauksista tehohoitoon.

Triplan Prisma 13. maaliskuuta 2020. Ihmiset hamstrasivat koronan varalle: vessapaperihyllyt ammottavat tyhjinä.

Henkilökunnan loppuunpalamisen vaara on Hus-pomojen mukaan ”ilmeinen”.

– Koska etulinjaan ei ole vaihtaa uusia joukkoja, riski taisteluväsymykseen ja jopa traumatisoitumiseen on todellinen.

Toimitusjohtajien kirjoituksen voi liittää aluevaalien kiihdyttämään keskusteluun hoitajien palkoista: he toteavat, että oikeudenmukainen palkitseminen on vaikeaa ja että ”terveydenhuollon henkilöstöstä huolenpito tulee vaatimaan koko yhteiskunnan valintoja” – julkisen vallan pitää siis osoittaa rahaa hoitajien palkkoihin.

Koronan hoitoa hoitoa koordinoivat ”koronanyrkit” ovat osoittautuneet tärkeiksi, mutta opiksi otettavaa olisi hallintohimmelissä, kirjoittajat katsovat.

Kuka päättää ja mistäkin, mikä on asiantuntijoiden ja eri viranomaisten rooli ei aina ole ollut selkeää.

–  Kuka päättää ja mistäkin, mikä on asiantuntijoiden ja eri viranomaisten rooli ei aina ole ollut selkeää, Husin johtokaksikko kritisoi Duodecimissa.

Husissa panostettiin paljon tiedontuotantoon ja ennusteiden tekoon heti pandemian alussa. Sairaalan arjen suunnittelussa ja resurssien jaossa on käytetty tietoa mm. osastojen kuormituksesta, koronapotilaiden, -epäiltyjen, - testattujen ja testipositiivisten määrästä, postinumeroittaisesta ilmaantuvuudesta ja suojavarusteista. Myös digin hyödyntäminen, esimerkiksi asiakaslähtöinen testiajanvarausappi, oli tärkeä työvoimansäästäjä.

Husin johdosta eläkkeelle kesällä jäänyt Tuominen on ylpeä Husin suoriutumisesta pandemiassa.

– Ylpeästi voi sanoa, että Hus oli koko kansan luottamuksen arvoinen ja sillä oli ja on yhä kriittisen tärkeä rooli ei pelkästään terveyden, vaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta, Tuominen sanoo IS:lle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?