Tanskasta ja Norjasta hyvin positiivisia merkkejä korona­tilanteesta – seuraako Suomi perässä?

Vaikka tartuntojen määrä on yhä nousussa, Norjassa ja Tanskassa sairaala- ja tehohoidon tarve on viime viikkoina kääntynyt laskuun.

16.1. 20:52

Norjassa ja Tanskassa THL:ää vastaavien elinten Folkehelseinstituttetin (FHI) ja Statens Serum Institutin (SSI) tuoreimmat koronaraportit antavat orastavan positiivisen viestin siitä, että pahimmat uhkakuvat omikronhyökyaallosta eivät toteudu.

Lue lisää: Etäkoulun koko karmeus alkaa paljastua – jälki on suorastaan tuhoisaa

FHI:n ja SSI:n viime viikon (3.–9. tammikuuta) raporteista käy ilmi, että vaikka tartuntojen määrä Norjassa ja Tanskassa jatkaa yhä kasvuaan, sairaala- ja tehohoito eivät ole kuormittuneet äärirajoille eivätkä yhteiskunnan ydintoiminnot ole lamaantuneet.

Norjassa potilasmäärät sairaan- ja tehohoidossa ovat olleet jo kolme viikkoa laskusuunnassa ja Tanskassakin kaksi viime viikkoa.

Lue lisää: Pakolliset rokotukset mahdollistava laki­esitys parlamentin käsittelyyn Itävallassa – IS seuraa

Tanskassa omikronaalto on alkanut myös taittua. Tartuntamäärät eivät osoita enää eksponentiaalisesti kohti taivasta, vaikka ne vielä kasvavatkin.

Tanska seuraa Britanniaa, jossa tautihuippu on näyttänyt jo taittuneen. Britanniassa rekisteröitiin lauantaina ensimmäisen kerran yli kuukauteen alle 100 000 tartuntaa. Huippuluvusta on tultu jo yli puolet alaspäin.

Ohessa FHI:n ja SSI:n tuoreimman koronaraportin ydinkohdat:

Tartunnat

Norja: Tartuntojen määrä on Norjassa edelleen kovassa kasvussa omikronvariantin leviämisen johdosta. Viikolla 1 kirjattiin hurja 70 prosentin lisäys tartuntoihin. Norjassa rekisteröitiin vuoden ensimmäisen viikon aikana reilut 45 200 tartuntaa. Se oli koko pandemia-ajan suurin viikkoluku. Lisäystä edelliseen viikkoon oli yli 18 000 tartuntaa. Erityisesti 13–19-vuotiaissa tartunnat kasvoivat hurjasti, ne yli kaksinkertaistuivat.

FHI povaa, että tartuntojen määrä pysyy korkeana seuraavat viikot, mikä voi näkyä sairaalapotilaiden määrässä.

Tanska: Tanskassa tartuntojen eksponentiaalinen kasvu on sen sijaan taittumassa. Tartuntamäärät kasvoivat edelleen, mutta lisäystä oli edelliseen viikkoon nähden vain kuusi prosenttia. Tanskassa tartuntoja oli vuoden ensimmäisellä viikolla reilut 127 300. Myös Tanskassa tartuntamäärät 16–19-vuotiaissa ovat kasvaneet eniten, lisäystä edelliseen viikkoon 75 prosenttia.

Sairaalahoito

Norja: Viikolla 1 sairaalahoitoon hakeutui 229 koronapotilasta. Luku oli edellisellä viikolla 262, eli vähennystä oli 33 potilasta. Se jatkoi jo ennen joulua alkavaa laskevaa trendiä.

Pääsyynä koronavirus sairaalaan joutuneista oli 138 potilaalla eli 60 prosentilla tapauksista. Neljä kymmenestä tuli sairaalaan muusta syystä, ja koronainfektio paljastui sivulöydöksenä vasta sairaalassa.

Sairaalapotilaiden lukumäärä väheni 18–29-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa muissa ikäryhmissä.

Koronan takia sairaalahoitoon joutuneista 64 oli kokonaan rokottamattomia, 11 yhden rokoteannoksen saaneita, 39 kaksi annosta saaneita ja 24 kolmesti rokotettuja. Kahdesti tai kolmesti rokotettujen keski-ikä oli korkeampi ja heillä myös oli enemmän perussairauksia kuin rokottamattomilla sairaalahoitoon joutuneilla.

FHI on arvioinut datan perusteella, että Norjassa riski joutua omikrontartunnan takia sairaalahoitoon on 69 prosenttia pienempi kuin deltavariantin takia. FHI ei usko, että tartuntamäärien lisäys johtaa sairaalapotilasmäärän kasvuun samassa suhteessa.

Omikronmuunnos aiheuttaa nykytiedon mukaan jopa 70 prosenttia vähemmän sairaalahoidon tarvetta kuin edeltävä deltavariantti.

Tanska: Koko syksyn jatkunut nouseva käyrä pysähtyi, eli sairaalahoidon tarve näyttää tasaantuneen. Viikolla 1 uusia sairaalahoitoja alkoi 1 123, luvussa on vähennystä 17 kappaletta edelliseen viikkoon verrattuna. Maanantaina 3. tammikuuta Tanskan sairaaloissa oli 777 koronapotilasta, ja määrä on siitä pudonnut vajaan kahden viikon aikana 711 potilaaseen.

Kaikkiaan 71,8 prosenttia potilaista tuli sairaalaan koronaviruksen aiheuttamien oireiden takia. Osuus on pienentynyt syyskuusta kuusi prosenttiyksikköä. Loput 28,2 prosenttia tulivat sairaalahoitoon muusta syystä, ja koronavirus havaittiin sairaalatarkastuksessa sivulöydöksenä.

Suurin sairaalaan joutuneiden ikäryhmä oli 70–79-vuotiaat. Eniten puolestaan kasvoivat 10–14-vuotiaiden lasten sairaalahoitojaksot. Määrä yli kaksinkertaistui, ja Tanskassa tästä ikäryhmästä 60 lasta joutui koronan takia sairaalaan viikolla 1.

Tehohoito

Norja: Tehohoitoon joutui Norjassa viikolla 1 yhteensä 29 potilasta. Vähennystä edelliseen viikkoon verrattuna oli 9 potilasta, silloin tehohoitoon joutui 38 henkeä. Tehohoitopotilaiden määrä kääntyi laskuun jo ennen joulua.

Tehohoidon tarve on ollut Norjassa ja Tanskassa jo jonkin aikaa laskusuunnassa. Kuva on Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolta

Tanska: Tehohoitopotilaiden määrä kävi huipussaan 74 potilaassa viikolla 1. Määrä on siitä tasaisesti laskenut, ja lauantaina 15. tammikuuta tehohoidossa oli 59 potilasta – kaksi vähemmän kuin THL:n mukaan Suomessa perjantaina.

Kuolemantapaukset

Norja: Koronavirusinfektioon kuolleiden määrä on Norjassa pienentynyt jo kolmen viikon ajan. Viikolla 1 kuolleiden määrä puolittui edellisestä viikosta: 38:sta 19:ään. Viikolla 1 koronaan kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta ja kvartiiliväli 70–90 vuotta, eli 75 prosenttia menehtyneistä oli 70–90-vuotiaita.

Tanska: Koronaan menehtyi Tanskassa viikolla 1 yhteensä 97 ihmistä. Edellisellä viikolla kuolonuhreja oli 63, eli lisäystä oli 34 tapausta. SSI katsoo, että korona on aiheuttanut maassa merkittävää ylikuolleisuutta etenkin yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä.

Rokotustilanne

Norja: Suomi ja Norja kulkevat lähes käsi kädessä: Suomessa koko väestöstä 72,9 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta ja 31,9 prosenttia kolme annosta, Norjassa vastaavat prosenttiluvut ovat 72 ja 35.

Norjassa ja Suomessa edetään rokotusvauhdissa kutakuinkin tasatahtia. Tanska on rokotuksissa selvästi edellä.

Tanska: Tanskassa sen sijaan rokotuskattavuus on korkeampi. Koko väestöstä 79,5 prosenttia on rokotettu kahdesti ja 54,1 prosenttia kolmesti.

Suomi tulee epidemiatilanteessa 1–2 viikkoa Norjaa ja Tanskaa jäljessä.

Onko Norjan ja Tanskan kaltainen kehitys odotettavissa myös Suomessa?

– Näin saattaa käydä. Olen aikaisemmin ennustanut, että Uudellamaalla olisi vielä pari huippuviikkoa, ja sen jälkeen tartuntamäärät eivät ainakaan enää kasvaisi, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoi.

Infektioylilääkäri Asko Järvinen povaa, että ainakin Uudellamaalla tautihuippu todennäköisesti saavutetaan tammikuun loppuun mennessä.

– Tilannekuvaa koko maahan on kuitenkin hankala tehdä, koska Suomen eri osat ovat niin erilaisessa epidemiatilanteessa. Voi sanoa, että tässä on vielä 2–4 tiukkaa viikkoa edessä. Luulen, että sen jälkeen alkaa näyttää helpommalta, Järvinen lisäsi.

Hän lisää, että kevätrekyyli huhti-toukokuussa on silti vielä mahdollinen, kun joulu-tammikuussa kolmannen rokoteannoksen saaneiden suoja infektiota vastaan on hiipunut.

Järvinen pitää etenkin Tanskan lukuja luotettavina, koska maassa testataan PCR- ja antigeenitestein yli puoli miljoonaa ihmistä päivässä, joten todellisesta tautitilanteesta piirtyy varsin pitävä kuva.

– Tanskassa tartuntamäärät ovat jo alkaneet tasaantua, ja sairaalahoidon kuormitus ei ole enää kasvanut. Myös Britanniassa sairaanhoidon tarve tasaantui jo vuodenvaihteen tienoilla. On hyvä, että on tietoa muiden maiden tilanteesta. Niistä saa hyvää osviittaa, Järvinen sanoo.

Järvinen arvelee, että Tanskan tehohoitoluvun putoaminen on voinut johtua siitäkin, että teholta on saatu pois viimeisetkin deltavarianttiin sairastuneet potilaat.

– Husissa oli vielä hiljattain potilaita, jotka olivat deltan takia tehohoidossa. Kun nämä deltan hännät on saatu tehohoidosta pois, niin omikronvariantti ei aiheuta nykytiedon mukaan niin usein vakavaa koronatautia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?