THL: Kovat rajoitus­toimet voivat vain lisätä vakavan koronan riskejä – asetelma muuttunut merkittävästi

Ikääntyneet ja riskiryhmäläiset tulisi rokottaa mahdollisimman pian kolmosannoksilla ja suuren riskin tapahtumia rajoittaa, mutta äärimmäiset rajoitustoimet ovat kyseenalaisia, THL sanoo.

18.1. 16:57

Ankarat koronarajoitukset voisivat painaa jopa omikronaallon tartunnat laskuun. Hyöty ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa.

Jos rajoituksia kiristettäisiin nykyisestä niin, että tartuntojen leviäminen hidastuisi, olisi sairaalahoidon kuormitusta mahdollista tasata, THL arvioi. Moni muistaa keväältä 2020 hokeman ”madalla käyrää”, millä pyrittiin tasaamaan sairaalahoidon kuormituksen huippua. Edelleen sairaalahoidon luvut ovat keskeinen mittari rajoitustoimista päätettäessä.

Nykyisessä koronatilanteessa asialla on kuitenkin kääntöpuolensa.

– Madaltamisella ei vaikuteta toteutuviin sairaanhoitojen totaalilukumääriin, THL toteaa.

– Mitä pidemmälle tartuntoja siirretään, sitä matalammalle jo rokotettujen rokotevasteet laskevat, mikä puolestaan voi epätarkoituksenmukaisesti lisätä sairaalahoidon tarvetta, THL jatkaa arviossaan.

Omikronmuunnos on muuttanut asetelmaa merkittävästi. Ennen omikronia rokotetuilla esiintyi noin 80 prosenttia vähemmän tartuntoja, mutta omikron tartuttaa rokotetut lähes yhtä hyvin kuin rokottamattomat. Edes rokotteen kolmas annos ei oleellisesti muuta tilannetta vähänkään pidemmällä aikavälillä.

– Rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin, eikä rokottamalla juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla, THL arvioi.

Rokotteet kuitenkin ehkäisevät omikrontartunnan aiheuttamaa vakavaa tautia tehokkaasti.

THL pohtii, kumpi on sairaaloille ja kansanterveydelle parempi tilanne: käyrän lyhyt, mutta kiivaampi huippu vai pitkäkestoisempi, mutta matalampi huippu? Selkeää ratkaisua kysymykseen ei ehditty lausunnossa antaa.

Lausunnossa arvioidaan, että sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta joka viikko 12 viikon aikana. Suurimmillaan viikossa sairaalaan joutuisi jopa 1 300 potilasta. Luvuissa on vielä suurta epävarmuutta.

Sairaaloiden kuormitusta helpottaa, että omikron ei nykytiedon valossa aiheuta yhtä pitkiä hoitojaksoja kuin aikaisemmat variantit. Yhdysvaltalaistutkimuksessa omikronin takia sairaalassa vietettiin keskimäärin 3,4 päivää vähemmän kuin muiden varianttien takia. Suomessa vanhemmissakin ikäryhmissä sairaalahoidon keston mediaani on tähän asti ollut 7 päivää.

THL katsoo lausunnossaan, että kansalaisten kontakteja on yhä tarpeen rajoittaa ja mainitsee erikseen suurimman riskin tapahtumat. Esimerkiksi Turun alueella arvioitiin vasta, että nykyiset rajoitukset ovat kohdillaan, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo.

– Sairaalahoidon resurssien suhteen olemme nytkin kipurajalla. En voi nyt suositella rajoitusten poistamista, mutta katsotaan viikko–kaksi ja sitten olemme paljon viisaampia, Pietilä sanoo.

Myös Husin vs. johtajaylilääkäri Veli-Matti Ulander näkee, että kireämpiin rajoituksiin ei ole nyt tarvetta, mutta rajoituksia ei voi vielä lieventääkään, koska selkeää merkkiä epidemian helpottamisesta ei ole.

– Tilannehan voi viikossa muuttua. Kun epidemian huippu ohitetaan, niin sitten ne rajoitukset, jotka eivät ole välttämättömiä, täytyy pystyä vapauttamaan.

– Omikronin uhkakuva oli valtava. Nyt näyttää aavistuksen helpommalta, kun taudinkuva vaikuttaisi lievemmältä ja rokotekattavuus on parempi.

Kontaktien vähenemistä entisestään on perusteltu myös koronarokotusten edistämisellä. Jos ”madalletaan käyrää”, ehditään antaa enemmän rokotteita ennen kuin tauti saavuttaa ihmiset.

THL ja Pietilä katsovat, että riskiryhmäläisten rokottaminen on tärkeää sairaalahoidon kuormituksen ja epidemian hoidon kannalta. Pietilän mukaan rajoituksilla voidaan ostaa aikaa riskiryhmäläisten 3. annosten antamiselle. Kumpikin kuitenkin kyseenalaistaa, kuinka moni rokottamaton enää ottaa rokotuksen tiukkojenkaan rajoitustoimien aikana.

– Puutteellisen rokotussuojan kansalaiset, jotka eivät ole motivoituneita ottamaan rokotetta, eivät todennäköisesti ota rokotetta epidemiahuipun mahdollisen madaltumisen ja siirtymisenkään aikana, THL arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?