Kartta näyttää, miten Nato ja Venäjä ovat nokitelleet Itä­merellä – ”Pahimmassa tapauksessa käy vahinko”

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijoiden mukaan Itämeren turvallisuus on tällä hetkellä vahvasti kytköksissä Ukrainan tilanteeseen. Suomi on jo saattanut lisätä valmiutta, joka ei näy ulkopuolelle.

18.1. 6:00

Naton ja Venäjän välillä raportoitiin vuosina 2013–2020 kaikkiaan 2 900 selkkausta. Venäjän ja Naton kohtaamisista ne kattoivat maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia, laski amerikkalainen turvallisuusalan julkaisu War on the Rocks. Kahden viime vuoden aikana turvallisuustilanne on kiristynyt entisestään.

Viime viikolla Ruotsi reagoi Venäjän maihinnousualusten ilmaantumiseen Itämerelle lisäämällä valmiutta strategisesti hyvin tärkeällä Gotlannin saarella. Gotlannin merkitys Itämerellä on korostunut Venäjän vallattua Krimin 2014.

Myös Nato lisäsi läsnäoloa lähettämällä hollantilaisen sotalaivan Ruotsin eteläpuolelle.

Maanantaina jännitys Gotlannin lähellä näytti lieventyvän, kun Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Michael Claesson kertoi, että Venäjän maihinnousualukset ovat poistumassa alueelta.

Kolmesta Itämerelle vastatulleesta aluksesta kaksi kuuluu Ropucha-luokkaan. Kolmas on kaksin verroin suurempi Ivan Gren -luokan alus. Loppuviikosta aluksia laskettiin olleen kaikkiaan kuusi.

HNLMS Rotterdam partioi Itämerellä Ruotsin eteläpuolella. Kuva vuodelta 2016.

Itämeri on pitkään heijastanut suurvaltapolitiikan käänteitä, kuten nyt Venäjän ja Ukrainan tilannetta.

– Kuusi Venäjän maihinnousualusta Itämerellä viime viikon diplomaattisen superviikon päätteeksi on vähintään mielenkiintoinen yhteensattuma, ellei suunniteltu juttu. Nyt kun alukset poistuvat Itämereltä, siirtyy mielenkiinto siihen, mitä ne lastasivat ja mihin ne siirtyvät seuraavaksi. Mihin mahdollinen kalusto ja joukot siirretään, pohtii Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja, komentaja Iiro Penttilä.

Hän ei lähde arvioimaan, mihin alukset ovat matkalla. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että ne jatkaisivat Ukrainan suuntaan.

– Kyseessä voivat olla myös tavanomaiset materiaalisiirrot, mutta noin monta maihinnousualusta yhtä aikaa Itämerellä on kyllä poikkeuksellista, Penttilä sanoo.

Venäjän alusten poistuessa palataan Itämerellä Penttilän arvion mukaan nopeasti entiseen valmiuteen sekä Gotlannin että Naton osalta.

– Uskoisin Ruotsin vetävän ylimääräiset joukot pois Gotlannista ja myös Naton aluksen siirtyvän seuraaviin tehtäviin. Edellisviikon valmiuteen palataan nopeasti ja jatketaan Ukrainan tilanteen seuraamista.

Iso osa Venäjän kaupasta kulkee Itämeren kautta, joka on Penttilän mukaan tärkeä suojavyöhyke Pietarin talousalueen suuntaan. Kaliningradin alue on toinen suojattava kohde.

– Venäjällä on siksi hyvin suuri intressi varmistaa, että se pystyy käyttämään Itämerta. Natolle tärkeitä ovat erityisesti Baltian maat, joita sillä on velvoitteet suojata.

Naton tärkeimmät tukikohdat Itämeren alueella sijaitsevat Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Puolassa. Virossa Naton joukkoja johtaa Iso-Britannia, Liettuassa Saksa, Latviassa Kanada ja Puolassa Yhdysvallat. Nato-joukkojen tarkoituksena on nostaa mahdollisen sotilaallisen konfliktin kynnystä maita vastaan.

Joukkojen liikuttelu Itämerellä ei suoraan vaikuta Suomen turvallisuuteen eikä lisää sotilaallisen konfliktin riskiä välittömästi, selventää Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

Hän muistuttaa, ettei Itämerellä ole varsinaista sodan uhkaa. Suurvaltapolitiikkaan kuuluu asevoimien esittely ja valmiuden lisääminen.

– Joukkojen liikuttelu Itämerellä on enemmänkin indikaattori poliittisista jännitteistä. Mutta mitä enemmän sotilaallista voimaa liikutetaan, sitä isommat riskit on olemassa sille, että muut maat tulkitsevat toista maata väärin. Pahimmassa tapauksessa käy vahinko ja tilanne kehittyy vaaralliseksi, kuten vuosina 2014–2016 kävi. Jännitteitä pitää osata hallita, Pesu sanoo.

Venäjän laivaston maihinnousualukset havaittiin Itämerellä.

Hän uskoo, että Itämeren aluevaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat lisänneet valmiuttaan tavalla, joka ei näy ulospäin. Tämä johtuu siitä, että vielä odotetaan, miten Venäjä toimii Ukrainan suhteen.

– Käytännössä valmiuden lisääminen tarkoittaisi sitä, että Suomessa on esimerkiksi voitu lisätä kalustojen ja koneiden määrää, sekä valmiutta merivoimissa. Hornetit voivat olla hyvin nopeassa lähtövalmiudessa ja tiedustelutoimintaa on saatettu kiihdyttää tavalla tai toisella. Lisätään siis valmiutta toimia nopeasti, Pesu arvioi.

Hän muistuttaa, että Krimin miehityksen jälkeen Suomessa maavoimien valmiutta on lisätty merkittävästi. Suomen joukot voisivat toimia nyt paljon nopeammin kuin kahdeksan vuotta sitten.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

Mutta jos Ukrainan tilanne äityy huonommaksi ja konfliktin uhka kasvaa, seuraukset näkyvät Pesun mukaan Itämerellä välittömästi.

– Jos Venäjä ei käyttäisi Ukrainassa koko sen rajalle kasattua potentiaalia, ei tilanne kiristyisi Itämerellä yhtä paljon. Jos Venäjä taas merkittävästi eskaloi sotilaallista toimintaansa Itämerellä, on Nato luvannut reagoida lisäämällä omaa läsnäoloaan, Pesu sanoo.

Suomi on tilanteen kiristyessä jo nyt toiminut ja alleviivannut, ettei Venäjän vaatimuksia Euroopan pelisääntöjen muuttamisesta hyväksytä.

– Suomelle on tärkeää jatkuvasti viestittää muulle maailmalle, että otamme turvallisuutemme vakavasti. Diplomaattisella puolella korostetaan dialogin tärkeyttä, vaikka meillä ei olisi välitöntä roolia konfliktissa.

Juttua korjattu 18.1.2022 kello 9.21. Naton ja Venäjän välillä raportoitiin vuosina 2013–2020 kaikkiaan 2 900 selkkausta. Aiemmin jutussa luki, että selkkauksia olisi sattunut 2 900 yksin Itämerellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?