Koronatartunnat ja niiden myötä sairaalahoidon tarve jatkavat Suomessa kasvuaan, eikä tautihuippua ole asiantuntijoiden mukaan vielä saavutettu.
Jo kahden kevään ajan Suomessa on totuttu elämään enemmän tai vähemmän koronarajoitusten kurimuksessa. Tammikuussa koko kevään tilannetta on vaikeaa ennustaa varmasti, mutta joitakin arvioita voidaan tehdä.
Valtioneuvoston mukaan alueelliset toimet ovat ensisijaisia epidemian hallinnassa, riskiryhmien suojelemisessa ja rokotusten vauhdittamisessa. THL on ohjeistanut aveja käyttämään apuna riskipotentiaalin arviointitaulukkoa.
Koronakevään näkymiä IS:lle arvioivat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Otto Helve sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.
Kysymykset järeämmistä rajoituksista lähiviikkojen asia, rajoitusten purkaminen voisi alkaa viimeistään helmikuun lopulla
Johtavien korona-asiantuntijoiden yleiskuva on se, että tammikuu on koronatilanteen osalta kaikkein hankalin. Jos kaikki menee hyvin, rajoitusten purkaminen voitaisiin vähitellen aloittaa helmikuun lopulla. Kevättä kohden tilanne paranisi.
– Tammikuu tulee olemaan hankala, mutta hyvällä onnella koronatilanne tasaantuu jo tämän kuun lopulla ja tartuntamäärät kääntyvät alaspäin. Näkisin, että viimeistään helmikuun loppupuolella meidän pitäisi olla tilanteessa, jossa yhteiskuntaa voitaisiin lähteä vähitellen avaamaan. Toivon ja uskon, ettei järeämpiin rajoituksiin tarvitse ryhtyä. Tämä on osin politiikkaa, osin hermopeliä ja osin ennustamisen vaikeutta, Järvinen arvioi.
Asko Järvinen
Hän pitää uusia rajoituksia mahdollisina, mutta toivoo, ettei niitä tarvitse ottaa käyttöön. Varhila puolestaan näkee, että kysymykset järeämmistä rajoituksista ovat nimenomaan lähiviikkojen asia.
– Mikäli epidemiologit ja sairaanhoitopiirit mallintavat tautihuippua tammi-helmikuun paikkeille, on arvioitava sitä, kuinka hyvin valmistautuneena yhteiskunta voi kohdata tautihuipun. Jos tilanne huononee merkittävästi, voimme joutua ottamaan järeämmät rajoitukset käyttöön. Jos kaikki etenee kauniisti, uskoisin, että voisi olla helmi-maaliskuun vaihteessa alkaa vähitellen pohtia rajoitusten purkamista, Varhila sanoo.
Helve puolestaan muistuttaa, että rajoitusten purkaminen on alueellinen kysymys, sillä esimerkiksi sairaanhoidon kuormitus jakautuu alueilla tällä hetkellä epätasaisesti. Hän kuitenkin uskoo, että keväästä on tulossa alkuvuotta helpompi.
– THL toivoo alueiden huomioivan sen, matalan riskin tilaisuuksissa myös tartunnan saamisen riski on pienempi kuin korkean riskin tilaisuuksissa. Purkamisen pitäisi tapahtua sitä kautta, Helve sanoo.
– Se, että onko nyt kaikissa tilanteissa matalan riskin rajoitukset ja sulut tarpeellisia, onkin sitten seuraava kysymys. Esimerkkinä se, mihin pääkaupunkiseutu ja Hus päätyivät lasten harrastustoiminnan osalta. THL:n näkemys on ollut se, että lasten ja nuorten harrastustoiminta on matalan riskin toimintaa ja niihin kohdistettujen rajoitusten välttämättömyyttä on syytä harkita tarkkaan.
Suuri osa suomalaisista tulee saamaan omikronin, uusi rokote voisi saapua Suomeen kevään aikana
Asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten nopeasti omikron saavuttaa suomalaiset. Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että suuri osa väestöstä tulee kohtaamaan omikronin.
Järvinen näkee, että omikron saavuttaisi suuren osan uusimaalaisista jo tämän kuun aikana, sillä virus tarttuu huimaa vauhtia.
– Omikron on variantti, jonka syntymiseen harva uskoi. Vähän sellainen riemuvoitto koronavirukselle. Laskeskelin, että Uudenmaan alueella voisi viikkotasolla sairastua jopa 7–8 prosenttia asukkaista eli iso osa alueen asukkaista kohtaisi viruksen tammikuun aikana. Väestöstä jopa 20–50 prosenttia, Järvinen arvioi.
Varhila sitä vastoin arvioi, että saattaa mennä pidempään kuin vuosi, kun omikron käy suomalaiset läpi. Tämä johtuisi siitä, että rokotuskattavuus on hyvä ja kolmansien annosten antaminen on edennyt nopeasti.
Uusi, omikronmuunnosta vastaan kehitelty Pfizerin rokote on ollut paljon otsikoissa. Varhila uskoo, että uusi rokote voitaisiin saada Suomeen jo keväällä.
Kirsi Varhila
– Suomi on EU:n yhteisessä hankintarenkaassa myös uuden omikronrokotteen osalta. Meillä on rokotteeseen hankintasopimus, kun se tulee markkinoille. Pfizerin arvion mukaan uuden rokotteen myyntilupa voisi olla arvioitavana EMA:ssa maaliskuussa. Odotettavissa on, että kevään aikana rokote saataisiin Suomeenkin, Varhila kertoo.
Lue lisää: STM:n Varhila: Uusi omikronrokote Suomeen jo keväällä?
Helve puolestaan arvioi, että on vaikeaa uskoa kaikkien suomalaisten sairastuvan omikroniin kevään aikana. Omikron kuitenkin leviää hänen mukaansa tällä hetkellä erittäin voimakkaasti ja tartuntoja on todellisuudessa paljon todennettuja tapauksia enemmän.
– WHO antoi kuluneella viikolla arvion, jonka mukaan puolet koko WHO:n Eurooppa-määritelmän mukaisten maiden väestöstä tulisi sairastumaan omikroniin seuraavan kuuden viikon aikana. Ehkä tämä kuvastaa sitä, että varmasti suuri osa myös meistä suomalaisista tulee saamaan tartunnan. Koska emme kuitenkaan tiedä miten paljon tartuntoja väestössä on todellisuudessa, tarkempaa lukua on mahdoton arvioida, Helve sanoo.
Terveydenhuollon kantokyky mitataan tammikuussa, suurimmat ongelmat isojen kaupunkien vuodeosastoilla
– Terveydenhuollon kantokyvyn osalta kiirastuli on tulevina tammikuun viikkoina. Tämä johtaa siihen, että elektiivistä toimintaa eli muiden sairauksien hoitoa joudutaan lisääntyvissä määrin siirtämään. Ilman rokotussuojaa terveydenhuolto olisi kaatunut totaalisesti myös muiden sairauksien hoidon osalta. Ennusteeni on, että tehohoidon osalta pärjäämme, mutta ongelmat ovat vuodeosaston puolella, Järvinen kiteyttää.
Helve sanoo, että vaikka tartuntamäärät ovat nyt hyvin korkeita, alueellisesti tilanne on vaihteleva.
– Isojen kaupunkien osalta terveydenhuollon tilanne on vaikea. Oletusarvo on se, että tilanne tulee jatkumaan ja potilaita tulee lisää, koska tartuntahuippua ei ole vielä saavutettu.
Varhilan ennuste on synkempi.
– Ei terveydenhuollon kantokyky kestä tälläkään hetkellä, vaan ontuu jo pahasti. Suurin ongelma on henkilöstöpula, kun henkilöstöstä noin 10 prosenttia on sairaana. Alueellisesti erot ovat suuria ja henkilöstösiirtoja tehdään hyvin paljon. Osittain siis jatketaan joulutaukoa, eli elektiivistä hoitoa on ajettu alas, Varhila sanoo.
Etäkouluun siirtyminen edelleen mahdollista, mutta kynnys on suuri
Hallituksen koronaministerityöryhmä päätti 8. tammikuuta THL:n suosituksen mukaisesti, että valtakunnallista etäopetussuositusta ei anneta. Etäopetuspäätökset on tehtävä alueellisesti siellä, missä se on tarpeen.
– Etäkouluun siirtyminen on yksi niistä harvoista keinoista, joita meillä on enää jäljellä. Selvää on se, että hallitus teki suosituksen siitä, ettei etäkouluun siirrytä vielä. Alueet kuitenkin päättävät siitä itse, koska alueiden tautitilanteet ovat erilaisia, Varhila sanoo.
Järvinen arvioi, että jos sairaalahoidon kapasiteetti olisi romahtamassa, kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka koulut olisi päätetty sulkea, sairaalahoidon potilasmäärät jatkaisivat joka tapauksessa kasvuaan.
Otto Helve
Helve puolestaan huomauttaa, että jos tartunnat leviävät yksittäisessä koulussa ja sen ympärillä olevassa yhteisössä merkittävän paljon, koulusulku voi olla tarpeellinen. Sen on kuitenkin oltava alueellinen päätös.
– Lähtökohtaisesti koululaisten merkitys epidemian kulussa ei ole sen tyyppinen, että koulusululla saavutettaisiin merkittävää epidemiologista hyötyä suhteessa niihin haittoihin, joita koulusululla saadaan aikaan, Helve sanoo.
Etätyösuositus jatkuisi loppukevääseen asti
Valtioneuvosto antoi etätyösuosituksen 2. joulukuuta. Suositus on voimassa toistaiseksi ja etätyösuosituksen perusteita tarkastellaan viimeistään 15. helmikuuta.
– Sanoisin, että henkisesti on hyvä varautua siihen, että etätöissä joudutaan jatkamaan, vaikka muita rajoituksia purettaisiin. Luulen, että etätyösuosituksen lopettaminen olisi mahdollista esimerkiksi huhti–toukokuussa, Varhila arvioi.
Järvinen huomauttaa, että koska etätyösuositus on niin sanottu ”kevyempi suositus”, sitä joudutaan jatkamaan muita rajoituksia pidempään. Moni suomalainen on jo tottunut niin sanottuun hybridimalliin, eli yhdistettyyn etä- ja lähityöhön.
Kaikki on Helven mukaan riippuvaista siitä, miten tartuntamäärät ja erikoissairaanhoidon kuormitus kehittyvät.
Harrastustoiminnan rajoituksia puretaan ensimmäisenä, yöelämä vapautuu viimeisenä
Helve sanoo, että rajoituksia on hyvä lähteä purkamaan matalan riskin paikoista ja tilaisuuksista. Näihin kuuluu muun muassa harrastustoiminta, sillä esimerkiksi liikuntatilojen sulkemisella on suoria terveyshaittoja. Baarit ja yökerhot sen sijaan kuuluvat merkittävän riskin paikkoihin, joten niihin kohdistuvia rajoituksia todennäköisesti puretaan viimeisenä.
Järvinen on samoilla linjoilla.
– Epidemian aikana on nähty, että rajoituksia on helpompi saattaa voimaan, kuin niitä on purkaa. Luulen, että liikuntapaikkojen rajoitukset ja ravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen voisi tulla kyseeseen jo tammikuun lopulla tai helmikuun alussa. Yöelämän osalta rajoituksia voitaisiin purkaa myöhemmin, jos tilanne on hyvä, Järvinen pohtii.
Myös Varhila toivoo, että harrastustoimintaan kohdistuvia rajoituksia voitaisiin purkaa nopeasti. Yöelämän osalta tilanne on kuitenkin hankala.
– Baareihin mennään nimenomaan kohtaamaan muita ihmisiä. Jos ajatellaan, että virusta on keväällä paljon liikkeellä, voi mennä pitkälle kevääseen, ennen kuin baareihin pääsee taas juhlimaan terveysturvallisesti, Varhila sanoo.
Ulkomaille matkustaessa pohdittava omaa riskinottokykyä
Ulkomaille matkustaminen on sallittua, mutta epidemiatilanne voi muuttua nopeasti. Asiantuntijat muistuttavat, että jos keväällä haluaa matkustaa, on pohdittava sitä, millaisen riskin on valmis ottamaan.
– Eri mailla oli erilaisia maahantulorajoituksia, jotka kannattaa tiedostaa, jos matkustaa ulkomaille. Uskon, että matkustusrajoituksia puretaan Keski-Euroopassa nopeammin. Matkustusrajoitusten lisäksi kyse on yksilön omasta riskiarvioinnista ja siitä, miten merkittävä riski itsellä on sairastua vakavasti. Luulen, että pääsiäisen ympärillä ihmiset voisivat uskaltautua matkustamaan, Järvinen sanoo.
Helve ja Varhila painottavat myös sitä, että ennakointi on mahdotonta ja kyse on siitä, miten ison riskin jokainen on kohdallaan valmis ottamaan. On tärkeää seurata kohteen epidemiatilannetta ja viranomaisten ohjeita.
